 |
Siteeraan kirjavalokuvieni kuvateksteissä yleensä takakannen
esittelytekstiä. Nyt se oli sattuneesta syystä mahdotonta. |
"To me it was so cheesy. And cheesy was to haunt me for years"
Niinpä niin. Pakkohan minun oli lukea tämä
Peter Andren avoimempikin biografia. Minulla on nyt selvästi jonkinlainen elämänkertaputki päällä. Siinä ei sinällään ole mitään uutta, olenhan aina rakastanut tapahtumarikkaiden elämänkertakirjojen lukemista.
Vuonna 2010 julkaistu, Peter Andren
uudempi elämänkerta tuntui lähinnä photoshopatulta hurskastelulta. Tämä
All About Us -My Story (julk. 2006) on sen sijaan se "pahamaineisempi" kirja, jota Peterin ex-vaimo,
Katie Price, on kommentoinut ja välillä kritisoinutkin omissa elämänkerroissaan, ja jota osa sen lukeneista piti liiankin avoimena. Omasta mielestäni tässä avauduttiin juuri sopivissa määrin, jotta tarina pysyi kyllin kiinnostavana lukijan kannalta.
Peter kertoo tässä niteessä muun muassa nousujohteisesta urastaan, räjähdysalttiista suhteestaan Spice Girlsien Mel B:hen, hermoromahduksestaan ja avioliitostaan Katien kanssa. Kirjan ytimessä on Peterin henkinen kasvu. Mustissa satiinilakanoissa lukuisien eri naisten kanssa piehtaroineesta itserakkaasta poptähdestä tuli "breakdownin", tai kuten hän itse asian ilmaisee "breaktroughin" myötä viisaampi, kypsempi ja vastuullisempi ihminen. Sellainen, joka voi perustaa perheen ja asettua aloilleen. Vaikka en ole Peter Andre -fani, täytyy minun todeta, että arvostan Peterin tervettä itsekritiikkiä ja halua olla hyvä ihminen.
Laulava abdominaali
Peter Andre muistetaan ennen kaikkea vartalostaan. Tätä aihetta hän käsitteli melko itseironisestikin:
The real trouble in those days was that everyone knew I had a great body, but no one knew I had a personality. No one took me seriously. They called me the "singing abdominal", which I admit was quite funny. Then the Peter Andre Action Doll came out and what a little credibility I had was shot to pieces. It didn't help that on the back of the box it said: "No suitable for small children under 36 months due to small parts."
Myös Kate saa oman osansa:
She had beautiful thick lips and green eyes. The only thing that got in the way was... well, how to put it... silicone.
Huumorin ohella mukana on paljon pohdintaa liittyen siihen, millainen pakkomielle oma keho on Peterille vuosien saatossa ollut. Miten hän teki vatsalihasliikkeitä jopa lennoilla sillä välin, kun muut nukkuivat, eikä suostunut yöpymään hotelleissa, joiden kuntosalit eivät täyttäneet hänen tiukkoja vaatimuksiaan.
"To me, getting married and having kids is the ultimate achievement"
Kirjasta kävi hyvin selkeästi ilmi, miten paljon Katie merkitsi Peterille. Parannuksen tehnyt, entinen "sleazebag" oli mennyttä tavattuaan Katen. Kirjassa hehkutetaan muun muassa perheen merkitystä ja isyyttä lähes yli äyräiden.
Koska pari erosi kolme vuotta tämän kirjan ilmestymisen jälkeen, kiinnitin lukijana huomiota kohtiin, joissa edessä oleva välirikko antoi jo vihjeitä itsestään. Peter kirjoitti tähän kirjaan esimerkiksi hyvin negatiivissävyisen luvun Katen käytöksestä humalassa. Lisäksi hän toteaa, että Kate on kuin hän itse ennen hermoromahdusta: itsekeskeinen ihminen, jolla menee liian lujaa:
I first confronted her about it a year ago. I felt that I'd gone all day and all I'd heard Kate talk about was herself. We went to Tesco and she got angry about the woman who might approach her. I'd had enough. I said to her, "Kate, there's more to life than just you."
Then I remembered that my manager had said exactly the same thing to me five years previously.
Kate tietenkin kommentoi Peterin syytöksiä myöhemmin julkaistuissa omissa elämänkerroissaan. Hän muun muassa muistuttaa, että käyttää alkoholia vain muutaman kerran vuodessa. Yksi syy siihen, miksi luin tämän kirjan on juuri se että Kate on viitannut tähän kirjaan toistuvasti omissa elämänkerroissaan. Se herätti mielenkiintoni.
Peterin ja Katen elämänkerroista syntyy melkoinen dialogi: kumpikin osapuoli pyrkii vuoronperään tuomaan esille oman versionsa tapahtumista. Alunperin kyse oli lehdistön esittämien perättömien väitteiden oikaisusta "omin sanoin", mutta sitten mukaan tuli myös puolisojen välinen, kirjojen välityksellä käytävä vuoropuhelu.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Miksi julkkikset kiinnostavat?
Julkkisten seuraamista pidetään usein pinnallisena, turhanaikaisena ja valitettavanakin populaarikulttuurin ilmiönä. Usein tämä asenne linkittyy elitistiseen korkeakulttuuri-matalakulttuuri -kädenvääntöön. Toisinaan taas pyritään todella perustelemaan, miksi julkkisten seuraaminen on pahaksi ihmisille. On esimerkiksi puhuttu halventavaan sävyyn läheisyyden illuusiosta, joka harhauttaa suuret massat luulemaan, että he "tuntevat" seuraamansa julkkikset hyvin. (Turner 2004: 24.)
Kun esimerkiksi prinsessa Diana kuoli, ihmiset surivat aidosti, vaikka eivät tunteneetkaan Dianaa henkilökohtaisesti, vaan pelkästään median antaman kuvan kautta. Tätä parasosiaalista käyttäytymistä on alettu tutkimaan enemmän vasta aivan viimeaikoina, eikä siitä tiedetä vielä paljoa. (Emt. 24-25.)
Julkkisten seuraamisen pitkä historia osoittaa kiistatta, että tällaiselle toiminnalle on sosiaalista tilausta. Teorioita siitä, mistä tarkemmin ottaen on kyse, on monia. Kysymys voi olla muun muassa siitä, että julkkikset auttavat ihmisiä muodostamaan kulttuuri-identiteettejään. Esimerkiksi julkkiksista puhuminen ja "juoruileminen" on osa ihmisten jokapäiväistä sosiaalista kanssakäymistä. Heistä puhutaan siinä kuin tavallista kanssaihmisistäkin, jotka tunnetaan henkilökohtaisesti, eikä siinä ole lähtökohtaisesti mitään pahaa. (Emt. 23-24.)
On myös esitetty, että julkkikset ovat oleellinen osa länsimaista demokratiaa, joka pohjautuu individualistiselle maailmankatsomukselle (emt. 24).
Mutta, palatakseni jo aiemmin mainitsemaani: Julkkikset mitä ilmeisimmin auttavat ihmisiä määrittämään omia identiteettejään ja löytämään minäkuvansa.
David C. Chaney on todennut kirjassaan
Fictions of the Collective Life seuraavaa:
The types of messages that the celebrity provides for the audience are modalised around forms of individual identification, social difference and distinction, and the universality of personality types. Celebrities represent subject positions that audiences can adopt or adapt in their formation of social identities.
Each celebrity represents a complex form of audience-subjectivity that, when placed within a system of celebrities , provides the ground in which distinctions, differences, and oppositions are played out. The celebrity, then, is an embodiment of a discursive battleground on the norms of individuality and personality within a culture. (Chaney 1993: 65.)
Lyhyesti voisi siis todeta, että julkkisten seuraaminen on sosiaalista toimintaa, joka auttaa meitä hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja omaa minuuttamme.
Lähteet:
Graeme Turner: Understanding Celebrity (2004).
David C. Chaney: Fictions of the Collective Life: Public Drama in Late Modern Culture (1993).