Uusi talo vanhaan tyyliin.

 Pääsin vierailemaan vielä keskeneräisessä mutta jo asutussa aivan uudessa talossa mitä rakennetaan perinteiseen vanhaan tyyliin. En ollut ollenkaan varautunut kyläilyyn ja kuvat räpsin puhelimella samalla kun perhe innokkaana esitteli paikkoja eli en kauheasti keskittynyt edes kuviin mutta tässä muutama näytille.

Perinteinen arabitalo rakennetaan siten, että talon keskellä on sisäpiha mitä ympäröi huoneet. Kesällä oikein oivallinen asumismuoto mutta sateella ei niinkään. Onneksi täällä sataa harvoin. Tässä näkyy sisäänkäynit sisäpihalla olevaan ulkovessaan ja rappuset vievät kattoterassille. Talon isäntä on rakentanut kaiken itse omin käsin. Myös esimerkiksi kuvan ruukun mosaiikkikoristelu on isännän tekemä. 

 Tässä myös sisäpihaa mistä siis käynti erillisistä ovista jokaiseen huoneeseen. Kaikki talon ovet, ikkunat ja ikkunakalterit ovat oikeasti vanhoja eli ovat hankkineet niitä pikkuhiljaa monesta eri paikasta. Kuvassa oikealla oviaukossa näkyy vanha kuskus-kattila mikä on vain koristeena nykyään. Talosta löytyykin paljon ihan museotavaraa joita etsivät kirpputoreilta ja sukulaisilta.

Sisäpihalla on kiva istuskella syömässä bouganvillan alla kauniin ikkunan edessä. 

 Seiniä ei ole vielä maalattu eikä talo muutenkaan ole vielä kokonaan valmis ja tokko koskaan kokonaan tulee valmiiksi kun isäntäväki tykkää pikkuhiljaa laittaa paikkoja juuri sellaiseksi vanhaksi kuin haluavat. Keittiöstä en ottanut kuvia kuvia kun se oli vielä kovin kesken ja ihan kaikkia yksityistiloja en viitsinyt kuvailla.

 Mutta emännän ehdotuksesta kylppäri tuli kuvattua. Taas kerran täysin isännän kädenjälkeä kaikki kuten mosaiikkiboordit. Kummassakaan kylpyhuoneessa (sisäpihalla oli se toinen) ei ole nykyaikaisia suihkuja tai suihkuletkuja vaan peseytyminen tapahtuu tuossa lattialla olevassa altaassa ämpäristä vettä päälleen kauhoen. Pesuaineetkin olivat luonnonmukaisia ja sain kotiin mukaan oliivisaippuaa sekä savinaamiota mikä on täysin luonnonsavea itse vuorilta kerättynä.

 Master bedroom oli kesäteloilla eli korkean sänkyalkovin patjat, petivaatteet ja sivuverhot olivat kesäpesussa. Perhe kertoi nukkuvansa helteen takia koko kesän sisäpihalla patjoilla ja makuuhuoneessa vain talviaikaan. Parempaa kuvaa en siis nyt saanut perinteisestä sängystä mihin noustiin kaksi porrasta lattiatasolta.

Sisäikkuna olohuoneen ja käytävän välillä. Oikeasti vanha. Olohuone oli sisustettu oikeilla antiikki huonekaluilla sekä lukuisilla vanhoilla esineillä sekä oljylampuilla mutta myös nykyaikaisella telkkarilla ja sateliittikanavilla.

Talon yhteydessä on myös erillinen pieni kaksio missä on pieni keittiö, olohuone ja iso makuuhuone mihin mahtuu isokin porukka nukkumaan. Kaksiota vuokrataan ympärivuoden lyhytaikaisille lomalaisille. Kesäaikaan siinä on asunut esimerkiksi useita naapurimaista käyneitä lomalaisia. Perheen lapset nauroivat, että äiti on niin hyväsydäminen, että kokkaa joka päivä kunnon ateriat vuokralaisille eli eivät lopulta voita juuri mitään rahassa mitä saavat vuokrasta. Äiti sanoi, että ei hän kehtaa olla tarjoamatta ruokaa vieraille :) Talon edessä oli pieni vesikaivo minkä perhe oli tehnyt kulkukoiria, kissoja ja vuohia varten vesipisteeksi missä voivat pysähtyä juomaan raikasta vettä.

Ehkäpä käyn joku toinen kerta kuvaamassa talossa enemmän sitä mukaa kun se valmistuu eteenpäin. 

Pitkästä aikaa: Ovikuvia medinasta!

 Kautta aikojen blogini on keskittynyt paljolti kuviin vanhan kaupungin kujilta. Loputon labyrintti on kiehtonut minua aina ja voisin kierrellä siellä vaikka kuinka paljon. Tunnelma ja tuoksut viehättää sekä aina löytyy uuttakin kuvattavaa. Mutta viime vuosina arki on ottanut otteen ja erityisesti viimeiset pari vuotta on ollut hektistä enkä ole niin usein ehtinyt kamera kaulassa kujille ja bloginkin pitäminen on ollut epäsäännöllistä.

  Tänään olikin mahottoman mukava päivä hyvässä seurassa kujakuvauksiin. Nimittäin mukanani oli ystävä kuka löysi blogini 6 vuotta sitten ja jäi vakkarilukijaksi. Aika nopeasti aloimme pitämään yhteyttä myös  blogin ulkopuolella ja seuraavalla Suomen lomallani tapasimme ekan kerran viisi vuotta sitten. Siitä eteenpäin ystävyys on syventynyt ja olemme tekemisissä tavalla tai toisella päivittäin. Tänään sain näyttää hänelle ovia ja kujia joiden kuvat olivat entuudestaan blogista sekä postikorteistani tuttuja.

Moskeijoita medinassa on ainakin yli kolmekymmentä. Tässä yksi niistä ja ekassa kuvassa oli myös moskeija.

 Kiertelime kauniissa kevätsäässä kujilla kolme tuntia eikä nähty edes yhtä kolmasosaa suuresta medinasta.

 Aivan varmasti kevään aikaan otetaan uusiksi yhden jos toisenkin kerran kävelylenkki kujille. Ehkä ensi kerralla muistan ottaa kameraan muistikortinkin mukaan niin ei tarvitse puhelimella kuvata. Lapsetkin jaksoivat jätskien voimien eivätkä pahemmin valittaneet vaikka tuhahtelivatkin välillä "ihan tavallisien ovien" kuvaamisille.

 Kaikki postauksen kuvien ovet löytyy blogista entuudestaankin mutta ehkä eri kuvakulmista ja ehkä joku uusikin löytää ne tämän postauksen myötä.

 On muuten hauska vertailla kuvia mitkä on kaksi ihmistä ottanut tismalleen samalta kävelyreitiltä. Kuinka eri tavalla kukakin asiat näkee ja mitä linssiin eksyy.

Jalat muussina kävelystä mutta virkistynyt mieli ♥

Kevät sunnuntai

 Kevätauringon lämmössä palmujen alla meren läheisyydessä oli kiva tavata hyvää suomalaista ystävääni keneen olen tutustunut alunperin useita vuosia sitten kun hän oli blogini lukija. Veimme lapset leikkipuistoon ja nautimme sunnuntai iltapäivästä.

 Jopa kaksi vuotias oli niin riemastunut suomenkielisestä leikkiseurasta, että lauskeli rattaissa koko kotimatkan vanhan kaupungin läpi mistä hain taateleita ja leipää.

 Ihan pikainen ohikulkuva myös parista ovesta kujilta joita aina välillä ikävöin mutta en meinaa vaan löytää koskaan arjesta aikaa mennä kameran kanssa kiertelemään. Tämäkin ovi on esiintynyt blogissa aiemmin. Muistan muuten kaikki ovet nähtyäni olenko kuvannut ne blogiin aiemmin :)

Pikkasen tuli jo hiki kotimatkalla auringossa kävellen mutta ei täällä vielä kesä onneksi ole vaan kivat kevätilmat joista pitää nauttia ennen kuin loputon kuukausien hikihelle alkaa. 

Kymmenottelu kevätlomalla

 Yläkoulumme järjesti oppilailleen kevätloman ekana päivänä 10 ottelu tapahtuman mikä kesti koko päivän.

 Harmittaa kun en voinut koko päivää kentän laidalla seistä kameran kanssa eli kuviakin on vain muutamasta lajista koska olin vain pari tuntia itse paikan päällä.

 Leikkimielinen 12 joukkueen kisa oli 7-9 luokkalaisille ja kisasivat 10 lajissa juoksuhypystä köydenvetoon ja minmaratonista erilaisiin viestijuoksuihin.

 Välillä oli aerobista jumppaa sekä muuta fiilisten kohottamista ja veryttelyä lajien välissä.

 Mukava liikuntapäivä kivassa kevätsässä. Ei tarvinnut meidän kilpaurheilijankaan miettiä illaksi tekemistä kun kaatui suoraan sänkyyn sanoen, että "etten jaksa edes puhelimessa pelata" :D

 Ens viikolla sitten koulun perinteinen jalkapalloturnaus mikä on joka lomalla. Olisi myös kokopäiväretki missä käydään huvipuistoissa ja museoissa mutta se retki me jätetään välistä. Kivoja ohjelmia kuitenkin lomienkin ajaksi kun ei kaikki minnekkään matkusta ja monien vanhemmat ovat töissä.

 Päivä päättyi mitalie jakoon ja yleiseen riemuun sekä riehumiseen. Vein nälkäisen urheilijan kentän viereiseen fastfoodin syömään ja päivä oli pulkassa.

Otin parissa tunnissa pari sataa kuvaa eli ihan hyvä kun en ollut kuutta tuntia paikalla. Olisi aikamoinen editoiminen niissä ollut. Loma jatkuu muissa merkeissä. Kuviakin ehkä innostun lisää laittamaan blogiin. Kaunista kevättä kaikille ♥

photos de printemps

 Kevät on Tunisiassa jo kovaa vauhtia kukkimassa ja sää on keväisen epävakainen aina rankkasateesta kesäisen lämpimään säähän vuorotellen.

 Blogi on pysytellyt tasaisen hiljaisena ja nämäkään kuvat ei ole vartavasten blogin otettuja vaan luurista kaivettua pikaräpsyjä viime viikoilta.

 Mansikka-aikakin on ollut jo kuukauden ja niitä on syöty päivittäin milloin missäkin muodossa ja minkäkin kanssa. Kuvassa kuuluisen kahden aineen banaanilättyjen kanssa aamiaislautasella.

 Koululaisilla on koeviikot lopuillaan ja toinen lukuvuosi päätöksessään mikä meinaa kevätlomaa ihan kohta.

 Kuten sanoin niin kevät jo kukkii niin pitkällä, että mantelipuidenkin kukat ovat alkaneet jo varisemaan pois.

 Kevät on ihanaa aikaa mutta niin on kyllä talvikin täällä ja kevät muistuttaa minua enemmänkin siitä, että kohta ne kamalat kuukausia kestävät helteet alkavat enkä pääse enää joka päivä pitkille lenkeille rattaitta reippaasti työnnellen.

Tälläiset pikakuulumiset täältä tällä kertaa. Ehkä kevätlomalla olisi uudestaan kuvia mitä laitella eli niitä odotellessa popsikaa vaikka vähän pähkinöitä :)