Elina Rouhiainen: Aistienvartija

Bollywood on päätynyt Riikaan tekemään hanttihommia ja elämään muiden hyväntahtoisuuden varassa. Kaikki muuttuu, kun hän saa itseltään oudon kirjeen, jonka kirjoittamisesta hänellä ei ole mitään muistikuvia. Kirjeessä häntä kehotetaan lähtemään välittömästi Pohjois-Irlantiin.

     Aistienvartija jatkaa Väki-sarjaa kertomalla tarinaa suurimmaksi osaksi Bollywoodin näkökulmasta. Aina välillä päästään myös muiden pään sisään, mutta ei niin usein, että kokonaisuus muodostuisi aukottomaksi. Näin kirja hämmentää ja saa miettimään, aikalailla samanlaisia asioita kuin Bollywoodkin ajattelee. Epäilykset kasvavat ja kun kukaan ei tunnu tutulta, kehen voi luottaa.

     "Hän tiesi, ettei ollut lähtenyt kotoa siksi, että hänen elämänsä olisi ollut täysin kamalaa. Hän oli lähtenyt siksi, että ensimmäistä kertaa hän oli nähnyt vaihtoehdon. Hän oli löytänyt ihmisiä, omia ihmisiään. Hän oli ollut onnellinen. Ehkä hän voisi olla taas.

     Ja ehkä oli myös mahdollista rakastaa kulttuuriaan - kaikkia kulttuureitaan - ja silti vihata osia niistä. Ehkä oli mahdollista rakastaa perhettään ja vihata isäänsä.

     Hän irrotti kätensä metallikaiteesta ja pyyhkäisi silmien alta, jottei mitään märkää ollut päässyt karkaamaan. Kun hän oli laskemassa käsiään alas, hän pysähtyi katsomaan tatuointejaan. Oikeassa ranteessa luki Pride, vasemassa Shame. Ylpeys ja häpeä."

     Kirja jatkuu melkein suoraan siitä mihin ensimmäinen osa loppui. Ei täysin, jonkin aikaa on ehtinyt kulua, mutta ei kovin montaa kuukautta. Sitten on taas aika porukan jäsenten kohdata. Koska en halua spoilata ensimmäistä osaa tässä tekstissä, en voi sanoa kauheasti tästä aiheesta. Sen kuitenkin sanon, että olisin kaivannut uudelleen kohtaamiseen jotain lisää. Nyt se jäi hieman valjuksi ja tyhjäksi. Olisin halunnut kuulla lisää ajatuksia ja mietteitä, miten asiat muuttuivat kun linnut palasivat.

     Muuten tämä kirja jatkoi sitä laadukasta tasoaan, mitä mielestäni Rouhiaiselta voi odottaa. Kirja pitää otteessaan, ei ehkä niin hyvin kuin ensimmäinen osa, mutta melkein. Toki omaan mielipiteeseeni hieman vaikuttaa se, että Bollywood ei ollut ensimmäisen osan perusteella mikään lempihahmoni enkä kaivannut lisää tietoa hänen ajattelustaan. Tämän kirjan jälkeen mielipiteeni on täysin sama. Silti en pidä tätä kirjaa mitenkään huonompana tai turhempana, juoni otti suuria harppauksia eteenpäin ja tarina oli mielenkiintoinen alusta loppuun. Sillä kenen näkökulmaan pureudutaan enemmän, ei tässä kohtaa ole niin suurta merkitystä. Lyhyesti sanottuna tämä kirja oli siis todella hyvää jatkoa ensimmäiselle osalle ja toivon todella, että kolmas osa on samaa tasoa.

Nimi: Aistienvartija
Kirjailija: Elina Rouhiainen
Genre: fantasia
Sarja: Väki #2
Sivumäärä: 411
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2018

Kirjailijan muut teokset: Muistojenlukija, Kesytön, Uhanalainen, Jäljitetty, Vainuttu
Arvosana: ****½

Lukuhaasteet: Helmet19 (46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö), PopSugar19 (6. Kirja, jonka kannessa/nimessä on kasvi)

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija

Kuka tahansa, joka oli kiinnostunut linnuista, ei voinut olla ihmettelemättä niiden muuttokäyttäytymistä.
Mistä ne tiesivät, minne mennä?
Mikä kertoi niille, että ne olivat perillä?

En ole vähään aikaan lukenut kirjaa, jota en millään haluaisi laskea käsistä. Kirjaa, joka on alusta loppuun koukuttava ja tunteita herättävä. Kirjaa, jonka haluaisin lukea heti uudestaan. Nyt kuitenkin oli tuon kirjan aika. Nimittäin Elina Rouhiaisen Väki-sarjan avausosa, Muistojenlukija. Olen lukenut Rouhiaisen aikaisemmasta Susiraja-sarjasta muutaman osan ja rakastin niitä (jatko-osat olisi tarkoitus lukea tässä piakkoin). Tätä kirjaa rakastin vielä enemmän. Ja se on aika paljon sanottu.

     "Dai ei vieläkään vastannut. Kiurua alkoi nolottaa toden teolla.
     Sitten: "Mikä sinun lempikirjasi on?"
     Kysymys, jota Kiuru oli aina vihannut. Ihmiseksi, joka luki paljon, hänellä oli harvinaisen vähän varmuutta siitä, mikä oli hyvää kirjallisuutta.
     "Tuo on aika henkilökohtainen kysymys", hän vitsaili.
     Dai ei hymyillyt."

     Muistojenlukija kertoo Kiurusta, kenellä on salaisuus. Salaisuuden tietää vain vanha naapuri, nykyinen ihastus, Samuli. Ja eräänä päivänä myös eräs kolmikko. Porukka, josta kaksi on romaneja ja yksi on Intiasta. Heillä on kaikilla on yksi yhdistävä tekijä, kunnes Samulista paljastuu jotain. Kauan kestänyt ystävyys saa kovan kolauksen ja luottamus hajoaa pieniksi palasiksi.
     Kiuru näkee erilaiset muistot lintuina. Hän ei tiedä kaikkea mitä voisi voimallaan tehdä tai miksi hänellä on sellaisia. Hän pyrkii olemaan välittämättä linnuista, kunnes yhtenä päivänä hän tarttuu tuntemattoman henkilön muistoon. Tämä henkilö kuitenkin huomaa sen, vaikka yleensä ihmiset ei ymmärrä mitä tapahtuu. Tästä henkilöstä muodostuu ajan mittaan tärkeä henkilö Kiurulle. Henkilö, joka vielä särkee sydämen.
     Tämä kirja tempaisi minut mukaansa ensimmäisiltä sivuilta alkaen. Tarina eteni hyvin, alusta asti lukija imaistiin syvälle juoneen. Lisäksi kirjassa oli muutamia yllätyksiä, mitä ei uskoisi tulevankaan. Välillä päästään näkemään muidenkin hahmojen ajatuksia, mutta melkein koko kirja kertoo Kiurusta ja hänen elämästään. Hahmona Kiuru ei tuntunut mitenkään kovin ihmeelliseltä. Hän tuntui ihmiseltä, joka ei täysin tunne itseään ja on vasta etsinnän puolimatkassa. Kuitenkin kasvua näkyy jo tämän kirjan aikana, enkä malta odottaa mihin tuo kasvu vielä johdattaa.
     Muut hahmot olivat myös ihania ja heihin pääsi aika hyvin jo tässä osassa tutustumaan. Seuraavissa osissa päästään varmasti vielä syvemmälle, mutta nyt saatiin rakennettua hyvä pohja. Päähahmoista Dai (Damien) oli sellainen kehen rakastuin. Hän on herkkä, vaikka esittääkin kovaa ulkokuorensa avulla. Hänen veljensä Nelu taas tuntuu hieman kaukaiselta, eikä hänestä saanut tässä kirjassa kunnolla otetta. Hän vaikuttaa mukavalta, mutta omalla tavallaan ei vaikuta. Kolmas tässä vaeltelevassa porukassa on Bollywood. Queer, kenestä tulee käyttää pronominia "them" tai "they". Hän on ihanan ystävällinen ja sellainen kaikkien kanssa toimeentuleva. Sen suurempaa ja syvempää kosketusta ei häneenkään tässä kirjassa saa. Tämä porukka onkin aika sekalainen joukko ja en malta odottaa, että pääsen lukemaan lisää heistä ja heidän tekemisistä ja historiasta.

Nimi: Muistojenlukija
Kirjailija: Elina Rouhiainen
Genre: fantasia
Sarja: Väki #1
Sivumäärä: 387
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2017

Kirjailijan muut teokset: Kesytön, Uhanalainen, Jäljitetty, Vainuttu
Arvosana: *****

Lukuhaasteet: Helmet19 (31. Kirjassa kuljetaan metrolla), PopSugar19 (18. Kirjassa jollain on supervoimia)