J.S. Meresmaa: Khimaira

19-vuotiaalla suomenvenäläisellä Saralla on intohimona valokuvaaminen ja Anna Ahmatovan runot, allaan vintage-moottoripyörä ja takana lääkiksen pääsykokeet. Käsipuolessa Saralla keikkuu uusi tyttöystävä Iina, joka on myös Saran ex-poikaystävän tyttöystävä - yhteisestä sopimuksesta. Monimutkaistako? Ehkä vähän, mutta milloin elämä ei sitä olisi.

Lisämutkia matkaan tuo se, ettei Sara ole kertonut vanhoillisille vanhemmilleen lesboudestaan saati monisuhdejärjestelyistä. Hänellä on jo jalka oven välissä omaan, itsenäiseen elämään. Ja vaikka kotitalo on komea, sen sisällä kaikuu tyhjyys, joka valtaa tilaa Saran sisältä päivä päivältä enemmän. Hän tuntee seisovansa kuilun reunalla.

     Khimaira on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle Dodolle, mutta nyt tarinaa kerrotaan Saran näkökulmasta. Dodossa päästiin hieman enemmän tutustumaan Iinaan ja nyt sukellettiin toiseen syvään päähän Saran pään sisään. Säeromaanin muotoon oli saatu laitettua paljon asiaa, vaikka kirjassa ei sivuja ole ihan hirveästi. Ehkä joihinkin asioihin olisi voitu myös pysähtyä enemmän ja jättää jotain pois?

     Pienestä "ylitäytöstä" huolimatta tykkäsin tästä säeromaanista todella paljon. Se koukutti yhtä hyvin kuin Dodo, vaikka yliluonnolliselta vaikuttavat elementit oli jätetty pois. Khimaira kosketti ja liikautti, mikä varmasti oli myös sen tarkoitus. Meresmaa on taitava sanojen kanssa ja varsinkin näissä säeromaaneissa hän pääsee tätä taitoaan esittelemään. Toivon vain, että pääsisin vielä kolmannessa osassa Tuukan pään sisään ja näkemään, mitä hän ajattelee polyamorisesta suhteesta kahteen tyttöön.

Genre: säeromaani, nuoret, LGBT
Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2021

Kirjailijan muut teokset: Dodo
Arvosana: *****
Goodreads: 3,98

Muissa blogeissa: Kirjojen keskellä, Kirjapöllön huhuiluja

Yksittäisten sarjakuvien kokoelma, osa 2

Vielä kertaalleen lisää sarjakuvia, sitten päästään seuraavanlaisiin teoksiin :)

Junji Ito: Uzumaki

2013, ****, kauhu, fantasia

Uzumaki on mangaa kauhun suositulta tekijältä, Junji Itolta. Uzumaki kertoo kaupungista, jonka spiraali on ottanut valtaansa ja leviää leviämistään. Itse en ole mikään kauhukirjallisuuden ystävä, mutta päätin silti tarttua tähän teokseen. Tämä oli hyvä, mielenkiintoinen, erilainen ja tyyliltään koukuttava. Tätä oli vain pakko jatkaa ja kauhulla odottaa, millaisia piirroksia seuraavalta sivulta ilmestyy. En voi suositella tätä kaikille, koska kuvat olivat joskus niin vastenmielisiä, että itsekin teki mieli vain sulkea kirja ja jättää koko homma kesken. Eli omalla vastuulla tarttuisin tähän teokseen.

Kevin Panetta & Savanna Ganucheau: Bloom

2019, *****, romantiikka, YA, LGBT

Bloom on ihanan sympaattinen kasvutarina, joka sijoittuu suurelta osin leipomon arkeen. Ari on päättänyt koulunsa ja haluaisi muuttaa isoon kaupunkiin bändinsä kanssa. Perheen leipomo jäisi kuitenkin tällöin ilman pyörittäjää ja Ari on valintojen edessä. Sarjakuva oli alusta loppuun sydäntä särkevä lukukokemus, jonka kokisin uudelleen ihan koska vain.

Ari Folman: Anne Frankin päiväkirja

2019, ****, Tammi, historiallinen, nonfiktio

Kaikki varmasti tietävät Anne Frankin ainakin jollain tasolla, on ainakin kuullut hänestä. Hänestä kertovia kirjoja ja hänen päiväkirjoja on julkaistu jos minkälaisessa muodossa, mutta itse en ole syystä tai toisesta näihin ennen tarttunut. Nyt kuitenkin päätin aloittaa hänen tarinaan tutustumisen helposta päästä, sarjakuvan avulla.

Koskettava tarina toimi ihan hyvin sarjakuvan muodossa, toki paljon tuntui jäävän myös kertomatta. Mikäli haluaa pikaisen käsityksen Anne Frankista, tämä toimii siihen hommaan vallan mainiosti. Omalla kohdallani en ole vielä aivan varma, herättikö tämä myös kiinnostuksen alkuperäisteokseen tarttumisesta.

Mariko Tamaki & Jillian Tamaki: This One Summer

2014, **, YA, realistinen fiktio

This One Summer on tarina ystävyydestä, elämän hankaluudesta ja kasvusta. Rose ja hänen perheensä matkustaa joka kesä kesämökille ja siellä on vastassa Rosen hyvä ystävä Windy. Tänä kesänä kaikki tuntuu kuitenkin muuttuneen, Rosen vanhemmat riitelevät koko ajan ja Rose yrittää etsiä tekemistä mökin ulkopuolelta. Draamalta ei kuitenkaan voi välttyä sielläkään.

Luin tämän sarjakuvan toukokuun alkupuolella, eikä minulla ole tällä hetkellä tästä juurikaan muistikuvia. Se kertoo siis jotain tästä teoksesta. Odotin tältä jotain suurta, sillä sarjakuva on ollut ehdolla jos minkälaisiin palkintoihin ja kanteenkin on päätynyt muutaman palkinnon tarra. Tämä jätti kuitenkin vähän kylmäksi.

Tillie Walden: On a Sunbeam

2018, ***, scifi, fantasia, LGBT, romantiikka, YA

On a Sunbeam on avaruusseikkailu kadonneen rakkauden löytymisestä. Tarinaa keskittyy päähenkilön ajatuksiin, tunteisiin ja matkaan. Siinä sivussa päästään pätkittäin tutustumaan upeasti luotuun avaruuteen, josta olisi voitu näyttää enemmänkin paloja. Sarjakuva oli miellyttävää luettavaa, mutta ainakaan itselleni se ei jäänyt juurikaan mieleen.

Mariko Tamaki & Rosemary Valero-O'Connell: Laura Dean Keeps Breaking Up With Me

2019, ***, romantiikka, LGBT

Sarjakuva Freddystä, kuka haluaisi vain olla Laura Deanin kanssa, joka ei kuitenkaan tunnu kykenevän pysymään parisuhteessa. Suhteensa kanssa kipuillessa Freddyn parasystävä alkaa lipua myös kauemmas, sillä hän ei jaksa olla enää Freddyn tukena. Freddy saa neuvoja oman tilanteensa helpottamiseksi, mutta haluaako hän tehdä viimeiset suuret päätökset?

Sarjakuva tuntui tulevan minua vastaan joka puolella, joten lopulta päätin tarttua siihen. Tämä kuitenkin päätyi hieman pettymykseksi itselle, lähinnä päähenkilön tyhmyyden vuoksi. Tarina ei napannut kunnolla mukaansa, eikä se saanut aikaan juurikaan hyviä tunteita. Ihan luettava sarjakuva, mutta olisin voinut jättää lukemattakin.

Yksittäisten sarjakuvien kokoelma, osa 1

Vuorossa olisi seuraavaksi kokoelma yksittäisiä sarjakuvia, joista jokainen kosketti jollain tavalla :)

Tiitu Takalo: Minä, Mikko ja Annikki

Suuri Kurpitsa, 2014, ****, nonfiktio, historiallinen

Olen lukenut aikaisemmin Takalolta Memento morin ja se oli niin upea teos, että halusin tutustua enemmänkin tämän sarjakuvataiteilijan tuotantoon. Ensimmäisenä käteen tarttui hänen toinen omaelämäkerrallinen sarjakuvansa, joka kertoo matkasta talon ostoon ja sen remontointiin.

En tykännyt tästä ihan niin paljoa kuin Memento morista, mutta tämäkin oli koskettava ja kauniisti tehty teos. Takalon piirrostyyli on miellyttävää katseltavaa ja tarina eteni hyvällä tahdilla. Aion jatkossakin tarttua hänen teoksiinsa, sen verran vakuuttavia nämä kaksi häneltä lukemaani teosta ovat olleet.

Petra Tanninen: Erityisen herkkää elämää

Nemo, 2019, ***, nonfiktio, realistinen fiktio, mielenterveys

Erityisen herkkää elämää kertoo nimensä mukaiseti eristyisherkän elämästä lyhyinä välähdyksinä ja tuokioina. Lyhyet, yhden sivun mittaiset kohtaukset olivat samaistuttavia ja selkeitä. Tämä teos ei kuitenkaan aivan yltänyt odotuksieni tasolle ja jäin kaipaamaan jotain enemmän. Toimii hyvänä keskustelun avaajana, mutta sen syvällisemmin en lähtisi tätä analysoimaan.

Noelle Stevenson: Nimona

HarperCollins, 2015, ****, fantasia, nuoret, LGBT

Nimona on Stevensonin esikoissarjakuva, joka on mielenkiintoinen alusta loppuun asti. Piirrostyyli on riittävän yksinkertainen ja juoni pysyy kasassa hyvin. Sarjakuvan hahmot ovat erilaisia ja viihdyttäviä. Tarinan edetessä oli mukava tarkastella päähenkilömme Nimonan kehitystä muodonmuuttajana ja ihmisenä. Yksinkertaisesti tämä oli miellyttävä ja nopealukuinen englannin kielinen sarjakuva, jota voin suositella myös muille tutustuttavaksi.

Kay O'Neill: The Tea Dragon Society

Oni Press, 2017, *****, lapset, fantasia, LGBT

The Tea Dragon Society on hempeän kevyttä luettavaa, joka sopii niin lapsille kuin vanhemmillekin lukijoille. Kirjassa Greta löytää tea dragonin ja täten tutustuu unohduksiin jäävän lohikäärmeiden hoitoon. Teos on saanut myös kaksi jatko-osaa, joita ei ainakaan omasta kirjastostani valitettavasti ole saataville. Silti ajatuksissani on vielä joskus päästä nekin lukemaan, oli tämän sen verran sympaattinen ja ihana lukukokemus.

Raina Telgemeier: Ghosts

Graphix, 2016, ****, realistinen fiktio, nuoret, fantasia

Olen tutustunut Telgemeierin tuotantoon hänen omaan elämään pohjautuvien teosten parissa. Nyt kuitenkin vuorossa oli fantasian elementtejä sisältävä Ghosts, joka oli myös mielenkiintoinen teos. Kirjan siskosten välinen ystävyys ja heidän kehittyminen ihmisinä kuvattiin kauniisti ja tarina eteni hyvällä tahdilla.

Raina Telgemeier: Drama

Graphix, 2012, ***, realistinen fiktio, romantiikka, nuoret, lapset

Drama kertoo Calliesta, joka haluaa päästää mukaan koulun näytelmään. Lopulta hän päätyy näytelmän kulisseihin lavasuunnittelijaksi. Draamaa on luvassa niin lavalla kuin sen ulkopuolellakin. Hyvällä tahdilla etenevä sarjakuva, joka oli mukava lukea, mutta ei jäänyt erityisemmin mieleen.

Sarjakuvasarjojen sankareita, osa 2

Toinen osa sarjakuvasarjojen parissa :)

Marjorie Liu & Sana Takeda: Monstress vol. 1-5

****, *****, fantasia, kauhu

Monstress kertoo tarinan Maikasta, kenen äiti on kuollut, kuka jakaa oudon yhteyden hirviön kanssa. Synkät sarjakuvat imaisevat lukijan mukaansa yksityiskohtaisella piirrostyylillä ja ihanilla hahmoilla. Sarjan maailma on hyvin luotu ja ihanan monimuotoinen. On kuitenkin myönnettävä, että välillä meinasin pudota kärryiltä, että mihin tapahtuman sijoittuvat. Onneksi nämä hetket olivat lyhyitä ja kärryille pääsi taas nopeasti. Jatkoakin on vielä tulossa ja odotan sitä innolla.

Joe Hill & Gabriel Rodríguez: Locke & Key vol. 1-3

***, ****, kauhu, fantasia

Locke & Key on sarjakuvasarja, johon itselläni on hieman kahtiajakoinen suhtautuminen tällä hetkellä. Omalla tavallaan tykkäsin tarinasta: kertomus kartanosta, jossa erilaiset avaimet avaavat erilaisia ovia ja samalla syöksytään vihan ja pelon maailmaan. Ensimmäinen osa, Welcome to Lovecraft, sai minut vakuuttumaan ja halusin jatkaa seuraavaan osaan. Toinen ja kolmas osa, Head games ja Crown of Shadows, eivät kuitenkaan saaneet pidettyä omaa mielenkiintoani niin paljoa yllä, että olisin vielä jatkanut sarjan parissa. Ehkä joskus päädyn tarttumaan seuraaviin kolmeen osaan. Kovin herkille lukijoille en kuitenkaan voi tätä sarjakuvaa suositella, sillä piirrostyyli ja itse tarina eivät kuvaa ruusuilla tanssimista.

Kieron Gillen & Jamie McKelvie: The Wicked & The Divine vol. 1

***, fantasia

"Every ninety years, twelve gods incarnate as humans. They are loved. They are hated. In two years, they are dead."

The Wicked & the Divine herätti kiinnostukseni ja päädyin lukemaan sarjan ensimmäisen osan. Sarjassa on yhteensä ilmestynyt yhteensä yhdeksän osaa, mutta tällä hetkellä en ole täysin varma siitä, tulenko jatkamaan sarjan parissa. The Faust Act esitteli hyvin tarinan lähtökohdan ja tavallaan se sai mielenkiintoni pysymään korkealla. Piirrostyyliltään melko simppeliä sarjakuvaa oli miellyttävä lukea, mutta hahmoja oli niin paljon, että en meinannut pysyä kaikista ihan perillä. Ehkä jos antaisin vielä toiselle osalle mahdollisuuden, tykästyisin tähän enemmän.

Sam Maggs: Fangirl vol. 1: The Manga

****, YA, romantiikka, realistinen fiktio

Fangirl: The Manga on Sam Maggsin kuvittama versio Rainbow Rowellin samannimisestä romaanista. Tällä hetkellä sarjakuvana on ilmestynyt vasta yksi osa, mutta toisen osan pitäisi ilmestyä vuonna 2022. Itse en ole päätynyt lukemaan alkuperäisromaania, mutta ehkä vielä joskus tutustun siihenkin.

Sarjakuvamuoto kuitenkin oli miellyttävä lukea ja tykästyin hahmoihin. Piirrostyyli oli simppeli ja tarina eteni hyvällä tahdilla. Yksinkertaisesti tykkäsin ja voin suositella. En malta odottaa jatko-osien ilmestymistä.

John Allison & Lissa Treiman: Giant days vol. 1-5

****, realistinen fiktio, YA, huumori, romantiikka, LGBT

Giant days kertoo kolmesta nuoresta naisesta, jotka aloittavat opiskelun yliopistossa ja tutustuvat näin toisiinsa. Susan, Esther ja Daisy ovat hyvin erilaisia, mutta aivan ihania persoonia, ja heidän matkansa varrelle mahtuu monenlaisia kommelluksia. Sarjan viisi ensimmäistä osaa käsittelee heidän ensimmäistä lukuvuotta ja siihen mahtui niin paljon tunnetta, että en malta odottaa sitä hetkeä, kun pääsen jatkamaan näiden naisten tarinan parissa. Yhteensä neljätoista osaa sisältävä sarja on tällä hetkellä yksi suosikeistani. En voi kuin suositella!

Säeromaanien loistoa, osa 2

Toinen osa säeromaanien kokoelmaa on täällä. Kolme säeromaania, joita voin taas suositella kaikille. Jokainen näistä kertoo itsensä löytämisestä ja laittaa lukijansa miettimään.

Dean Atta: The Black Flamingo 

Harper Collins, 2019, *****, LGBT+

The Black Flamingo on kertomus itseensä tutustumisesta ja löytämisestä. Päähenkilö Michael on osin kreikkalainen ja osin jamaikalainen, mutta ei riittävästi kumpaakaan voidakseen tuntea kuuluvansa joukkoon. Eräänä päivänä Michael löytää Drag-maailman ja pikkuhiljaa ymmärtää löytäneensä oman paikkansa ja porukkansa.

Koskettava teos, jota ei voi laskea käsistään. Toivon vain, että tämä kirjaa ilmestyisi myös suomeksi jossain vaiheessa. Tämä on säeromaani, jonka toivoisin kaikkien lukeavan. Se laittaa ajattelemaan ja miettimään myös omaa paikkaa maailmassa.

Sarah Crossan: Toffee

2019, ****

Sarah Crossan on löytänyt paikkansa säeromaanien lukijoiden sydämestä. Vielä suomentamaton Toffee on kasvutarina Allisonista. Hän karkaa kotoa ja päätyy hylätyltä vaikuttavaan taloon. Talossa hän tutustuu Marlaan, vanhaan dementiasta kärsivään naiseen. Marlaa luulee Allisonia lapsuudenystäväkseen, eikä Allison korjaa tätä väärinkäsitystä.

Toffee on taattua Crossanin laatua, joten jos olet tutustunut hänen muihin säeromaaneihin, suosittelen myös tämän lukemista.

Sarah Crossan & Brian Conaghan: We come apart

2018, ***, romantiikka

Nicu ja Jess ovat kokeneet paljon omilla tahoillaan. He ovat samassa koulussa ja ystävystyvät huomaamatta. Tämä ystävyys syvenee päivä päivältä, mutta voivatko he olla yhdessä? Säeromaani eteni hyvällä vauhdilla ja Nicun vaikeus ulkomaalaisena uudessa koulussa nosti tunteita pintaan. Muuten tästä kuitenkin tuntui puuttuvan jotain, mikä olisi tehnyt tästä unohtumattoman kokemuksen. 

Siiri Enoranta: Kesämyrsky - Naistenviikko 2020

Andrew on katsellut koko kevään houkuttelevaa Josh Royta, joka johtaa eliittikoululaisten Nokisiipien jengiä. Sattuman oikusta Andrew pääsee viettämään kesäänsä Joshin perheen loisteliaalle huvilalle ja kurkistamaan maailmaan, johon hän ei kuulu.

Joshin sisko, hemmoteltu Penelope Roy, on joutunut todistamaan kaupunkia kuohuttanutta murhaa, ja koko Summersuttonin huvilan väki kulkee varpaillaan hänen takiaan. Mutta mitkä Penelopen totuuksista ovat valhetta?

Andrew'n lapsuuden viimeinen kesä Summersuttonissa on viattomuuden ja turmeluksen piirileikkiä, tihenevää kehää kiertävä ruma arvoitus kiiltävässä kuoressa.

     Siiri Enorannan upea ja omintakeinen kirjoitustyyli tulee taas esille hänen uutuuskirjassaan, Kesämyrsky. Vähän kaikkea yhdistelevä kirja ottaa vaikutteita niin scifistä, jännityksestä kuin realistisesta fiktiostaki. Nuorille suunnattu kirja lähtee heti nopealla tempolla liikkeelle ja tarina pitää lukijan otteessaan loppuun asti. Kirjassa on lentäviä autoja, mutta muuten tähän kehittyneeseen teknologiaan ei kiinnitetä liikaa huomiota. Jännitystä on vähän, mutta se lymyilee lähinnä jossain taustavarjoissa.

     Surukseni minun on kuitenkin pakko sanoa, että olisin halunnut tykätä tästä kirjasta enemmän. Olisin halunnut saada hahmoista ja tarinasta enemmän irti. Ehkä olin väärässä mielentilassa tätä kirjaa lukiessani, tai sitten tämä kirja vain oli itselleni hieman keskivertoa parempi. Jotain kuitenkin jäi uupumaan, vaikka pohja olikin mielenkiintoinen. 

     Tämä on kuitenkin sellainen kirja, jota voin suositella niin nuorille kuin vähän vanhemmillekin lukijoille. Ja varsinkin, jos aikaisemmat Enorannan kirjat ovat osuneet oikeaan, tämä kirja soveltuu varmasti lukupinon jatkoksi.

Genre: nuoret, scifi, LGBT, jännitys
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2020

Arvosana: ***½
Goodreads: 3,91

Muissa blogeissa: Kirjapöllön huhuiluja, Kirjakko ruispellossa, Siniset helmet
Helmet2020: 

7. Kirjassa rikotaan lakia

39. Kirjassa lennetään

49. Vuonna 2020 julkaistu

Naistenviikon kunniaksi blogissa nyt seitsemänä päivänä naisen kirjoittaman kirjan arvio.

Käy lukemassa lisää Tuijatan blogista: Naistenviikko 2020.

Stephen Chbosky: Elämäni seinäruusuna

Charlie on lukion ensimmäisellä luokalla. Hän on ikäistään älykkäämpi, mutta ujo ja sisäänpäin kääntynyt, mikä tekee uusiin ihmisiin tutustumisesta vaikeaa. Charlie on seinäruusu, joka haluaisi heittäytyä mukaan elämään, mutta oman pään vangiksi on helppoa jäädä. Väistämättä Charlien on kuitenkin kohdattava tuntematon maailma: ensimmäiset treffit, suudelmat ja bileet, uudet ystävät, seksi ja The Rocky Horror Picture Show. Ne maagiset hetket, kun äärettömyyden tunteeseen riittää ajokortti ja täydellinen kokoelmakasetti. Mutta vaikka seinän vierustalta näkee kaiken tarkasti, Charlie ei voi jäädä sivustakatsojaksi loppuelämäkseen. Joskus on otettava selvää, miltä elämä tuntuu keskellä tanssilattiaa.

     Elämäni seinäruusuna on kirja, jonka lukemista olen miettinyt siitä asti, kun kirjasta tehty elokuva julkaistiin. Elokuva jätti jälkensä itseeni ja halu lukea kirjaa kasvoi pikkuhiljaa. Samalla kuitenkin hieman jännitin kirjaan tarttumista. Mitä jos se ei olekaan niin hyvä, kuin elokuva oli?

     Elämäni seinäruusuna on moderni klassikko, kasvukertomus, ajatuksia herättävä teos. Se on kertomus Charliesta, joka miettii liikaa, eikä tästä syystä elä elämäänsä. Hän saa opettajaltaan luettavaksi kirjoja ja ohjeen lakata miettimästä asioita puhki. Charlie tutustuukin yllättäen kahteen pari vuotta vanhempaan nuoreen ja täten hänen elämänsä muuttuu. Lukion ensimmäinen vuosi on tästä syystä hyvin erilainen, kuin Charlie ensin kuvitteli.

     Kirja oli hyvin kirjoitettu. Kirja koostuu Charlien "ystävälle" lähettämistä kirjeistä, joissa hän kertoo vuoden aikaisia tapahtumia. Kirjeet ovat hyvin pohdiskelevia ja tapahtumia hyvin kuvailevia. Hahmoihin ei kuitenkaan syvennytä juuri lainkaan, minkä itse koin hieman ongelmalliseksi. Päiväkirjamaiset kirjeet myös tekivät kirjan perusluonteelta sellaisen, että varsinaista juonta ei tuntunut olevan. Oli vain sarja tapahtumia vuoden ajalta ja jotkin niistä liittyivät toisiinsa. 

     Charlien vuoden kuvaukseen mahtuu paljon ja kasvua on havaittavissa enemmänkin. Kirjassa on mukana hieman romantiikkaa ja tärkeitä aiheita. Mukaan on myös tungettu paljon pilven polttoa ja muita huumeita, joka omaan korvaan kuulosti hieman yliampuvalta (johtuu varmaan vain kulttuurieroista). Muuten kirja oli kyllä ihan viihdyttävä, pidin kuitenkin enemmän elokuvasovituksesta (yllätys itsellenikin).

The Perks of Being a Wallflower
Suomentanut: Jussi Korhonen
Genre: nuoret, realistinen fiktio, romantiikka, klassikko, LGBT
Kustantaja: Basam Books
Julkaisuvuosi: 1999, suom. 2010

Arvosana: ***½
Goodreads: 4,20

Helmet2020: 

4. Kuvauksessa monta ihmistä

16. Kirjalla kirjassa tärkeä rooli

34. Kirjan nimessä luontoon liittyvä sana

45. Esikoisromaani

J.S. Meresmaa: Dodo

Yksinhuoltajaäidin kasvattamalla Iinalla on edessään paha paikka. Arvosanoja pitäisi nostaa, jotta lukiosta ja aikanaan yliopisto-opinnoista tulisi totta. Iina tuntuu kuitenkin onnistuvan vain poissaolojen määrän nostamisessa. Hänellä on syitä. Ensinnäkin on Tuukka. Poikaystävää on nykyään vaikea saada aamuisin edes sängystä ylös, saati hoitamaan asioitaan. Toiseksi on Dodo, heidän vaarallinen salaisuutensa. Luonnontieteellinen ihme, joka vaatii huolenpitoa 24/7.
Sitten äiti pakottaa Iinan kesäksi isän luokse maalle. Isän, joka valitsi mieluummin viinan kuin Iinan, ja jota Iina ei ole nähnyt vuosiin. Että sellainen unelmien kesä edessä.

     Suomalaisten säeromaanien uutuus Dodo päätyi vihdoin omaan lukupinooni ja totta kai halusin lukea sen mahdollisimman nopeasti. Oma säeromaaneihin tutustumiseni alkoi niin vahvalla teoksella (Yksi), että en uskonut minkään kirjan pääsevän samalle tasolle. Meresmaan Dodo kuitenkin oli vahva lukukokemus, joka jäi mieleen pidemmäksi aikaa.

     Dodo on lyhyt katsaus lukioon haluavan Iinan elämään. Kaikki ei kuitenkaan ole aivan niin täydellisesti, kuin voisi olla ja kesä tuokin suuria muutoksia nuoren elämään. Säeromaani tuo upealla tavalla esiin ajatuksia, mietteitä ja sitä epävarmuutta, mikä tuossa iässä varmasti kaikilla on ainakin jollain tasolla ollut. Teos laittaa miettimään sen tarkoitusta ja tarinaa vielä viimeisenkin sivun jälkeen.

     Kirjassa päästään hieman tutustumaan siihen, millaista on kohdata isä vuosien jälkeen. Pelko siitä, millainen hän on, humalainen vai selvinpäin. Lisäksi on oudot tuntemukset rinnassa, kun Iina näkee Saran. Sara on Iinan poikaystävän Tuukan eksä, mutta he ovat kaikki kolme hyvissä väleissä. 

     Dodo oli pakko ahmia kerralla ja olisin mielelläni lukenut sitä vielä kauemmin. Suosittelen ehdottomasti tarttumaan tähän (niin nuoret kuin vanhemmatkin), jos et vielä jostain kumman syystä ole niin tehnyt.

Genre: säeromaani, nuoret, LGBT+, fantasia
Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2020

Arvosana: *****
Goodreads: 3,99

Muissa blogeissa: Siniset helmet, Yöpöydän kirjat, Kirjapöllön huhuiluja, Bibbidi Bobbidi Book
Helmet2020: 21. Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta, 27. Säeromaani, 46. Kirjassa on sauna, 49. Julkaistu 2020
PopSugar2020: 1. Published 2020, 20. The title caught your attention
Goodreads2020: 1. Title doesn't contain A, T or Y, 9. Can be read in a day, 23. Features LGBT+ character, 48. Published 2020

Kate Davies: Syvään päähän

Vielä hetki sitten Julia ei ollut harrastanut seksiä kolmeen vuoteen.
Mutta nyt:
- Epäonninen yhden illan säätö syyttää häntä peniksensä rikkomisesta.
- Itsevarma lesbo flirttailee hänelle provokatiivisen käsitetaiteen äärellä.
- Julia miettii, tekeekö häpykarvoituksen ajelu hänestä huonon feministin.
Julia sukeltaa puolivahingossa Lontoon queer-maailman syvään päähän ja alkaa ymmärtää, että on aiemmin etsinyt rakkautta - ja nautintoa - ihan vääristä paikoista...

   Joskus kirjan takakansi saa innostuksen heräämään ja odottaa innolla sitä hetkeä, kun kirjan saa käteen ja pääsee lukemaan. Jostain syystä tämä kirja veti minua puoleensa. Ehkä se oli kirjan kannen väritys tai takakannen teksti. Joka tapauksessa, odotukseni olivat korkealla ennen kirjan aloittamista.
     Syvään päähän on tarina Juliasta, joka ei ole harrastanut seksiä kolmeen vuoteen. Hän päättää "korjata" tilanteen ja eräissä bileissä vastaan tulee juuri "sopiva" mies hoitamaan homman. Mies haisee ja vaikuttaa muutenkin huonolta valinnalta, mutta viimeistään kun tämä syyttää Juliaa peniksensä rikkomisesta, Julia miettii mitä ihmettä hän tekee miehen talossa. Tämän kokemuksen jälkeen syntyy päätös, että ei seksiä enää ikinä. Tämä päätös pitää pari päivää. Seuraavissa bileissä Julia sitten tapaa naisen, joka ehdottaa seksiä kanssaan. Yhden yön, ilman sen suurempia lupauksia. Julia tarttuu tilaisuuteen ja illan jälkeen hän miettii, onko hän aina ollut syvällä sisimmässään lesbo. Seksi naisen kanssa toimii ainakin paljon paremmin kuin miehen kanssa.
     Tämän itseensä uudelleen tutustumisen lisäksi Julia kohtaa naisen, Samin, jonka kanssa hän aloittaa suhteen. Läheiset antavat useita varoittavia katseita ja viestejä, mutta Juliaa tämä ei kiinnosta. Hän on rakastunut ja hän on valmis tekemään kaiken tämän naisen eteen. Moniavioisen, kontrolloivan ja BDSM:stä tykkäävän naisen eteen. Eli juuri niiden asioiden, joista Julia ei ennen suhdetta juurikaan innostunut.
     Syvään päähän alkoi kevyesti. Alussa saatoin jopa nauraa muutaman kerran. Tykkäsin Juliasta ja hänen ystävistään ja työkavereista. Ajattelin, että tästä tulee rento kirja joka hymyilyttää alusta loppuun. Olin väärässä. Kunnolla.
     Hyvin pian sen jälkeen, kun Julian ja Samin suhde lähtee kunnolla käyntiin, kirjan tunnelma muuttuu. Voisin jopa sanoa, että siitä tulee aika synkkä ja omalla tavallaan hieman ahdistava. Samin luonne, epävarmuus ja kontrolloivuus vievät tilaa Julian elämästä ja muuttaa häntä (ei hyvään suuntaan). Ystävät meinaavat unohtua ja perhesuhteet kärsivät. Loppua kohti mentäessä voidaan jopa nähdä, miten tapahtumat vaikuttavat Julian mielenterveyteen.
     Tässä kirjassa oli paljon hyvää. Nautin siitä, mutta samalla olin epävarma ajatuksistani. Lyhyesti sanottuna tämä kirja aiheutti itsessäni ristiriitaisia tunteita. Siihen nähden kuitenkin, että odotin humoristista ja rentoa kirjaa, tämä ei todellakaan ollut sitä. Ja sanottakoon vielä, että jos seksikohtausten kuvailu ei ole sinun juttusi, kannattaa tämä kirja ehkä jättää hyllyyn.

In at the Deep End
Suomentanut: Kristiina Vaara
Genre: LGBT+, aikuiset, romantiikka, chick lit, huumori, realistinen fiktio, draama
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2019,  suom. 2020

Arvosana: ***½
Goodreads: 3,58

Muissa blogeissa: Kirjojen keskellä
Helmet2020: 35. Käytetään sosiaalista mediaa, 49. Julkaistu 2020
PopSugar2020: 1. Published in 2020
Goodreads2020: 10. Between 400-600 pages, 23. Featuring an LGBT+ character, 48. Published in 2020

Sally Green: Savuvarkaat

Konfliktin partaalla olevassa maailmassa omia valintojaan ja tulevaisuuttaan puntaroi viisi nuorta:
Älykäs prinsessa, joka etsii rohkeutta kulkea omaa polkuaan.
Idealistinen soturi, jota sydän ja velvollisuudet repivät eri suuntiin.
Neuvokas metsästäjä, joka on kaikkein vaarallisimman saaliinsa jäljillä.
Hurmaava mutta vastuuntunnoton varas, jolla on salattu syntyperä.
Uskollinen palvelija, joka hautoo kostoa valtakuntansa puolesta.
Näiden nuorten kohtalot muuttaa ja kietoo yhteen vanhojen valtakuntien välisen sodan arvaamaton kulku - ja paholaissavua sisältävä mystinen pallo.

     Sally Green on tullut minulle tutuksi hänen ensimmäisestä nuorten kirjasarjastaan, Puoliksi paha. Aikoinaan en tuota saanut luettua aivan loppuun, mutta ehkä vielä joskus tartun siihen uudelleen. Nyt kuitenkin vuorossa on kirjailijan uusin nuorille suunnattu fantasiasarja, jonka toinen osa tuli suomeksi tänä vuonna. Itselläni kuitenkin oli vasta vuorossa tämä ensimmäinen osa.
     Savuvarkaat on tarina viidestä hahmosta, joiden matkat kohtaavat erilaisten mutkien kautta. Kaiken keskellä on sota, häät, ystävyys, luottamus ja paholaissavu. Hyvin hitaasti, mutta varmasti, tarina etenee ja asioita paljastuu lukijalle. Loppua kohti saadaan kunnolla menoa ja melskettä, kun kuninkaan aikeet paljastuvat. Onko hän todella valmis uhraamaan oman tyttärensä, valloittaakseen uuden maan itselleen?
     Tämä kirja on alkuun hyvin hidas. Hahmoja on paljon ja heidän matkoistaan yritetään kertoa mahdollisimman paljon. Itselläni kuitenkin pysyi silti mielenkiinto yllä, sillä kirjan maailma ja varsinkin paholaissavu kiehtoivat. Kirjan hitaus kuitenkin aiheutti sen, että juonenkäänteet eivät kauheasti yllättäneet ja suurimmat kohtaukset olivat hyvin lopussa. Itse tykkäsin tästä kirjasta alusta asti, mutta loppu tuntui hieman töksähtävältä. Juuri kun meinattiin päästä alkuun ja sota laitettua kunnolla käyntiin, käänsin viimeisen sivun esiin ja petyin pahasti. Ehkä toinen osa sitten alkaa heti sodan kuvaamisella, ken tietää.

The Smoke Thieves
Suomentanut: Sari Kumpulainen
Genre: nuoret, fantasia, romantiikka, LGBT
Sarja: Savuvarkaat #1
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2018, suom. 2019

Arvosana: ****
Goodreads: 3,80

Muissa blogeissa: Kirjapöllön huhuiluja, Musteen jäljet, Maailmankirjat, Jatka lukemista
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 30. Pelastetaan ihminen
PopSugar2020: 9. A book with a map
Goodreads2020: 2. Author's last name is one syllable, 5. First in a series, 10. Between 400-600 pages, 19. A fantasy, 43. Related to one of the four horsemen (sota)

Sari Luhtanen: Sydän murskana

Ikuinen outsider Isadella luuli jonain päivänä muuttuvansa vampyyriksi (ja odotti jo sitä kiihkeästi) - vain kuullakseen, että onkin tavallinen ihminen. Sitten yksi hänen äideistään kuoli häntä suojellakseen, paras ystävä petti rankimman kautta ja poikaystävä haihtui maisemista.
Nyt Isadella palaa kouluun. Yhtäkkiä hän on niin sisällä piireissä kuin mahdollista ja saa huomiota koulun komeimmalta pojalta. Silti hän tuntee olevansa tuuliajolla.

     Sydän murskana jatkaa Isadellan tarinaa aikalailla suoraan siitä, mihin ensimmäinen osa jäi. Isadellaa on kohdannut menetys ja ylösnouseminen alkaa.
     Siinä missä ensimmäisessä osassa oli mielestäni ongelmia, ei tämänkään osan kohdalla onnistuttu aivan täydellisesti. Parannusta kuitenkin oli selkeästi tapahtunut ja varsinkin itseäni suuresti häirinnyt teiniangstius oli vähentynyt melkein olemattomiin tässä osassa.
     Tässä osassa Isadella pääsee kohtamaan uusia henkilöitä ja hänen elämänsä muuttuu kerta rysäyksellä toisenlaiseksi. Ennen Isadella pyrki pysymään erossa kaikista ja kaikesta, mutta nyt häntä piiritetään koulussa ja hän ystävystyy uusien luokkalaisten kanssa. Isadellan taskuihin alkaa ilmestyä outoja viestejä, eikä hän tiedä kuka on niiden takana.
     Tähän kirjaan oli saatu luotua hieman parempi tunnelma ja jopa jännitystä oli havaittavissa. Tarina eteni aivan yhtä jouhevasti kuin ensimmäisessäkin osassa ja kirja oli niin ohut, että sen sai helposti luettua yhdeltä istumalta. Edelleen tosin hahmot olisivat mielestäni kaivanneet lisää lihaa luiden ympärille. Jatko-osa on ilmestymässä loppuvuodesta 2020 ja odotan innolla, että pääsen lukemaan senkin vaikka tämä sarja ei vieläkään ole ihan niin hyvä kuin se voisi olla.

Genre: fantasia, nuoret, LGBT+
Sarja: Isadella #2
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2020

Kirjailijan muut teokset: Sydän kylmänä
Arvosana: ***½
Goodreads: 3,31

Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 48. Kaksi kirjaa, joilla hyvin samankaltaiset nimet, 49. Julkaistu vuonna 2020
PopSugar2020: 1. Published in 2020, 29. With a bird on the cover
Goodreads2020: 9. Can be read in a day, 19. A fantasy book, 23. Featuring an LGBT+ character, 33. About a non-traditional family, 48. Published in 2020

Casey McQuiston: Red, White & Royal Blue

What happens when America's First Son falls in love with the Prince of Wales?

When his mother became President of United States, Alex Claremont-Diaz was promptly cast as the American equivalent of a young royal. Handsome, charismatic, genius - his image is pure millenial-marketing gold for the White House. There's only one problem: Alex has a beef with an actual prince, Henry, across the pond. And when the tabloids get hold of a photo involving an Alex/Henry altercation, U.S./British relations take a turn for the worse.
Heads of family and state and other handlers devise a plan for damage control: Stage a truce between the two rivals. What at first begins as a fake, Instagrammable friendship grows deeper, and more dangerous, than either Alex or Henry could have imagined. Soon Alex finds himself hurling into a secret romance with a surprisingly unstuffy Henry that could derail the presidential campaign and upend two nations. It raises a question: Can love save the world after all? Where do we find the courage, and the power, to be the people we are meant to be? And how can we learn to let our true colors shine through?

     Englannin kielinen kirjatube oli viime vuonna täynnä McQuistonin esikoisromaania. Kaikki lukivat sen, kaikki ylisti sitä. Jo ennen kuin kirjaa oli edes julkaistu, sillä oli Goodreadsissa useampikin viiden tähden arvio annettuna. Tämä kaikki sai oman mielenkiintoni heräämään, mutta nosti myös odotuksiani ehkä liiankin korkealle.
     Kirja on sittemmin saanut jonkin verran kritiikkiä siitä, miten se esittää varsinkin Britannian kuningasperheen. Stereotypiat on monen mielestä päästetty valloilleen ja englantilaiset ovat ahkerasti huomautelleet asiasta. Itse en ole kovin hyvin perillä näistä stereotypioista, mutta kirjassa oli paljon asioita, jotka itselläki pisti silmään ja tuntuivat todella kaukaa haetuilta.
     Lyhyesti kerrottuna, mistä Red, white & royal blue siis kertoo? Se kertoo Yhdysvaltojen presidentin pojasta (Alex) ja Iso-Britannian prinssistä (Henry). Heidän välillään on ennestään hieman vaikea suhde, eikä heitä voi varsinaisesti sanoa ystäviksi. Eräänä päivänä Englannissa järjestetään häät, joissa kaksikko tapaa. Keskustelun tiimellyksessä miehen alut rojahtavat kakun päälle ja tästä lähtee liikkeelle huhuja kaksikon riidoista. Koska kaksi suurta valtiota eivät halua kaksikon olevan riidoissa, yritetään kansa saada uskomaan heidän välillä olevan syvää ystävyyttä. Tästä johtuen kaksikko alkaa tutustua toisiinsa ja tunteet alkavat kuumentua, mutta ei vihasta. Samaan aikaan Yhdysvalloissa on käynnistymässä uudet vaalit ja kaikki skandaalit on vältettävä.
     Kuten sanottu, odotukseni tätä kirjaa kohtaan olivat korkealla. Nopeasti ne kuitenkin romahtivat takaisin normaalille tasolle ja sain kirjan luettua ilman suurempia ongelmia. En kuitenkaan voi sanoa rakastuneeni tarinaan tai sen hahmoihin. Hyvän idean toteutus ei ollut mielestäni kovin onnistunut ja lähinnä lukiessa mietin, että nykytodellisuudessa asiat eivät menisi näin ja puituja ongelmia ei olisi (ainakaan niin suuressa mittakaavassa).
     Suurin ongelma itselläni kirjan kohdalla oli tarinan eteneminen. Tuntui, että koko kirja oli yhdestä "seksi"kohtauksesta toiseen hyppimistä ja kaikki kerronta sen ympäriltä puuttui. Alex ja Henry vain tapasivat toisiaan milloin minkäkin syyn takia ja löysivät itsensä jostain syrjäisestä komerosta suutelemasta toisiaan. Sitten hypättiin seuraavaan samanlaiseen tilanteeseen. Ja seuraavaan... Edes hahmojen kuvaukselle ja heistä kertomiselle ei tuntunut riittävän tilaa. Jopa Alex ja Henry jäivät vähän valjuiksi tapauksiksi ja olisin niin mielelläni lukenut lisää varsinkin Henrystä.
     Yksi hyvä asia kirjassa kuitenkin oli. Ennen lukemista pelkäsin, että tarinassa olisi annettu paljon tilaa poliittiselle keskustelulle, mutta näin ei ollut. Itse en ole kovin suuri politiikan fani, enkä halunnut lukea kovin pitkiä jaaritteluja aiheesta tätä kirjaa lukiessa. Toiveeni onneksi toteutui ja lukeminen ei tuntunut raastavalta.

Genre: LGBT+, realistinen fiktio
Kustantaja: St. Martin's Griffin
Julkaisuvuosi: 2019

Arvosana: ***
Goodreads: 4,31

Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kohdataan pelkoja, 15. Fiktiivinen kertomus, jossa mukana todellinen henkilö, 25. Ollaan saarella, 35. Käytetään sosiaalista mediaa, 39. Lennetään, 42. Isovanhempia, 45. Esikoiskirja
PopSugar2020: 10. Recommended by your favourite vlog, 15. Involving social media, 23. Won an award in 2019, 30. About a world leader, 33. At least four star rating on Goodreads, 36. A pink cover, 50. A main character in their 20s
Goodreads2020: 10. Between 400-600 pages, 15. Set in a global city, 23. Featuring an LGBT+ character, 26. 2019 Goodreads Choice Awards, 33. About a non-traditional family

Pajtim Statovci: Bolla

Arsimilla on vaimo, mutta kun hän tapaa Pristinan yliopistolla lääketiedettä opiskelevan Milosin, hän ei voi kuin ottaa tavaransa ja seurata. Heidän välilleen syttyy tulinen suhde, joka jatkuu, kunnes sota ajaa Arsimin perheineen maanpakoon. Kun Arsim vuosia myöhemmin palaa yksin sodan runnomaan Pristinaan, herää epätoivo. Mitä Milosille, ja mitä heille, oikein tapahtui?

     Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkinnon viime vuonna saanut Bolla tuntui takakannen tekstin perusteella sellaiselta, että jättäisin sen väliin. Halusin kuitenkin kokeilla ja laitoin kirjan varaukseen. Kun sitten sain tämän palkitun teoksen käsiini, hämmästyin sen paksuutta. Tai oikeastaan sitä, että kirja ei ollut kovin paksu. Olin jostain syystä odottanut melkein viidensadan sivun opusta, mutta sainkin luettavakseni kirjan, jossa on vähän yli kaksisataa sivua. Uskoni siihen, että saisin tämän luettua ilman suurempia ongelmia, alkoi kasvaa.
     Bolla sijoittuu Kosovoon, jossa sota runtelee maisemaa. Arsim tapaa miehen, Milosin, ja heidän välilleen syntyy suhde. Sota kuitenkin ajaa miehet erilleen, kun Arsim lähtee pakoon perheensä kanssa. Vuodet kuluvat ja miehet elävät omaa elämäänsä niillä keinoin, jotka heille annetaan. Milos joutuu sodan kynsiin ja pyrkii selviytymään. Arsim kokee uuden maailman outona ja hän ei kykene kunnolla sopeutumaan. Erilaisten vaiheiden kautta Arsim joutuu palaamaan takaisin kotimaahansa ja hän päättää etsiä Milosin.
     Joiltain osin tykkäsin tästä. Kirjan tarina oli mielenkiintoinen ja koskettava. Kertomus oli jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen oli mielestäni paras. Siinä päästiin keskittymään kahden miehen väliseen suhteeseen. Se oli osa, jonka lukeminen eteni nopeasti ja vailla ongelmia. Toiset kaksi osaa eivät sitten oikein mielestäni toimineetkaan niin hyvin, mutta toisaalta niiden merkitys kokonaisuuden kannalta oli tärkeä.
     Arsim alkoi jo ensimmäisen osan aikana tuntua hieman vastenmieliseltä hahmolta ja kirjan loppua kohden mentäessä, ajatus vain vahvistui. Hänen tekojen syitä ei kuitenkaan selitetty kovin hyvin, joten vastenmielisyys vain lisääntyi. Entä sitten Milos? Hänen ajatuksistaan kerrottiin muistikirjan pätkien muodossa. Muuten hän kuitenkin jäi vähän tyhjäksi hahmoksi. Olisin halunnut tietää hänestä ja hänen vaiheistaan enemmän.
     Kirjan luettuani en ollut aivan varma omista ajatuksistani sen suhteen, tykkäsinkö tästä kirjasta paljon vai oliko tämä aivan kamala. Jokin tässä vain omalla kohdallani tökki, mutta Statovcin tyyli jotenkin herätti mielenkiintoni.

Genre: sota, LGBT+, historiallinen, romantiikka
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019

Arvosana: ***½
Goodreads: 4,08

Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 7. Rikotaan lakia
PopSugar2020: 23. Won an award in 2019, 33. At least four star rating on Goodreads
Goodreads2020: 9. Can be read in a day, 23. Featuring an LGBT+ character, 27. A historical fiction, 39. By an author whose name you're not quite sure how to pronounce 

Sari Luhtanen: Sydän kylmänä

Isadellalla on kolme äitiä, eikä se suinkaan ole erikoisin asia hänen perheessään. Jälleen kerran on aika vaihtaa maisemaa. On varottava tekemästä mitään, mikä kiinnittäisi huomiota ja saisi jonkun kiinnostuksen heräämään. Ja jälleen Isadellalla on sama strategia: pitää matalaa profiilia eikä juuri hankkia kavereita.
Mutta sitten uuden koulun kuviksen tunnilla eteen osuu Minna, joka rupeaa heti hanakasti tekemään tuttavuutta. Ja reksin kanslian edessä Fairuz, joka saa miettimään, miten on mahdollista, että jonkun hymy on yhtä aikaa niin sairaan ärsyttävä ja jotenkin... ihana?

     Sari Luhtasen uusi nuorille suunnattu kirjasarja, kevyttä fantasiaa ja polyamoriaa kolmen naisen kanssa. Toiveeni tätä kirjaa kohtaan olivat kovat, mutta kirjaa lukiessa aloin melko nopeasti tajuamaan, että tästä ei tule uutta hittisarjaa omaan kirjahyllyyni.
     Tässä kirjassa oli paljon hyviä puolia. Ensinnäkin, alkuasetelma oli mielestäni aivan mahtava. Kolme äitiä ja lapsi, jotka muuttavat usein kunnasta toiseen, sillä nämä kolme äitiä ovat kaikki vampyyreja. Toiseksi, vampyyrikirjoja ei ole koskaan liikaa ja vaikka suurin ryntäys näiden kirjojen kohdalla onkin mennyt jo useampi vuosi sitten, olen edelleen innoissani jokaisesta vampyyreja käsittelevästä kirjasta. Kolmanneksi, kirja ei ole mikään kovin pitkä, joten se toimi hyvin kevyenä välipalana.
     Sitten alkoivat ne ongelmat. Ensinnäkin, polyamoriasta ei kirjassa saanut minkäänlaista käsitystä. Olisin kaivannut jonkinlaista selvitystä siitä, miten kolmen äidin välinen talous oikein toimii. Äidit jäivät muutenkin aika valjuiksi hahmoiksi kirjassa. Toiseksi, vampyyrit olivat kirjassa hyvin minimaalisessa osassa. Lähinnä kirjaan oli muutamiin kohtiin listattu "faktoja" vampyyreistä ja muuta ei paljastettu. Jäin kaipaamaan lisää tietoa. Kolmanneksi, sen lisäksi että äidit jäivät aika valjuiksi hahmoiksi, myös muut henkilöt saivat saman kohtalon. Neljänneksi, koko kirja oli alusta loppuun sellaista teiniangstia, että meinasi hermo mennä.
     Suurimpana ongelmana itselleni oli tuo teiniangstiuden määrä. Ymmärrän, että päähenkilön kokemassa elämänvaiheessa voi tulla niitä synkempiä hetkiä, mutta hänellä ei tuntunut olevan valoa tunnelin päässä. Sen lisäksi Isadellamme teki kärpäsestä härkäsen mielestäni hieman liian nopeasti. Rajojen kokeileminen ja omien ajatusten esiin tuominen on tietenkin tärkeää, mutta lopun tapahtumat menivät mielestäni hieman yli.
     Tämä kirja oli kuitenkin sen verran nopealukuinen, että varmasti jatkan vielä sarjan lukemista. Ei tämä niin huono ollut. Ja toivon, että jatko-osa on jo parempaan päin.

Genre: nuoret, fantasia, LGBT+
Sarja: Isadella #1
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019

Arvosana: **½
Goodreads: 2,65

Muissa blogeissa: Yöpöydän kirjat, Kirjapöllön huhuiluja, Todella vaiheessa, Bibbidi bobbidi book, Kirjasähkökäyrä
Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 7. Rikotaan lakia, 47. Kaksi kirjaa, joilla hyvin samanlaiset nimet
Goodreads2020: 5. First book in a series, 9. Can be read in a day, 19. A fantasy book, 23. Featuring an LGBT+ character, 33. About a non-traditional family 

Alice Oseman: Heartstopper vol 1, 2 & 3

Heartstopper on Alice Osemanin sarjakuva-sarja, joka kertoo Charliesta ja Nickistä. Charlie on homo ja siitä tietää koko koulu. Hän on saanut osakseen kiusaamista, mutta ystävät ovat auttaneet häntä ja nyt asiat ovat jo parempaan päin. Nick on koulun rugby joukkueessa. Hän ja Charlie tutustuvat toisiinsa ja hyvin nopeasti tunteet alkavat nousta pintaan. Nick kuitenkin kokee vaikeaksi tulla ulos kaapista ja ystävysten suhde kehittyy salassa muilta.
     Itse luin sarjakuvan Tapas-sovelluksesta, johon Oseman on julkaissut tuotostaan jo useamman vuoden ajan. Sittemmin sarjakuva on painettu kirjaksi ja tämän vuoden alussa julkaistiin kolmas osa. Luin kaikki osat yhteen putkeen ja rakastin niistä jokaista. Piirrostyyli on hyvin yksinkertainen ja simppeli, mutta sitä kautta myös selkeä ja helposti lähestyttävä.
     Ensimmäisessä osassa päästään siis tutustumaan tarinan kaksikkoon ja heidän ystävyys alkaa. Tarina etenee sopivalla vauhdilla ja lukija ei voi kuin rakastua päähenkilöihin.

Kirja julkaistu: 2018
Kustantaja: omakustanne
Goodreads: 4,59
Arvosana: ****
Tapas-sovelluksessa chapter 1-2


     Toinen osa jatkaa tarinaa heti siitä, mihin ensimmäinen osa jää. Nyt kuvaan alkaa kunnolla astua tunteet. Charlie on varma, että Nick ei vastaa hänen tunteisiinsa ja tilanteet muuttuvat ehkä hieman hämmentäviksi. Lisäksi Charlien hyvä ystävä toitottaa, että Charlien pitäisi jättää Nick rauhaan. Eihän rugbyn pelaaja voi olla homo. Charlie vain polttaa näppinsä, jos jatkaa ystävyyttä.
     Tässä osassa jotenkin kosketti se, kun kaksikon perheet saivat tiedon kaikista tunteista. Varsinkin Nickin ulostulo äidilleen oli jotain niin sympaattista, että pari kyyneltä tuli vuodatettua.

Kirja julkaistu: 2019
Kustantaja: Hodder Children's Book
Goodreads: 4,67
Arvosana: *****
Tapas-sovelluksessa chapter 3


     Kolmannessa osassa koulusta on sekalainen porukka lähtenyt kouluretkelle Pariisiin. Päähenkilöidemme väliset tunteet tulevat tietoon ystäville ja pientä draamaa saadaan aikaan. Myös sivuhenkilöiden parisuhdekuvioihin päästään sisälle ja tunnelma tiivistyy.
     Tässä osassa itseäni alkoi hieman häiritsemään se, että miten monta homoparia oikein voi yksiin kansiin mahtua. Yhtäkkiä tuntui, että kaikki sarjan henkilöt ovat homoja. Onneksi sinne väliin mahtui myös muunkinlaista rakkautta.
     Kolmas osa alkoi myös käsittelemään muita aiheita, kuten syömishäiriötä. Valitettavasti tälle ei kuitenkaan ollut annettu paljoa tilaa, mutta varmasti seuraava osa käsittelee asiaa laajemmin ja tarkemmin.

Kirja julkaistu: 2020
Goodreads: 4,70
Arvosana: ****
Tapas-sovelluksessa chapter 4

Johanna Hulkko: Suojaava kerros ilmaa

Suojaava kerros ilmaa on raaka, kaunistelematon ja koskettava kuvaus ylipainoisuudesta. Kepa ei usko, että kukaan voi nähdä häntä läskin läpi. Vasta toisen outolinnun kohtaaminen tuo maailmaan keveyden ja värit.

     Johanna Hulkko on kirjoittanut useampia kirjoja, mutta valitettavasti itse en ole vielä niihin ehtinyt sen suuremmin tutustua. Nyt kuitenkin päätin tarttua hänen uuteen teokseen, Suojaava kerros ilmaa. Takakannen tekstin perusteella innostuin, mutta samalla tulin hieman ennakkoluuloiseksi. Teksti toi sen vaikutelman, että tässä kirjassa käsitellään niin ylipainoa kuin jotain muutakin, mutta miten tämä kaikki mahtuu niin ohueen kirjaan (tässä kirjassa kun on reippaasti alle 150 sivua). Päätin kuitenkin antaa kirjalle mahdollisuuden ja toivoin, että en pety aivan kamalasti.

     "Eli tietää se paljon, mutta ei tajua sitä, että minäkin tiedän. Tiedän arviolta kaiken, mitä ihmisen tulee tietää terveellisestä ruokavaliosta ja painon ylläpidosta, tieto ei ole koskaan ollut ongelma. - - Olisi helppo sanoa, että tieto ei ole ongelma vaan tunne on. Se tunne, kun himottaa suklaata tai pullaa niin, että sylkirauhaset pirskivät kuolapalloja, jos sattuu avaamaan suunsa väärällä kohden. Se tunne, kun vihdoin saa upotettua hampaansa viineriin ja kieli alkaa tehokkaasti ja automaattisesti ohjata hiutaleista tahmeutta kohti hampaiden tehomyllyä, se tunne kun ruoka valuu pitkin ruokatorvea kohti lapsellisen kärsimätöntä vatsaa, joka saattaa jopa naukaista odottaessaan vatsaportin aukeamista ja ruokasulan lössähdysä päämääräänsä.
     Mutta ei tunnekaan ole ongelma. Elämä on."

     Kirjassa Kepa eli Kerttu lähtee äitinsä kanssa postcorssing-matkalle Ahvenanmaalle. Postcrossing on jonkinlaista postikorttien vaihtoa ja harrastus on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Matka Ahvenanmaalle tapahtuu harrastajien kanssa ja paikan päällä on erilaista aktiviteettia ja tietenkin postikorttien kanssa toimimista. Kepan lisäksi matkalle on tullut toinen nuori, Huu. Kaksikko alkaa viettää aikaa keskenään ja heidän välilleen muodostuu side, jota voisi kai kutsua ystävyydeksi. Huu on mustiin pukeutuva, pitkä kummajainen, jonka kanssa Kepa alkaa hullutella ja kaksikko päätyy tekemään erilaisia asioita matkansa aikana. Samaan aikaan sivuutetaan Kepan suhdetta hänen äitinsä kanssa.
     Suojaava kerros ilmaa oli omalla tavallaan hyvä kirja. Tykkäsin Hulkon kerronnasta ja siitä, että välillä sanoilla hassuteltiin ja asiat etenivät joutuisasti. Silti, tämä kirja ei iskenyt. Käsiteltäviä asioita oli mielestäni liikaa ja niitä käsiteltiin hyvin pintapuolisesti, jos edes sitäkään. Pelkoni liittyen käsiteltävään aiheeseen ja kirjan paksuuteen liittyen kävivät toteen. Ehkä kuitenkin eniten itseäni jäi harmittamaan se, että vaikka Huun erilaisuutta tuotiin jonkin verran esiin, ei asiaa käsitelty kunnolla missään vaiheessa ja se jäi varjoksi kirjan laitamille.
     Jos vielä palaan hieman Kepaa, on minun sanottava, että en tykännyt hänestä yhtään. Hänen ajattelunsa oli ahdistavaa ja kovin negatiivista. Omalla tavallaan kaikessa hänen toiminnassa näkyi se, että hän olisi yksin koko maailmaa vastaan ylipainonsa kanssa. Muutenkin hänen ajatustensa takia, joita oli jokaisella sivulla, kirjan kokonaiskuvasta tuli kovin synkkä ja jotenkin epämiellyttävä.
     Haluan vielä mainita erään kohdan, joka häiritsi itseäni ja näin kirjan lukemisen jälkeen jäi mieleeni. Harrasteryhmä käy Taffelin tehtaalla ja siellä ollessaan saavat maistella erilaisia sipsejä. Jossain kohtaa Kepa miettii, että sipsintekijän tulisi voittaa Idols hyvien sipsien takia. Idols? Sehän on laulukilpailu? Varmaan tässä oli haettu Talent-kilpailua, mutta silti kohta jäi häiritsemään minua aivan liikaa.
     Suojaava kerros ilmaa oli ihan luettava kirja ja vaikka en itse siitä niin paljoa tykännytkään, voin suositella sitä muille luettavaksi. Tärkeä aihe (tai aiheet), mutta itse olisin kaivannut vielä enemmän asioiden käsittelyä.

Genre: nuoret, LGBT, mielenterveys
Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2019

Arvosana: **
Goodreads: 3,07

Muissa blogeissa: Bibbidi Bobbidi Book, Yöpöydän kirjat, Kirjahilla, Lastenkirjahylly,
Helmet2020: 3. Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti, 4. Kannessa/kuvauksessa monta ihmistä, 9. Kirjassa kohdataan pelkoja, 25. Kirjassa ollaan saarella, 35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa
PopSugar2020: 15. A book about/involving social media, 35. A book with three-word title
Goodreads2020: 9. Can be read in a day, 15. Set in a global city, 23. A book featuring a LGBT+ character 

Seanan McGuire: Every Heart a Doorway

No Solicitations.
No Visitors.
No Quests.

Children have always disappeared under the right conditions; slipping through the shadows under a bed or at the back of a wardrobe, tumbling down rabbit holes and into old wells, and emerging somewhere... else.
     But magical lands have little need for used-up miracle children.
     Nancy tumbled once, but now she's back. The things she's experienced... they change a person. The children under Miss West's care understand all too well. And each of them is seeking a way back to their own fantasy world.
     But Nancy's arrival marks a change at the Home. There's a darkness just around each corner, and when tragedy strikes, it's up to Nancy and her new-found schoolmates to get to the heart of the matter.
     No matter the cost.

     Kuuntelin tämän kirjan äänikirjana, englanniksi, joten arviooni kannattaa suhtautua osin varauksella, sillä en usko saaneeni tästä kirjasta aivan kaikkea irti, mitä olisin voinut saada. Voi siis olla, että luen tämän joskus vielä uudelleen. Ainakin olen päättänyt, että luen vähintään sarjan toisen osan. Tämä ei jää siis tähän.
     Every heart a doorway on fantasiaromaani, jossa on siis koulu, jota käyvät "muissa maailmoissa" käyneet lapset. Nämä lapset haluaisivat takaisin Kotiin, kuten he maailmoja kutsuvat, mutta koulun tarkoitus on saada estettyä nuo toiveet. On olemassa muitakin vastaavanlaisia kouluja, mutta kaikissa niissä lapset eivät halua takaisin, vaan ovat varsin tyytyväisiä täällä meidän maailmassamme.
     Nancy on koulun uusi oppilas. Hän haluaisi takaisin Kotiin. Hän ei haluaisi olla koulussa. Hänet kuitenkin pakotetaan tunneille ja hän tutustuu väkisinkin joihinkin koulun muihin lapsiin. Koulussa kuitenkin alkaa tapahtua Nancyn saavuttua. Oppilas kuolee ja koulun kohtalo on vaakalaudalla. Kuka on murhaaja? Miksi hän vei murhatulta ruumiinosan?
     Tämä kirja oli hyvä. Idea on mielenkiintoinen, mutta jotenkin toteutus jäi mielestäni hieman vaisuksi. En tiedä mitä jäin kaipaamaan, mutta kuitenkin jotain muuta, kuin mitä sain. Lapset ja heidän tarinansa olivat monipuolisia ja olisin halunnut päästä vielä syvemmälle muutaman lapsen tarinaan. Olisin halunnut niihin maailmoihin näkemään sen omin silmin. Mutta jotenkin kaikki muu jäi vajaaksi. Tai sitten äänikirjana tämän lukeminen ei ollut paras vaihtoehto minulle.

     "We went down, and at the bottom there was a door, and on the door there was a sign. Two words. "Be sure." Sure of what? We where twelve, we weren't sure of anything. So we went through."

     Kyseessä on hyvin lyhyt kirja, alle 200 sivua. Siihen ei mahdu paljoa, ja kun kyseessä on fantasia JA mysteeri, sitä vain miettii, että miten kaiken tarpeellisen saa näiden sivujen väliin. Omasta mielestäni, ei oikein saanutkaan. Hyvin suuri osa kirjasta tuntui menevän jaaritteluun ja lasten tarinoiden kerrontaa. Sitten tapahtuu murha. Ja ehkä toinenkin. Sitä aletaan selvittämään. Ja pari lukua ehtii mennä, kun kaikki on selvillä. Sitten kirja loppuu. Omasta mielestäni tämä oli pieni antikliimaksi. Olisin kaivannut parempaa tarinan ja juonen muodostusta. Jäin kaipaamaan sitä, että asiat muodostuvat pala palalta, eikä kaikkea vain sylkäistä suoraan nenän eteen. Mutta muuten, tykkäsin tästä kirjasta ja siinä oli paljon asioita, jotka olivat mielenkiintoisia ja erilaisia. Ja jatkan ihan mielelläni sarjan seuraavaan osaan.
     P.S. Jos et tykkää siitä kun kirjassa haukutaan muita kirjoja, tämä ei ehkä ole sinulle. Sillä muutama klassikko haukutaan niin, että itsekin meinasin lopettaa lukemisen kesken.

Nimi: Every Heart a Doorway
Kirjailija: Seanan McGuire
Genre: fantasia, nuoret, mysteeri, LGBT
Sarja: Wayward Children #1
Sivumäärä: 173
Kustantaja: Tor.com
Julkaisuvuosi: 2016

Arvosana: *** 

Sini Helminen: Kaarnan kätkössä

Suomalaista mytologiaa, jännitystä ja romantiikkaa yhdistelevä Väkiveriset-sarjat punoutuu neljän teeman ympärille: metsän, vuoren, veden ja maan.
Bling. Yksi känninen kännykkäkuva ja Pinjan elämä on pilalla. Poikaystävä ja kympin koenumerot ovat historiaa, ja nipottava äiti pakottaa hänet kesätöihin. Puistohommissa Pinja kohtaa erikoisen Virven, pihkantuoksuisen punapään, jota kohtaan hän tuntee selittämätöntä vetoa. Pinjan on kuitenkin vaikea päästää ketään lähelleen, sillä hän kantaa selässään varjeltua salaisuutta, jonka juurista hänen on pakko saada tietää enemmän.
Pinjaa kiusaavat hallusinaatiot Tuulia-nimisestä tytöstä, joka inttää hänen suonissaan virtaavan metsänväen verta. Sitten kuvioihin ilmestyy vielä komea nahkatakkipoika, joka häikäisee Pinjan niin, ettei hän huomaa tämän silmien punaista vivahdetta, ennen kuin on liian myöhäistä.

Tämä kirja oli vuonna 2018 Kuvastaja-palkinnon ehdokkaana. Palkinto kuitenkin meni tuolloin Elina Rouhiaisen kirjalle, mutta tämän teoksen luettuani olisin hyvin voinut kuvitella palkinnon eri kirjalle (toki en ole vielä tuohon silloin palkinnon voittaneeseen kirjaan ehtinyt tutustua). Tämä kirja piti kyllä otteessaan alusta loppuun asti, vaikka ei ihan täydellinen teos ollutkaan.

     "Odotin Tauno Palon aiakisia hirsiaittoja, mutta sen sijaan minua odottaa näky, joka tuo enemmän mieleen risteytymän siirtolapuutarhaa ja kasvitieteellisen viktoriaanisia kasvihuoneita. Selvästikään Tapio ei ole aivan yhtä patavanhoillinen kuin Marraksen isä.
     Tapiolan muurit eivät Hiitolan tavoin kätke taakseen pikkukaupunkia: aidat vain rajoittavat osan metsästä, luovat turvallisen suojamuurien ihmisten maailmaa vastaan. Paitsi että metsä muurien sisäpuolella ei ole aivan samanlainen kuin sen ulkopuolella. Se on liian rehevää, liian vihreää, kuin olisi asettanut päähänsä Smaragdikaupungin vihreät lasit tai joku olisi leikkinyt kuvankäsittelyohjelmalla. Eikä tämä metsä ole Suomen karua havumetsää, ei, siinä on sekaisin tammia, pihlajia, tuomia, katajia, koivuja ja jopa sypressejä. Violetit metsäkurjenpolvet ja valkeat metsätähdet kukkivat vierekkäin, mustikka- ja puolukkavarvut notkuvat suurista, mehevistä marjoista, vaikka niiden ei pitäisi tähän aikaan vuodesta vielä olla muuta kuin hempeitä haaveen aavistuksia mehiläisten tuntosarvissa. Omenat hehkuvat valkean kuulaina ja punertavina puiden oksilla ja pihlajanmarjat loistavat kirpakan oransseina."

     En ole itse kovin paljoa tutustunut Suomen mytologiaan, joten tähän kirjasarjaan tutustuminen tuntui mielenkiintoiselta ja hyvältä idealta. Saisi jonkinlaisen paremman käsityksen, ehkä. Tämän ensimmäisen kirjan avulla pääsi tutustumaan metsän väkeen ja hiisiin. Hyvä alku siis. Kuitenkin tämän kirjan kautta sai vain pintaraapaisun ja kaikki keskittyi aikalailla kirjan loppuun. Alku oli hidas ja oikeastaan mitään ei tapahtunut. Sitten viimeisillä sivuilla sattui ja tapahtui senkin edestä. Ja sitten taas hidastettiin, kuvailtiin maisemaa ja tapahtumia. Tämän jälkeen kirja jo oikeastaan loppuikin. Ilman sen suurempaa lopetusta.
     Sarjan osat ovat itsenäisiä teoksia, mikä tosiaan näkyi vähän tämän kirjan lopussa. Asioita jätettiin roikkumaan, mutta silti ei tullut sellaista oloa, että näihin kysymyksiin saisi vielä vastauksen myöhemmin. Toivon kuitenkin, että seuraavissa osissa hahmoja ja varsinkin niitä mytologisia hahmoja avataan hieman lisää ja kerrotaan heistä enemmän. Kunnolla. Nyt heistä mainittiin pari, mutta ei menty sen syvemmälle.
     Kirjan tarina eteni mukavasti, vaikka itse olisinkin halunnut toiminnan alkavan jo vähän aikaisemmin. Tämä oli kirja, jonka lukemista voin kyllä suositella. Tämä ei kuitenkaan ollut kirja, jonka haluaisin omaan kirjahyllyyni. Yhden lukukerran kokemus siis, eikä siitäkään kovin paljoa jäänyt mieleen. Hahmoista ei kerrottu paljoakaan, vaikka sitä oli muutaman kohdalla vähän yritetty. Kuitenkaan sellaista täysin kokonaista kuvaa ei tuntunut tulevan kenestäkään, edes päähahmosta.

Nimi: Kaarnan kätkössä
Kirjailija: Sini Helminen
Genre: nuoret, fantasia, LGBT, romantiikka
Sarja: Väkiveriset #1
Sivumäärä: 220
Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2017

Arvosana: ***½

Lukuhaasteet: Helmet19 (5. Kotimaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokas)

Salla Simukka: Minuuttivalssi

Minuuttivalssi on Kun enkelit katsovat muualle -teoksen itsenäinen jatko-osa. Tarina on ensimmäisestä osasta mennyt hieman eteenpäin, Kirsikka ja Susanna ovat päässeet lukiosta ja ovat muuttaneet Turkuun Kirsikan opintojen perässä. Susannalla alkaa kirjan alussa ensimmäinen välivuosi. Vuosi, jonka Susanna ottaa aika rankasti (minun mielestä) ja on katkera vähän kaikille siitä, millainen hänen elämänsä on.

     Minuuttivalssi kertoo siis Kirsikan ja Susannan suhteesta, tällä kertaa Susannan näkökulmasta. Rakkaus roihuaa alussa, mutta sitten tulee niitä ongelmia. Minäkuva. Toisen opiskelu. Uudet ystävät. Uudet tavat. Uusi rytmi arjessa. Hetkiä ilman toista siinä vierellä. Näiden muutosten myötä Susannan ja Kirsikan suhde kokee kolahduksia, enemmän tai vähemmän pysyviä. Mutta onneksi useimmissa kirjoissa on se onnellinen loppu, jota myös tässä kirjassa on odotettavissa. Vaikka ehkä lukijan mielestä lopetus ei ole se paras mahdollinen. Itse ainakin ajattelin, että vaikka lopetus oli aika odotettavissa ja omalla tavallaan looginen, olisin halunnut lukea erilaisen lopun.

     "Pidän kyllä sinusta. On sääli, jos et tahdo ottaa sitä pitämistä vastaan, koska et koe olevasi sen arvoinen. Tai muista syistä. Minun kiinnostukseni ei voi pysyä hengissä, jos et mitenkään anna ymmärtää, että sillä olisi sinulle merkitystä. Fyysinen halukaan ei riitä, jos henkisellä tasolla yhteys jää täysin saavuttamatta tai puolitiehen.

     En usko, että kukaan ihminen voisi olla toiselle parasta, mitä tämän elämässä on tapahtunut. En usko ikuiseen rakkauteen. En usko tyhjiin lupauksiin. Uskon aitoon kohtaamiseen, välittämiseen, huumoriin, luottamukseen, erilaisuuteen, älyn ja tunteen liittoon. Meissä olisi mielestäni voinut olla mahdollisuus. Mutta en voi olla tässä yksin, sillä se ei ole hyväksi, meille kummallekaan.

     Meissä olisi mielestäni voinut olla mahdollisuus, Susanna ajatteli uudemman kerran ja mietti sitten, oliko hän lauseellaan todella tarkoittanut häntä ja Veeraa."

     Ensimmäiseen osaan verrattuna tämä oli hieman parempi. Ajatukset ja tunteet oli saatu nyt paremmin esiin ja homma toimi kokonaisuutena paremmin. Silti tästä jäi vielä puuttumaan jotain. Ehkä juonen kannalta tai hahmojen kannalta. Ehkä kokonaisuuden kannalta. Tämä oli mukava lukukokemus ja olen iloinen, että sain sen kokea. Kuitenkaan tämä ei ollut sellainen kirja (oikeastaan kumpikaan ei ollut), minkä lukisin joskus uudelleen. Tarinallisesti tämä jäi jotenkin omasta mielestäni sen verran köyhäksi, että odotukseni eivät aivan täyttyneet.

Nimi: Minuuttivalssi
Kirjailija: Salla Simukka
Genre: romantiikka, nuoret
Sivumäärä: 143
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2004

Kirjailijan muut teokset: Kun enkelit katsovat muualle

Arvosana: ***1/2
Lukuhaasteet: Helmet19 (1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot)

Salla Simukka: Kun enkelit katsovat muualle

Kun enkelit katsovat muualle, kertoo tarinan Kirsikan ja Susannan ystävyyden alkamisesta. Rakastumisesta. Kolhuista. Puhumattomuudesta. Nuoruudesta. Ystävyyden rakentumisesta joksikin suuremmaksi.

     Otin kirjan käteeni suurin odotuksin, sillä tykkäsin kovasti Simukan Lumikki-sarjasta (tai ainakin kahdesta ensimmäisestä osasta, sillä viimeistä osaa en ole vielä saanut käsiini). Suuret odotukset eivät ihan täyttyneet, vaikka kirja oli hyvä ja miellyttävä lukea. Se ei kuitenkaan päässyt samalla tasolle kuin Simukan muut kirjat (tosin täytyy huomioida, että tämä on Simukan esikoisteos). Kirja oli nopea lukea, mutta eipä siitä oikein mitään jäänyt mieleen. Hahmot oli hyvin luotu ja hahmojen nuori ikä näkyi hyvin heidän tekemisissä ja ajatuksissa.
     Vaikka kirja oli mukava ja helppo lukea, siitä jäi jokin puuttumaan. Jokin, mitä kaipasin alusta loppuun. Ehkä parempi juoni. Ehkä parempi lopetus. Ehkä erilainen lopetus. Nyt koko kirja tuntui jauhavan paikoillaan koko ajan ja sitten viimeisillä sivuilla tapahtui. Ja sitten se oli jo ohi. Luovasta Kirsikasta yritettiin tuoda esiin hänen luonnetta, mutta jotenkin toteutus jäi hieman vaisuksi ja lopputulos oli mitään sanomaton. Olisin halunnut tykätä tästä teoksesta enemmän, mutta jotenkin tämä jäi vain pintaraapaisuksi, missä ei tuntunut olevan mitään sen suurempaa ideaa.

     "- Ei. Se on aika hassua oikeastaan. Entäs sulla?
     - Ei mullakaan.
     Susannan kasvoille hypähti innostus ja hän ehdotti:
     - Hei, keksitään toisillemme lempinimet. Sellaiset, joita kukaan muu ei saa käyttää paitsi me. Vähän niinku joskus pienenä.
     - Joo, Kirsikkakin ilahtui. Tämä toisi heitä kahta vielä lähemmäs toisiaan.
     Tämän jälkeen he olisivat erottamattomat.
     Susanna pohti pitkään ja ilmoitti sitten juhlallisesti:
     - Tästä lähtien sinä olet minulle Kissa.
     Kirsikka hymyili ja vastasi hiljaa:
     - Ja tästä lähtien sinä olet minulle Susi."

Nimi: Kun enkelit katsovat muualle
Kirjailija: Salla Simukka
Genre: romantiikka, nuoret
Sivumäärä: 154
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2002

Arvosana: ***

Lukuhaasteet: Helmet19 (13. Kotimainen lasten- tai nuortenkirja)