Erin Hunter: Hajonnut lauma

Leijona, jonka lauma on hylännyt.

Norsu, joka osaa lukea totuuden vainajien luista.

Paviaani, joka kapinoi kohtaloaan vastaan.

Sukupolvesta toiseen Afrikan tasankojen eläimet ovat noudattaneet ankaraa lakia: tapa vain elääksesi. Mutta nyt petojen ja saaliin välinen hauras tasapaino on vaakalaudalla, ja lain tulevaisuus riippuu näistä kolmesta epätodennäköisestä sankarista.

     Hajonnut lauma on Erin Hunterin Uljasmaa-sarjan avausosa. Kirja on alunperin julkaistu 2017 ja nyt se pääsi suomennettavaksi. Erin Hunterin nimimerkin alla kirjasarjan kirjoittamisesta on vastannut Gillian Philip.

     Olen lukenut Erin Hunterilta aikaisemmin vain yhden kirjan, ensimmäisen osan Soturikissoista (kirjoittanut Kate Cary). Ennen tuon sarjan jatkamista päätin tarttua tähän tänä vuonna suomennettuun kirjaan, uuden sarjan aloitukseen. Hajonnut lauma kertoo nuorista eläimistä ja pääosassa on leijona, norsu ja paviaani. Heidän kohtalot sitoutuvat yhteen yllättävillä tavoilla tarinan edetessä.

     Heti alusta alkaen Hajonnut lauma oli mielenkiintoinen ja viihdyttävä lukukokemus. Juoni eteni hyvällä tahdilla ja tapahtumia oli riittävästi. Suuria ja ihmeellisiä juonenkäänteitä ei päästy näkemään, mutta se ei itseäni haitannut. Tarina piti riittävän hyvin muutenkin otteessaan.

     Kuuntelin osan kirjasta äänikirjana, lukijana toimi Panu Kangas (kesto 10h 40min). Kuuntelukokemus oli muuten ihan hyvä, mutta valitettavasti tähän kirjaan olisi sopinut paremmin useampi lukija. Nyt Kangas joutui muuntelemaan ääntään usean hahmon kohdalla ja itseäni tämä häiritsi melko paljon. Varsinkin silloin, kun oletetut naispuoliset hahmot kuulostivat hyvinkin möreiltä. Tämä on kuitenkin pieni tekijä, jonka en antanut häiritä liikaa.

     Hajonnut lauma oli mielenkiintoinen sarjan avaus ja se jätti kyllä kiinnostuksen jatko-osia kohtaan. Odotankin innolla seuraavan osan Savannin laki julkaisemista lokakuussa.

Broken pride
Suomentanut: Ulla Selkälä
Genre: fantasia, lapset

Äänikirjan lukija: Panu Kangas
Sarja: Uljasmaa #1
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2017, suom. 2020

Kirjailijan muut teokset: Villiin luontoon
Arvosana: ****
Goodreads: 4,28

Muissa blogeissa: Kirjataivas
Helmet2020:
9. Kirjassa kohdataan pelkoja

20. Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kirja

24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa

49. Julkaistu 2020

Erin Hunter: Into the Wild

Sukupolvien ajan neljä villikissojen klaania - Myrskyklaani, Jokiklaani, Tuuliklaani ja Varjoklaani - on jakanut metsän soturiesi-isiensä säätämien lakien mukaan.
Muiden klaanien reviirejä uhkaava Varjoklaani kuitenkin voimistuu päivä päivältä, ja Myrskyklaanin kissat ovat vakavassa vaarassa. Uljaita sotureita kuolee, ja jotkut varsin salaperäisellä tavalla.
Keskelle näitä tapahtumia ilmestyy tavallinen kotikissa nimeltä Ruska - joka saattaa osoittautua Myrskyklaanin kaikkein urheimmaksi soturiksi.

   Olen kuullut tästä sarja usein, mutta jostain syystä se ei ole oikein koskaan herättänyt kiinnostustani niin paljoa, että olisin tarttunut kirjaan. Ehkä syynä oli kissat. Ehkä se, että kirjan tarinat sijoittuu ihan meidän omaan maailmaan, mutta kissat nyt vain sattuvat elämään metsässä ja taistelevat keskenään omista alueistaan. En tiedä, mutta olipa syyt mitkä tahansa, olen hieman surullinen niiden olemassa olosta. Nyt kun sitten vihdoin tartuin tähän kirjaan (en ole vieläkään varma, onnistuinko aloittamaan kuinka alusta), olen positiivisesti yllättynyt ja mielenkiinnolla odotan sitä hetkeä kun pääsen jatkamaan tämän sarjan parissa.

     "Bluestar approached Rusty and placed the shredded collar on the ground in front of him. She touched his ear gently with her nose. "You look like a brand of fire in this sunlight", she murmured. Her eyes flashed briefly, as if her words had more meaning for her than Rusty knew. "You have fought well." Then she turned to the Clan and announced, "From this day forward, until he has earned his warrior name, this apprentice will be called Firepaw, in honor of his flame-colored coat."

     Luin tämän osan englanniksi, mutta voi olla, että jotkin osat tulen lainaamaan suomennettuina. Sinällään englanniksikin lukeminen oli aika helppoa sillä kuten sanottu, tarina sijoittuu meidän omaan maailmaan. Lisäksi kirjan kieli oli hyvin simppeliä, eikä sitä lukiessa tarvinnut tarkistaa kuin muutama sana (luontoaiheiset sanat eivät ole vahvuuteni). Voin siis suositella lämpimästi tätä kirjaa myös englannin kielisenä luettavaksi, jos kielitaitoa on edes hitusen.
     Mutta palatakseni taas itse kirjaan... tämä oli alusta loppuun mielenkiintoinen, vaikka kauheasti mitään dramaattisia juonenkäänteitä ei ollutkaan. Pieniä paljastuksia oli siellä täällä ja loppua kohti mentäessä tätä kirjaa olisi voinut melkeinpä kuvailla jännittäväksi. Melkein, ei ihan. Asiat olivat liian ennalta-arvattavia, että varsinaista jännitystä olisi ehtinyt muodostumaan. Mutta koska en jännitystä tältä kirjalta kaivannutkaan, niin tämä seikka ei itseäni haitannut.
     Tarina alkaa siis siitä kun Ruska, punaturkkinen kotikissa näkee unia, joissa hän metsästää hiiriä. Päivisin hän katselee kotitalonsa pihalta kohti läheistä metsää ja haluaa lähteä tutkimaan tätä tuntematonta. Eräänä päivänä hän päättää, että nyt on aika. Hän menee metsään, joutuu ensimmäiseen tappeluunsa ja tapaa uuden, tulevan, ystävänsä Harmaatassu. Seuraavan iltana Ruska palaa uudelleen metsään, liittyäkseen Myrskyklaaniin. Tästä alkaa uskomaton matka kohti soturiutta, samalla kun leirissä tapahtuu kummia ja luottamus on kovilla. Lisäksi muissa klaaneissa kohisee, yhden ottaessa enemmän valtaa kuin saisi.
     Koska tarina sijoittuu meidän maailmaan, ei suurta kuvailua maailmasta tarvittu. Voitiinkin keskittyä ihan täysillä kissojen mielenmaailmaan ja heidän käyttäytymisestä kertomiseen. Kerronta olikin riittävän elävää, jotta tapahtumat pystyi kuvittelemaan mielessään. Kissoja vilisi tarinassa vaikka miten paljon, mutta jokainen niistä kuvailtiin eri tavoin, jolloin ne oli erotettavissa vielä myöhemminkin. Päähahmojen sielunmaailmaan päästiin jonkin verran käsiksi ja itse rakastuin aivan täysin Ruskaan - myöhemmin nimeltään Tulitassu ja vielä myöhemmin Tulisydän. Hän vain oli niin ihana, valloittava ja hänen matkansa kotikissasta soturiksi oli vain jotain sellaista, mikä lämmitti sydäntäni. Hän oli rehti, rohkea ja hänessä selkeästi virtaa jotain villiä, vaikka ihmisten keskellä onkin syntynyt ja elänyt.

Nimi: Into the Wild (suom. Villiin luontoon)
Kirjailija: Erin Hunter
Suomentanut: Vesa-Matti Paija
Genre: fantasia, nuoret, seikkailu
Sarja: The Warriors #1, The Prophecies Begin (suom. Soturikissat, Ennustusten alku)
Sivumäärä: 288
Kustantaja: Art House
Julkaisuvuosi: 2003 (suom. 2009)

Arvosana: ****