Clare Mackintosh: Panttivanki (Dekkariviikko 2022)

Voit pelastaa satoja elämiä - tai sen yhden kaikista arvokkaimman.

Tunnelma suoran Lontoo-Sydney -yhteyden avajaislennolla on sähköinen. Bisnesluokan 56 matkustajan joukossa huhutaan olevan monia kuuluisuuksia, ja perillä lentoa vastaanottamassa on joukko toimittajia.

Mina on yksi tarkoin valituista lentoemännistä, jotka on otettu mukaan tälle historiaan jäävälle lennolle. Hän yrittää keskittyä työhönsä ja olla miettimättä liikoja viisivuotiaan tyttärensä tilannetta. Tai avioliittonsa valtaisia ongelmia.

Lentokone on vasta noussut ilmaan, kun Mina saa hyytävän viestin nimettömältä matkustajalta, joka aikoo varmistaa, ettei kone tule koskaan pääsemään määränpäähänsä. Tämä tarvitsee Minan avukseen - ja tietää tarkalleen, miten saada hänet tottelemaan.

Laskeutumiseen on kaksikymmentä tuntia. Kahdessakymmenessä tunnissa ehtii tapahtua paljon...

     Clare Mackintosh on kirjailija, joka on kerännyt suosiota aikaisemmilla osillaan, joista itse olen tullut lukeneeksi vasta vain yhden. Kun hänen uusin kirjansa ilmestyi suomeksi viime vuonna, en halunnut tarttua siihen heti. Jostain syystä se ei saanut kiinnostustani heräämään. Kuluneen vuoden aikana olen lukenut muutamia kommentteja kirjasta, osa on ollut ylistäviä ja mukaan on mahtunut myös paljon vastakkaisia mielipiteitä. Mutkikkaan matkan päätteeksi tämä kirja kuitenkin ilmestyi omaan lukupinooni ja päätin antaa sille mahdollisuuden. 

     Panttivanki on yksi niistä kirjoista, joissa tuntuu olevan liikaa asiaa yksien kansien väliin laitettuna. Kirjassa keskitytään tapahtumiin lentokoneessa, mutta yhtä suuren palan kakusta vie myös tapahtumat Minan ja Adamin kotona sekä heidän suhteen menneisyydessä. Kirjassa kietoutuu yhteen monta asiaa, joista muutaman selvittäisi ihan vain puhumalla. Keskiössä on mm. ilmastonmuutos, riippuvuus, lapsen kasvatus ja mielenterveyden ongelmat. Kaikkea yritetään käsitellä tasavertaisesti, mutta lopputulos jättää hieman kylmäksi. Plussana mainittakoon päähenkilöiden sisäiset ajatuskaavat ja tunteiden käsittely, niin nais- kuin mieshahmojenkin kohdalla.

     Kirja kerrotaan pääosin Minan ja Adamin näkökulmasta. Tämän lisäksi saadaan lukea muutamia yksittäisiä lukuja lentokoneen matkustajista ja heidän syistä olla koneessa matkalla Australiaan. Kirjan loppuun mennessä näidenkin tarinoiden syyt tulevat toki selväksi lukijalle, mutta niitä lukiessa ne tuntuivat hieman tylsiltä ja turhilta, sillä ne eivät tunnu siinä hetkessä antavan mitään uutta tarinalle. 

     Kirjan loppua on kehuttu useissa lukemissani kommenteissa. Ja niin minunkin on tehtävä. Se oli yllättävä, myönnän. Tämä yksi yllätys ei kuitenkaan pelasta koko kirjaa, joka suurelta osin tuntui hieman puuduttavalta luettavalta. Alun tahmeudesta kertoo jo se, että varsinainen koneen kaappaus tapahtuu vasta kirjan puolessa välissä. Luulin ennen kirjaan tarttumista sen olevan enemmän keskiössä. Tämän jälkeen tapahtumat alkavat edetä hieman paremmalla tahdilla, mutta kiinnostusta loppua kohtaan se ei onnistunut omalla kohdalla luomaan. Jäin kaipaamaan enemmän jännitystä ja ahdistavuutta, nyt tämä kaikki jäi saamatta. 

Hostage
Suomentanut: Marja Luoma

Genre: jännitys
Kustantaja: Gummerus (2021)

Kirjailijan muut teokset: Lopun jälkeen
Arvosana: ***

Muissa blogeissa: Kirsin book club, Lukutuulia, Kirjanmerkkinä lentolippu, Kirjasähkökäyrä, Luettua ja maistettua, Kirjarouva

Clare Mackintosh: Lopun jälkeen

Max ja Pip ovat vahva pari. He rakastavat toisiaan valtavasti mutta pientä poikaansa Dylania vieläkin enemmän. Dylanin sairastuttua vakavasti Max ja Pip joutuvat tekemään yhdessä elämänsä isoimman ja vaikeimman päätöksen. He ovat eri mieltä.
Mahdottoman valinnan seuraukset uhkaavat tuhota heidät molemmat, eikä mikään ole enää niin kuin ennen. Mutta mitä vain voi tapahtua lopun jälkeen...

     Clare Mackintosh on tunnettu trillereistään. Ja täytyy myöntää, että ennen tämän kirjan lukemista kuvittelin tämän olevan yksi sellainen kirja. Olin enemmän väärässä kuin oikeassa. Lopun jälkeen on ainakin jonkin verran saanut ideaansa pohjaa Mackintoshin omasta elämästä. Päätöksestä, joka muuttaa elämän. Päätöksestä, jonka jälkeen miettii vielä kauan, että mitä jos olisimme päättäneet toisin.
     Lopun jälkeen oli raastava, koskettava, surullinen ja silti onnea sisältävä teos. Tämä oli sellainen teos, jota suosittelen kaikille niille, jotka siihen pystyvät. Joillekin tämä voi olla liian rankka kertomus, mutta toisaalta se voi myös auttaa itseä pääsemään yli omien päätösten jälkeisestä epävarmuudesta.
     Lopun jälkeen on jaettu kolmeen osaan, joista kaksi on "ennen" ja yksi "jälkeen". Tarinaa kerrotaan kolmen hahmon näkökulmasta, vanhempien ja lääkärin. Jokainen hahmo oli omalla tavallaan koskettava ja vaikka joskus heissä nousi esiin ärsyttäviä piirteitä, he tuntuivat aidoilta ja inhimillisiltä. He tekivät ja ajattelivat juuri niin, kuin todellisessakin tilanteessa tekisivät ja ajattelisivat.
     Kirjan "jälkeen" osio selkeästi painotti sitä, että kohtalolla on meille jokaiselle tarkoitus. Teemme minkä vain päätöksen, lopputulos on sama. Toki päätöksen molemmat reitit vievät vähän eri tavalla lopputulokseen, mutta väistämätöntä ei voi kuitenkaan ohittaa. Osio oli mielestäni hyvin kirjoitettu. Kirjan vanhemmilla oli erilainen ajatus lapsensa elämään liittyen ja osio kertoi vuoroluvuin näiden päätösten lopputulemat jatkon kannalta. Tuntui, että koko tämän ajan kyyneleet vain valuivat ja olisin halunnut halata kaikkia hahmoja.

After the End
Suomentanut: Päivi Pouttu-Deliere
Genre: aikuiset, realistinen fiktio
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2019

Arvosana: *****
Goodreads: 4,08

Helmet2020: 4. Kuvauksessa monta ihmistä, 37. Ajankohta merkittävä tekijä kirjassa, 42. Kirjassa isovanhempia
PopSugar2020: 29. Bird on the cover, 33. At least four-star rating on Goodreads
Goodreads2020: 1. Title doesn't contain A, T or Y, 10. Between 400-600 pages, 22. With the major theme of survival, 33. About a non-traditional family