Anni Saastamoinen: Sirkka

Sirkka on statisti, ihmismassaa, kahvilassa kahvia juova nainen (ei repliikkejä), ohikulkija kadulla (ei katsekontaktia), joku, joka painaa hissin nappia juuri ennen sinua, sillä nappia kuuluu painaa tehokkaasti eikä haaskata aikaa haaveiluun ja seisoskeluun. Sirkka on sirkoista sirkoin, statisteista paras, massaan katoava myyrä ja puutarhatonttu. Samalla joku mutta ei kuitenkaan kukaan.
Sirkka on Sirkka.

     Luin viime vuonna Anni Saastamoisen Depressiopäiväkirjat ja sen kohdalla mietin kauan, että tykkäsinkö kirjasta vaiko enkö. Kallistuin silloin siihen suuntaan, että tykkäsin. Nyt tämän kirjan kohdalla jouduin miettimään samaa asiaa. Ja valitettavasti kallistuin toiseen suuntaan. En tarkoita silti, että tämä olisi ollut mitenkään huono kirja ja monet ovat tykänneet tästä paljonkin. Omalla kohdallani tämä kirja ei vain jotenkin nyt napannut.
     Ennen kirjan aloittamista olin omalla tavallani innoissani, mutta jännitin myös lopputulosta. Jo heti alusta lähtien tiesin, että tämä kirja ei tule nousemaan suosikkeihini. Alku oli hidas, tylsä ja ei kovin mielenkiintoinen. Puolessa välissä kirjaa kävin lukemassa muutamia kommentteja kirjasta ja yksi niistä sai minut jatkamaan loppuun asti. Kommentissa todettiin, että sadan sivun jälkeen tulee muutos Sirkan elämään ja tarina paranee.
     Kun sitten pääsin siihen sadan sivun paikkeille, odotin tuota käänteen tekevää muutosta ja toivoin sen tekevän tästä kirjasta mahtavan. Näin ei käynyt. Käänteen aiheuttaja oli jo alusta asti selvä ja muutos Sirkan elämässä ei ollut niin suurta ja ihmeellistä kuin toivoin. Omasta mielestäni kirja ei siis parantunut ja loppu oli melkolailla samanlaista puuduttavaa luettavaa. En voinut olla ajattelematta, että tämä oli hyvin pelkistetty versio Gail Honeymanin Eleanorille kuuluu ihan hyvää -teoksesta. Tämä ajatus häiritsi itseäni koko lukemisen ajan ja ehkä senkin takia tämä kirja tuntui hieman vaisulta.
   Plussaa tässä kirjassa oli Saastamoisen kirjoitustyyli. Tykkään siitä, miten vakavastakin aiheesta hän osaa tehdä kaunista ja ajatuksia herättävää, olematta kuitenkaan liian raskasta luettavaa. Vaikka siis juonellisesti tämä kirja ei napannut, aion kyllä tutustua Saastamoisen mahdollisiin tuleviin kirjoihin, jotta pääsen nauttimaan hänen tyylistään.

Genre: fiktio, huumori
Kustantaja: Kosmos
Julkaisuvuosi: 2019

Kirjailijan muut teokset: Depressiopäiväkirjat
Arvosana: **½
Goodreads: 3,73

Muissa blogeissa: Sivusuhteita, Amman kirjablogi
Helmet2020: 3. Suhtaudut ennakkoluuloisesti, 34. Nimessä luontoon liittyvä sana, 41. Laitetaan ruokaa/leivotaan
PopSugar2020: 10. Recommended by favorite blog, vlog etc
Goodreads2020: 9. Can be read in a day, 15. Set in a global city, 18. By an author you've only read once before

Anni Saastamoinen: Depressiopäiväkirjat

Riemastuttava masennuskirja!
Twitterin tunnetuimpiin rääväsuihin kuuluva Anni Saastamoinen kirjoittaa masennuksesta omien kokemustensa perusteella. Depressio on kokonaisen sukupolven sairaus, mutta siitä ei vieläkään osata tai uskalleta puhua. Anni puhuu suoraan ja ymmärtävästi, välillä caps lock pohjassa ja kirosanoja säästämättä. Miltä tuntuu kun ei tunnu miltään? Miksei tunnu miltään? Mistä masennus tuli ja miksi? Onko syy muualla vai itsessä? Voiko siitä parantua?

   Tartuin tähän kirjaan hieman pelokkaana. Halusin jotain nopeaa luettavaa, mutta en tiennyt mitä odottaa tältä kirjalta. Kaikeksi onneksi tämä kirja oli mielenkiintoinen, hyvin tehty, kuvaava teos ja sellainen, jota voin suositella mielelläni myös muille luettavaksi. Tämä oli siis onnistunut lukuvalinta.
     Kirjan aihe, masennus, on rankka aihe, mutta se on saatu tuntumaan hieman kevyemmältä tässä kirjassa. Siitä on saatu luotua asia, jota ei heti sävähdä. Tämä teos ei ole kevyttä lukemista, ehei, mutta silti omalla tavallaan on. Tämä on ronski teos omakohtaisesta kokemuksesta. Tämä kirja ei piilota mitään lukijalta vaan läväyttää silmien eteen masennuksen, sen koko kauheudessaan. Masennuksen. Hoidot. Ajatukset. Muiden ajatukset.
     Rehellisen kuvauksensa asiosta tämä oli ajatuksia herättä teos. Sen takia tämä on teos, joka mielestäni monen olisi hyvä lukea. Niin masennuksesta kärsivien, läheisten, muuten aiheesta kiinnostuneiden ja jopa niiden, ketä aihe ei ehkä niin kauheasti kiinnosta. Tämä kirja on sen verran lyhyt lukea (tai kuunnella), että siihen pystyy vaikka ei niin tekisi mieli. Kirjan lukemisen jälkeen kuitenkin uskon, että jonkinlainen valaistuminen tapahtuu. Pieni tai suuri, se riippuu lukijasta.
     Minun on kuitenkin annettava pieni varoituksen sana. Tämä kirja on oikeasti totuudenmukainen, eikä sitä kautta ehkä niin kaunista luettavaa. Tämä kirja sisältää kirosanoja. Caps lockilla on kirjoitettu kerran jos toisenkin. Lukeminen siis omalla vastuulla.

Nimi: Depressiopäiväkirjat
Kirjailija, äänikirjan lukija: Anni Saastamoinen
Genre: muistelma
Sivumäärä: 157
Kustantaja: Kosmos
Julkaisuvuosi: 2017

Arvosana: ****