Syksyn satoa ja sattumia

Mukavasti vaan aika kuluu edelleenkin, teki sitten jotakin tai oli tekemättä.
Pääsääntöisesti syyskuu on ihan sama asia kuin säilöntäkuu... Purkkeja ja pulloja saa pestä ja kuumentaa. Mutta kyllä niille täyttettäkin tulee.

Nämä sipulivarsien kukat ovat vaan aina yhtä kauniita, symmetrisen pyöreitä ja pikkukukkaisia.
Ja sipulit ovat jo varsista kuivahdettuaan kierretty laatikoihinsa.

Samoin ovat perunat laareissaan, Annabellaa, Siikliä, Operaa ja Bellarosaa.
Ylitarjontaa on viety sukulaisille ja tuttaville.

Pihlajanmarjahyytelöä en aikonut tehdä, mutta kun kävimme karsimassa eräässä sukulaispaikassa ylikasvanutta pihlajaa, jonka oksat notkuivat pullean punaisia marjoja, niin... noh, ei kauaakaan kun mehumaijassa oli riivityt marjat porisemassa... :o
Minkäs teet, hyytelöä purkkeihin :D

Omenasato otti ja yllätti täysin, kaksi omenapuuta Huvitus ja Pirja tuottivat ultimaalisen sadon. Pusseittain niitä katosi työkavereille, mutta silti niitä vaan riitti.
Tuo Pirja varsinkin oli todellinen yllätys, vuosi sitten tuotti varmaan sen viisi omenaa, mutta nyt saavillisen ja toisen päälle. Oksat notkuivat, omena oli isoa ja priimaa, ja erinomaisen makuista, parasta kesäomenaa mitä olen kuunaan maistanut.
Eli omppuhilloa ja -sosetta, parit omppupiirakat pakkaseen, nyt lopuista tein maijalla mehua ja kuivatin omppusipsejä kuivurilla.
Niin ja toiskassa on vielä Valkea kuulas ja Punakaneli...

Boysenmarjoja tuli hyvin, ja suurin osa ehti kypsyäkin. Loput vei ekat yöpakkaset...



Mä olen ollut vähän myöhäsyntyinen tuon lipstikan/liperin kanssa.

Vaan nyt, tänä syksynä, olen ottanut koko lipstikkapuskan haltuuni - kasvoi niin isoksi, ettei sitä voinut ohittaa...:D
Kuivuri on pohuuttanut lehdet kuiviksi ja purkeissa on hiennonnettua lipstikkaa, osa sellaisenaan ja osa suola-lipstikka -sekoituksena.
Sikke Sumarin ohjeella tein kokeeksi pellillisen lipstikkamausteisia perunoita. Piti sitten tehdä uusiksi heti seuraavana päivänä.
Eli pyörittelin halkaistut perunat oliiviöljy-lipstikka-suolaseoksessa ja paahdoin uunissa 200 asteessa n. 40 min.



Ja kun Sikke Sumarin ohjeisiin päästiin, niin tässä vielä yksi:

eli kaalilaatikko äitinsä ohjeella.
Tavanomaista hieman työläämpi, mutta älyttömän hyvää.

Lisa-äidin kaalilaatikko

1-2 kaalinpäätä koosta riippuen (mutta kaalia pitää olla tarpeeksi)
nokare voita ja loraus öljyä
2 porkkanaa kuutioina
2 sipulia pienittynä
2 valkosipulinkynttä pienittynä
500 g hyvää jauhelihaa
muutama reilu hyppysellinen meiramia tai timjamia
2 dl keitettyä riisiä
hyvä loraus soijaa (älä jätä tätä pois, tässä tarvitaan soijan umamia)
5 dl vettä ja lihaliemikuutio
2 dl kermaa
1-3 rkl tummaa siirappia
korppujauhoja
meiramia
suolaa
pippuria
1. Kuullota isossa padassa voin ja öljyn seoksessa sipulit, valkosipulit ja porkkanat. Lisää pikkuhiljaa pilkottua kaalia niin, että lisäät seuraavan satsin vasta, kun edellinen on hieman ruskistunut, mausta suolalla ja tilkalla soijaa. Maista.
2. Paista toisella pannulla jauheliha voissa, mausta sekin suolalla, pippurilla, meiramilla ja soijalla. Maista tässä vaiheessa, että makua on tarpeeksi, sillä maku miedontuu uunissa.
3. Lisää kaalipaistokseen lihaliemi, siirappi ja kerma. Yhdistä kaalipaistos, riisi ja jauheliha uunivuoassa ja maista taas. Ripottele päälle korppujauhoja ja voinokareita. Paista 180-asteisessa uunissa vajaan tunnin ajan niin, että korppujauhot ovat ruskistuneet ja että laatikon pinta on kaunis ja rapea.

https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016010720922255

Muutoin tein ohjeen mukaan just eikä melkein, korppujauhot vain jätin pois.



Vielä kun selättäisi tuon tomaattisadon, niin syyssato olisi paketissa.
Tomaattien kasvustoa olen karsinut ronskilla kädellä, vielä nyt alkuviikosta leikkelin kukkivia oksia pois ja lehtiä en jättänyt enää montakaan jäljelle. Taidan ottaa loput vihreät tomaatit sisälle pimeään kypsymään.
Vannoin, että ensi vuonna en laita kuin minimaalisen määrän siemeniä kasvuun.
Saas vaan havaata miten käy.



Vaan on se elämä muutakin ollut kuin säilömistä!

Ystisviisikko oli koolla, meillä tällä kertaa. Tein flikoolle kaalikääryleitä syyssadonmaistajaisten merkeissä. Hupaasta oli kuten aina.


Ihmiset ovat ikääntyneet, syyskuussakin:

 Meidän 10 veetä <3 käytiin vielä moikkaamassa iltapäivädinnerin merkeissä.

 Ysikymppiset seuraavaksi, tosin siinä oli siskokset 40 ja 50 veet :)

Ja meidän häjy poika, eli mun pikkuveli pyörähti myös tasalukemille :o
Mutta miten, kun mä kun oon vasta 25.

Tämäkin säilöntätouhu kesti pitkään, tänään vasta sammui kuivaaja viimeisen satsin myötä.


Jos elämä menisi niin kuin ajattelisi, niin huomenna maanantaina kohteena olisi lämmintä, vaan ystispariskunnan toinen jäsen sai lentokiellon. Peruimme kaikki matkamme ja myötäelämme tässä hetkessä. Jahka tilanne sallii, niin uusia matkoja tulee myöhemminkin, ja tarviiko sitä niin aina lennelläkään - maapallo kiittää kun ei niin usein ole pää pilvissä.
Hyvä on olla jalat maassa.

Ps. Onko tuftaus tuttua?
Makramee jäi paussille ja tuftaus tuli tilalle :D Oiskohan ensi kerraksi jotakin näytettävää... :o

Kesäaikaan vaan olo makeeta on

Vaikka kesäkukkaset porskuttavat edelleen hyvin, niin osa kupsahti jo, vaan tilalle löysin iltatorilta rehevän kokoiset hopealangat. On kyllä muhkeat, kolme kappaletta kotiutin.



Kesää pikakelauksella

Asuntomessut Kouvolassa, tarkemmin Korialla. Kävimme tuolla heti asuntomessujen avajaispäivänä. Korialla olen asustellut aikoinaan 4 vuotta, joten tuttuja kulmia koluttiin samalla. Asuntomessualue oli rakentunut entisen Pioneeripataljoonan ja nykyisen Pioneeripuiston kupeeseen. Samalla reissulla tapasimme huudeilla asuvia tuttavia.

 Perinteiset kalajuhlat talkoiltiin heinäkuun puolivälissä.

Piipahdimme muutamissa näyttelyissä, tässä Miina Äkkijyrkkää Lohtajalla Jukkolan Navetan juhlatilassa, joka oli muuntautunut galleriaksi kesän ajaksi.

Elokuun puolivälin tähtijuhlat: 10 vee ja 3 vee juhlivat 3 veen oikeana päivänä. 10 vee täyttää syyskuun alkupuolella virallisesti, mutta säästi kuulemma sukua ja päätti juhlia omat synttärinsä ennakkoon samoilla kakuilla.
Kouvolan reissulta löytynyt nukkekoti viihdytti molempia :)
Tämä mummi väkersi enkelten ja kahden suklaan kakut tarjoilupöytään.

Kesän makeat palat.
Tomaatteja, juu, niitä riittää...
Boysenmarjat/karhunvatukat kypsyvät hissuksiin, muutama kerrallaan. Maku tulee marjoihin kun saavat oleentua päivän poimittuna.
Kirsikkasato yllätti, muhevia, meheviä ja paljon - pari vuotta sitten reilusti leikattu puu yllätti...

 Pohjan Jätti on kyllä todellinen jätti mustaherukoiden klaanissa!

Huvitus ja Pirja - omenoita on yli tarpeen, aamusta pari tuttavaa kävi ja veivät mennessään pari sangollista ja pussillista - eipä juuri huomaa sadon huvenneen...
Yli tarpeen on myös perunaa ja punaista viinimarjaa (sitä on aina liikaa).

Vaan yhtä ei ole: kanttarelleja ei nouse, oli liian kuivaa. Vaan ei voi tietää, josko vielä putkahtaisi kun välillä sateleekin...

Toisaalta sitä vettä ei tarvita nyt hetkeen, kun puintikausi on kiivaimmillaan...

Viimeisin villitys: makrameesolmuja.
Hyödynsin niitä väkertämällä avaimenperiä ja avainkaulanauhoja työkamujen läksiäis- ja synttärilahjojen lisukkeiksi kera puukorttien.
Vielä innostin paria muuta työkamua huovuttamaan palloja, ja väkersin yhden kaulalle "helmet" :)
 Amppeliakin harjoittelin, mutta minikoossa, lasipallo sai siitä pidikkeen.
Tosi kivaa puuhaa, pitää vielä opetella muutamia solmuja.

Mukavaa elokuun loppua ja huomista huvilakauden päätöspäivää <3

Heinästä eloon :D

Monenmoista touhua on ollut kesän aikana, ja sitä riittää vielä tämän, mielestäni runsaimman kesäkuukauden, elokuun aikana. Juhannukselta olin lomalla pari viikkoa ja nyt sitten taas toiset kaksi - pätkissä omasta toiveestani.


Seinäjoellahan oli asuntomessut, viime sunnuntaihin päättyneet. Ja siellä kävimme tietysti, kun niin likietuisesti olivat. Monenmoista nähtävää riitti, kaikkea en edes kuvannut (joku unohti laittaa akun lataukseen...)


Minun huomioni kiinnittyi esim. näihin:

Ulkotilaelementtejä oli monenmoista mukavaa.
Näistä kuvista tuo poreallas ei ole ehkä meillä toteuttamislistalla kuitenkaan. Mutta nuo katosta riippuvat keinut haluaisin kyllä :)













Ja vähän sisätilojakin :)

Tässä pieni otanta messuista.
Saman tyyppisiä kuvia on lehdet pullollaan, joten jos jäi käymättä paikan päällä, niin niistä löytyy :)
Messualue on mukava, metsäpohjaa on säästetty paljon ja Kyrkkäri (Kyrkösjärvi, tekosellainen) on liki.

Puutarhat olivat suht simppeleitä. Mahtanevat asukkaiden muuton jälkeen muuttua hiljalleen omanlaisiksi.


Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että viereisen kuvan kaltaisia räsymattoja oli esillä runsaasti. Tämä oli niistä kivoin, mielestäni.

------------------------------------------------

Lapuan Kankureitten myyntipäivillä käytiin ystiksen kera.
Myyvät joka kesä parin kolmen päivän aikana tuotteita ulos suoraan tehtaalta.

Ja löytöjähän tehtiin... :D
Väkeä riitti. Bussikunnittain tulevat kauempaakin, suunnittelevat retkipäiviä Pohjanmaalle nämä myyntipäivät silmällä pitäen :)

Pienen taulunkin sain aikaan (kun sieltä jemmasta löytyi valmis taulupohja!). Mieleen tuli juhannusruusut ikkunan edessä...
Ja toista isompaa tekelettä muokkasin, taas - on ikuisuusprojekti, inspiraation mukaan muuttaa muotoaan, ja samalla kokeilen eri tekniikoita.

Tekeleitteni keskellä on oikein oikeankin taiteilijan tekemä Naapurit -teos.
Harri Lehtinen, Vaasa.

Kanttarellikausi on myös parhaimmillaan.
Kyllähän niitä kerää (kun ne ensin löytää), mutta se perkaaminen... :)

Kuivuriin pääsi viime sunnuntain saalis.








Iskä täytti vuosia ja äiti oli leipaassut parikin kakkua!
Mansikkaa, pensasmustikkaa, valokkia (= hilla, lakka).

Kuvat kertokoot puolestaan :)



















 



Mutta väänsin se minäkin taikinaa.
Kiitos ohjeesta Vanha Rouva - sitruunamuffinsi-ohjeellaan sain nämä aikaan - wohoo!
Muokkasin ohjetta vain vähän, ettei nyt menisi vikaan...  Lisäsin taikinaan saskatooneja ja valkosuklaamurusia, ja se sitruuna jäi pois (kun ei jemmassa ollut). Niin ja tein gluteenittomista jauhoista (ei mulla muitakaan ole).

Näitä maisteli leipomoyrittäjä muun muassa, ja kehui :) Kiitos kaunis reseptistä - tallessa on nyt forever.

Luonnon vesillä on vesikenkäilty. Uitin muuten tuon kuvan oton jälkeen puhelimenikin - vaan pikaelvytys riisipussissa ja parin päivän kuivatus pannuhuoneessa auttoivat! Phoneni sai lisäaikaa.
Kesäkurpitsatkin lähtivät kasvuun! Paleltuivat alkukesällä ja nyt näin!!! Onneksi en repinyt taimia irti, vaan annoin olla (laiskuuttani). Uutta kukkaakin pukkaa koko ajan - pitäiskö friteerata muutamia :)

Veneeseen istutetuista mansikoista on poimittu maistiaisia.
Mininiitty kukkii, ja joka päivä pukkaa uutta kukkaa.





Pensasmustikoita on saatu muutamia omasta takaa.

Saskatoonet, jättimustaherukat ja vadelmat ovat pakkasessa.

Punaisia viinimarjoja on puskat täynnä, ja niitä riittää. Linnuille evästä - silvuplee.

Yhdistystoimintakausi on myös avattu, nyt Seinäjoen Juurella-ravintolassa.
Wow! Suosittelen.

Tässä koko seurueen valitsema Ruokaprovinssi-menun alkupalalautanen,
pääruoka ja jälkkäri.

http://www.juurella.fi/

Pitkin kesää jatkunut lautojen maalausprojekti jatkuu myös.
Tottapa sitä lopputulosta esittelen täälläkin sitten vähän valmiimpana... Täysin valmis siitä ei tule ennen ensi kesää :)
Katto on jo pation päällä, muuten nappuloidaan kun ehditään, ja kun muulta jää aikaa. Pihasaunan nurkilla on siis ollut jatkuva raksatyömaa pitkin kesää.









Ensi viikonloppuna on taas 1700-luvun markkinat Isossakyrössä, vaan jää tällä kertaa käymättä kun ensin ajellaan kohti Turkua ja sieltä matka jatkuu Hankoon rippijuhlille.

Sitten onkin jännittävä viikko, kun tämän mummin ensimmäinen <3 aloittaa koulutaipaleensa, ja muutakin jännittävää on tiedossa... <3


Nyt oli kyllä oikein nimensä mukainen mitä milloinkin -postaus :) :) :)
Sitä sun tätä, niin kuin elämässä on :D