Ohhoh

Jopas jotakin, piti oikein ottaa asiaksi ja kirjautua tänne kun huomasin, että kalenterin sivua pitää kohta kääntää helmikuulle... :o Että hyvää tätä uusinta vuotta sinnekin :)

Hissuksiin olen uutta vuotta aloitellut, normi arkea töitten ja vapaan sekamelskassa.

Joulun siivosin pois Nuutin-päivänä, paitsi muutamia ei-joulusia valoja (kranssit) jätin vielä loistamaan pimeän ajan yli. Joulukukista jäljellä ovat sypressi ja orkidea, mutta nehän saavatkin olla esillä ympäri vuoden.

Ystisryhmäkin on jo ehtinyt kokoontua, koska kätevinä yhdistimme yhden seurueemme jäsenen jälkipolven kihlajaisten jälkeisen iltapuhteen :)


Mitään erikoisia tekeleitäkään ei ole työn alla, lähinnä olen tuunannut vanhaa, istunut ompelukoneen äärellä korjaten mieshenkilön työvaatteita (miten saakaan liki uusiinkin halkeamia...), välillä kutonut, ja jätän kutimen niille sijoilleen odottamaan kun jotakin muuta ilmenee...

Nuo luumun väriset säärystimet valmistuivat jo, ja pääsevät pikkutytyn käyttöön. Tytty keksi ottaa äitinsä ranteenlämmittimet säärystimiksi ja jumppaa ne jaloissaan kuin Jane Fonda kasarilla konsanaan :D <3 :D Kyllä niitä säärystimiä ulkoilussakin käytetään :)

Luumun väristen säärystimien mallin ja ohjeen löysin täältä:
https://risusydan.blogspot.com/2011/11/ohje.html
(ohjeesta poiketen kudoin kuvioiden väleihin 2 riviä oikein yhden sijasta)

Pinkit sukanvarret ovat vale/pitsipalmikkoa, näyttää jääneen suosikkikuviokseni tyttösten sukkiin. Ohje täältä:
https://www.haaraamo.fi/2012/03/pitsi-palmikkoa-villasukkaan-ohje.html


Pikkuväen kanssa touhutaan aina kun nähdään. Lumesta ei ole pulaa tänäkään talvena :D

Linnuille saa kantaa siemeniä tämän tästä, että jaksavat talven yli, auringonkukansiemenet kelpaavat parhaiten.



Löysin eräältä kirppukäynniltä pikkutytylle vanhan pienikokoisen nuken kehdon. Mietin ensin, että maalaan kehdon, mutta jätin sen sitten alkuperäisen väriseksi, pohjan kiinnikkeitä vain tukevoitin.
Ja pitihän nukkekehtoon ommella petivaatteet - ne syntyivät vanhasta lakanasta ja palasta pitsiä. Pehmukkeeksi patjaan, tyynyyn ja peittoon palat vanhasta froteepyyhkeestä.

Helmikuun puolella meillä onkin pientä retkeä tiedossa yhdessä tuttavapariskunnan kanssa. Muistilistaa pitää täydentää jatkuvasti, että pääasiat :D tulevat mukaan...

Kyllä se aika vaan kuluu kaikkea pientäkin puuhastellessa :D

Aikaan pääsiäisen

Tästä vuodesta on kohta takana jo ensimmäinen neljännes ja talvikausi alkaa olla selätettynä... siis jos katsoo kalenteria, eikä ulkona vallitsevaa lumitilannetta :)
Pajunkissatkaan eivät ehdi tälle pääsiäistä.

Sukat sain valmiiksi ja aloitin vielä toisetkin vaaleanpunaiset, koska
1) lankaa jäi ja 2) halusin kokeilla uutta kukkakuviota:

Ohjeen huomasin täältä:
http://www.haaraamo.fi/2018/03/kukkakuvioinen-joustinneule-syntyy-helposti-ilman-apupuikkoa-ohjevideo.html

On hyvä ohjevideo, kun minäkin hoksasin jutun juonen  :D




Taimet porskuttaa omaa tahtiaan.
Kaikki muut tähän mennessä purkitetut ovat lähteneet hyvin matkaan, mutta tuoksuherneistä puolet jäi itämättä...

Viime jutussa vilahtaneet puput ovat vilkkaita - hyppivät asetelmasta toiseen.

 Pinkki pitää pintansa pääsiäisenäkin :)

Ei ole rai-ruohoa ei, vaan sinapinsiemenistä kasvanutta. Tämän viherrysidean hoksasin jonkun blogista. Hauskan näköistä.



Pääsiäissunnuntaille osuu aprillipäiväkin, varo höynäytyksiä :o

Lunta tulvillaan...

...on raikas talvisää... 

Vaikka tämä maaliskuu on todellakin lunta tulvillaan (ja lisää vain sataa), niin kyllä ajatukset kääntyilevät väkisinkin kevääseen, ihan omia aikojaan.

Kevätaatoksissa kun olin, niin laitoin muutamia kirsikkatomaatin ja tuoksuherneen siemeniä itämään. Krassit summuut ehtii myöhemminkin.

Siinä kylvöhuumassa selailin kukka- ja kuukalenteria kylvöpäivälle, ja upotin siemenet multaan suotuisana ajankohtana. Oikein priiman kylvö- ja taimimullankin hankin.

Nähtäväksi vaan jää, kuinka paljon asiaa auttaa oikea kylvöajankohta. Muistaisi nyt edes kastella nuo mullassa muhivat...

Sinänsä hauskoja nämä kuukalenterit. Siellä kun on omat hetkensä vähän jos kaikelle; ikkunanpesulle, siivoukselle, säilönnälle... ties mille. Kovasti siis pitäisi tekemisensä aikatauluttaa, jos meinaa kalenterin mukaan touhuta...
Mulle riittää nyt tällä kertaa tämä kylvöjuttu :D

Käteviä muuten nämä maatuvat idätyspurnukat - näin vähäisellä määrällä :)




Tikkusin (kudoin) nämä vuoden vaihteessa aloittamani pikkusukat loppuun. Sukat vien sukuun syntyneelle pikkumiehelle.

Tein näistä spiraalisukat, eli sukat ilman kantapäätä. Muotoutuvat hyvin pienen jalkaan (ja aikuisenkin) just tuon spiraalikuvion myötä.
Ohje yksinkertaisuudessaan:
40 s, joustinneuletta 2 n, 2 o ja joka kolmannen kierroksen jälkeen siirretään seuraavalla kierroksella joustinneule 1 silmukan verran vasemmalle.

Tätä joustinneulekuviota voi soveltaa miten vain, esim. aikuisten kokoiset olen tehnyt 2 n ja 3 o, 6 krs ennen silmukan siirtoa vasemmalle. Miten vain, kunhan on spiraali.

Kärkikavennus sitten vain "sukkaputkilon" ollessa riittävän pitkä (tein sen verran pitkät varret, että pysyvat pienen potkivissa jaloissa).
Näihin tein pyöreän kärkikavennuksen.

Ja kuten aina, ohjeita löytyy netistä pilvin pimein :)



Löysinpä lankakopan pohjalta toisetkin vaiheessa olevat sukat, tai siis yhden... Tottapa teen nyt nuokin valmiiksi - pikkutytylle kevätsukat, tai nukkumasukat.
Meidän pikkuväki (ja tämä mummi myös!) menee nukkumaan villasukat jaloissaan - aamulla sukat voivat olla sitten mytyssä jossakin peitoissa...

Piti hetken katsoa, että mihin olenkaan jäänyt - helmineulosta tulee keskelle näköjään :D

Tässäkin vähän spiraalia...

...maitotölkkijäälyhdyt ovat yhä kuosissaan.




Ja tosiaan, pääsiäinen se vaan lähestyy!

Täällä pikkupuput odottavat, että koska alkaa vihertää ja pääsevät nurmelle pomppimaan :D



Btw: Mukavaa syntymäpäivää äidilleni just tänään :)

Olympialaisten ohessa

Kylläpä meni nopsaan reilu pari viikkoa - vastahan ne olympialaiset alkoivat, ja jo loppui...

Lievää ajoittaista penkkiurheilua harrastin minäkin.
Pääosin sivusilmällä, kun pääsilmä katsoi muuta siinä samalla -
heh, heh... (huono).

Noh, joka tapauksessa  omilla "käsipuikoilla" kokeilin kutaista tällaisen tuubihuivin. Ajattelin, ettei tarvitse niin kovin tiirailla lykkyjä. Vaan kyllä pitikin pitää silmä työssä, että tuli jokseenkin tasaista jälkeä.

Kyllä se lämmittää, vaikka on harva kuin vanha ladon ovi :D
Olisi vaatinut ehkä vielä paksumman kuteen, tai toinen ohuempi lanka mukaan kulkemaan.

Novitan vanua sisältävä trikookudelanka Strömsö oli just hyvä tähän - kasaantuikin kokoon melkein kuin Strömsöös :)
Ja summan mutikassa nappasin teko-ohjeen You Tubesta :)
Tässä yksi versio:
https://www.youtube.com/watch?v=jQ9hf0BpKAk


Ja ettei tuubihuivit lopu kesken, niin tässä toinen, mallikkaampi - äiti teki:

Oli napannut korviinsa, että vaaleanpunaista lankaa etsin tuubihuivia varten, joten... :)

Hyvä vaihtokauppa: mulle tuubihuivi ja äidille tulppaanit :)
Taisin voittaa tässä kaupassa :D




Tuntuu hassulta, että parin kuukauden kuluttua pitäisi kevään olla jo hyvässä vauhdissa...
Jos tästä runsaslumisuudesta jotakin hyötyä on, niin se ainakin, että lumipeite suojaa nyt reilusti kasvimaailmaa.

Jännittävintä on se, että mahtavatkohan tuon aitauksen edustalle istutetut karhunvatukat ponnistaa kasvuun sitten kun sen aika on...

Veneeseen on kadonnut rodokin.

Moi mansikat - missä lymyätte...

Pionitkin lienevät hyvässä tallessa tuolla jossain...




Hyödynnettiin pakkaskelit ja sulatettiin pakastimet, sujuvasti kävi - sen kun nosti pakastetut ulos. Hyvin pysyivät jäässä.

Löytöjä pakastimesta: tein syksyllä yhdelle kanttarellisatsille pakastuskokeilun kun laitoin kanttikset sellaisenaan rasiaan, rasia täyteen vettä ja pakkaseen.
Vastapoimituilta näyttivät.

Ja herkkukeitto niistä syntyi.
Laitan sienet silti jatkossakin kuten yleensä, eli pannun kautta pakkaseen omassa liemessään - vievät vähemmän tilaa ja sienen koostumus/maku on parempi.
Tulipa testattua.

Päivänä eräänä työnantajan komennuksesta opettelimme kädestä pitäen alkusammutustaitoja.
Nyt pitäisi hallita rasvan ja ihmisen (!) palon tukahduttaminen sammutuspeitteellä, sekä vaahtosammuttimesta osataan vetää sokka irti ja suhauttaa liekit tainnoksiin.
Toivottavasti näitä taitoja ei tarvita (vaikka niitä tulipalopakkasia onkin taas tarjolla...).




Mitenkähän mahtaa käydä - näyttääkö kohta alkava maaliskuu maata...

Kuukauden kuluttua onkin jo pääsiäinen - ilmankos pikkupupuja on jo bongattu!

Laskiainen ja Kalevalan päivä

Hei taas!
Täällä yks laiskiainen, kun ei just ole ehtinyt päivittelemään...
Helmikuukin mennä hulahti niin, että viimeiseen päivään jäi postaus :o :)
Eikä olekaan mikä tahansa päivä, vaan laskiaistiistai, ja Kalevalan päivä - suomalaisen kulttuurin päivä!

Mutta, mikä se laskiainen onkaan - kopsasin asian merkityksen avaavaa juttua tähän netistä:

"Laskiaisen vietto on peräisin katoliselta keskiajalta, jolloin myös meillä paastottiin. Laskiaisena "laskeuduttiin" paastoon, josta "päästiin" pääsiäisenä. Katolisissa maissa laskiaista vietetään edelleen hyvin riehakkainkin karnevaalein. Sana karnevaali tulee latinan ilmaisusta carne vale = "liha on sallittua" tai toisen tulkinnan mukaan "hyvästit lihalle", sillä karnevaalien jälkeen lihaa ei enää saanut syödä. Ortodoksisella Venäjällä laskiaisen vietto on myös elvytetty ja Suomessa juhlitaan edelleen laskiaistiistaita, vaikka uskontomme ei meiltä paastoamista enää edellytäkään.
Kun paaston vaatimus lakkasi, laskiaista alettiin viettää paastoon laskeutumisen sijaan työn juhlana.

Laskiaiseen liittyi monenlaisia uskomuksia, taikoja ja tapoja, jotka liittyivät nimenomaan naisten töihin. Naisten piti mm. pitää koko laskiaistiistaina hiuksiaan hajallaan, sukia hiuksia tiheään ja pukeutua valkoisiin vaatteisiin, jotta pellavista tulisi puhtaita ja kuituisia, kiiltäviä ja vaaleita. Pellavien ja hampun pituuden kertoi se kuinka pitkälle kelkka liukui laskiaismäessä. Taian tehoa lisättiin vielä huutamalla mäkeä laskiessa pitkiä pellavia ja isoja nauriita.

Naisilla oli kiire laskiaisen alla, sillä mm. kehruut piti saada päätökseen laskiaiseen mennessä, jotta voitiin aloittaa enemmän valoa vaativa kankaiden kutominen sen jälkeen. Laskiaisen työtä ei saanut tehdä kuitenkaan kuin puoli päivää, jotta ehdittäisiin nauttia runsaasti rasvaisia ruokia. Mitä rasvaisempaa ruoka oli, sitä enemmän siat lihoivat ja lehmät lypsivät eli sitä enemmän myös ruokaa oli talon väelle luvassa seuraavana vuonna. Paaston alkaminen tarkoitti myös liha- ja maitoruoista luopumista, joten laskiaisena piti syödä tuhdisti.

Laskiaiseen liittyvät uskomukset ovat jääneet historiaan ja tämän päivän laskiainen on lähinnä iloinen ulkoilupäivä, jolloin lasketaan mäkeä ja nautitaan toki laskiaisen ruokaperinteeseen kuuluvia herkkuja kuten hernekeittoa ja laskiaispullia. Ruotsalaiset nauttivat hernekeiton kanssa lämmitettyä punssia. Tapa on meilläkin säilynyt ruotsalaisen väestön keskuudessa."

http://www.kaikkijuhlista.fi/juhlista/kalenterijuhlat/laskiainen 

--------------------------------

Värkertelyt ovat olleet hyvin talvisia, muun muassa sukkia on syntynyt vähiinsä.
Pikkumiehellekin saa tehdä jo 34-numeroisia sukkia! Ei paljon pienempiä kuin mitä äidillensä tein... Apua.

Luumun värinen lankakin loppui kesken, joten piti soveltaa Jussin pariksi muuta. Kaveriksi löytyi Alli, Lankavan oma lanka. Liukusävytetyn langan sävyt on just samat, joten hyvin natsasi yhteen jo kudotun kera.
Onneksi kudoin nämäkin sukat kahta paria kerralla, niin ei tarvinnut purkaa toisen kärkeä...

--------------------------------

Käväisin viime viikolla ennen ruokaostoksille menoa huonekaluliikkeessä, missä vilkuilin mattoja. Ja kuinka ollakaan - yhden kuvio jumittui verkkokalvoille niin, ettei siinä muu auttanut kuin käväistä ruokakassien kanssa hakemassa se matto mukaan :)

--------------------------------

Kokeilin ottaa nuo kuvat taskupokkarilla - ei juuri ilahduta kuvien laatu.
Kännyllä otan yleensä kuvat, mutta nyt takkusi kuvien siirto...  Pitää tutkailla, mikä mättää :o

Laskettelemisiin! Luntakin riittää pitkiin liukuihin.
Keltaiset herneet kiehuvat hiljalleen,  ja kun Kalevalan päiväkin osuu tälle samalle päivälle, niin siitähän syntyy kulttuurirokkaa!  :)

Kun maas on hanki ja...

No ei vielä sentäs hanki, eikä oikein muutakaan, ja tämä ensilumikin sulanee viikonvaihteessa pois.

Mutta kyllä se aina jotenkin säväyttää, tuo ensilumi.
Tänään se tuli vielä tuulen sekaisena myräkkänä, vilu hiipi luihin ja ytimiin - olin nimittäin mukana hirvimettällä...

Ei tuo notski paljoa lämmittänyt kun tuuli oikein yltyi. Makkarat sai paistettua toki.

Hirvenmetsästyskauden pääväri on vaihtunut punaisesta neonoranssiin, virallinen muotiväri :)

Mieshenkilön pakusta löytyy nyt oranssia jos jonkinmoista.

Mullekin oli ostanut huomioliivin, pipo oli jo valmiina.
















Ennakoin viikolla talven tuloa ja tekaisin pari uutta tuubia kaulaa lämmittämään.

Tuon beigen yksinkertaisesti kaulalle laitettavan tein Alize Flower -langasta. Yksinkertaisesti kieputettava siksi, kun ostin vain yhden kerän kokeilumielessä. Langassa on tasaisin välein hauskoja tupsukoita, kuin pieniä kukkasia - siitäpä se nimikin Flower.












Tämä toinen sini-oranssi-ruskea-beessikirjava on Novitan Frilla -lankaa, sellaista verkkoista. Alekopasta nappasin pari kerää kun oli kivat värit. Tästä taidetaan tehdä ensisijaisesti niitä röyhelöhuiveja vaimitänenytoli.

Vaan kun innostuin ottamaan langan työn alle, niin siihenhän olisi tarvittu pikkuusen isompi virkkuukoukku - ei muu auttanut kuin ottaa omat nakkisormet peliin - syntyi se niinkin, ja tuli sopivan löysää neulosta kahdesti kietaisten.

Onhan näitä tuubeja kopat täynnä entuudestaan, mutta onhan se kiva kun voi vaihdella päivän värin mukaan passelin :) :) 

Tämäkin se ennakoi loppuvuotta; joulu/pääsiäiskaktus on kyllä hieman aikaansa edellä kun nyt jo nuppuja pukkaa... Saint Pauliakin kukkii, ja reilu 3 v. vanhassa orkideassa on jälleen pienen pieniä nuppuja!

------------------------------------

Vielä vähän sienistä...

Mieshenkilö haki vakuumikoneen hirvenlihojen säilytystä varten. Toi samalla reisulla mulle kasvikuivurin! Oli haronut korviinsa maininnan aiheesta :) Täällä blogissahan sitä taannoin mulle suositeltiin :)

Nyt suppilot kutistuivat nopsasti. Kokeilin tietenkin turvottaa testierän kuivuneita, että miten kävi - hyvin turposivat, eli ilmeisesti oikealla lämpötilalla pouhuutin... Omenalohkoja kuivattelin myös purkillisen.

Vanha kranssi ja vanhat valot -  hyvin ajaa asiansa illan hämärtyessä.

Vaan josko se saisi kaveriksi sen paperimassavalaisimenkin.

Värkit on jo hankittuna -> luovuin siitä kanaverkkokokeilusta ja hankin tukevaa ja tasaruutuista jänisverkkoa. Eläinkunnassa pysytään siis verkon osalta :)

Kesäkuun viimeinen

Vielä vähän ihan just loppuvan kuukauden kukkivia:

Valkoisia

Pihlaja.
Kovasti oli kukkia. 

Mahtaako tuo nyt tarkoittaa, että talvella tulee paljon lunta, vaiko ei yhtään...

"Pihlaja ei kahta taakkaa kanna", sanoo sananlasku.

Mutta niinkin olen kuullut, että paljon marjoja, paljon lunta.
Pitää muistaa nyt talvella kumpi uskomus toteutuu!

Juhannusruusu.
Aina ihana. Varjoisassa paikassa kukkii vielä näinkin myöhään.

 Kielo ja metsätähti.
Vieri vieressä ja sulassa sovussa - ovat kukkineet jo.

Kalliokielo.

Muheva on.

Kukertavan sinertävän lilahtavia :)

Lemmikki.
Söpö.

Syreeni.
Mikä lie tämä yleisempi versio...

Unkarin syreeni.
Hieman tuota tavallista syreeniä prameampi.

Mesimarja.
Kolmisen vuotta sitten istuttamani pari tainta rönsyävät runsaan iloisesti!

Pitsikaulus. 

Suosittelen, koska pärjää hieman huonommallakin hoidolla.

Nukenkaulusta luulin ostavani, mutta onkin pitsikaulus. Enpä erota niitä...

---------------------------------

Kässäripussin...

...kätköistä jämälankaosastolta löytyivät nämä. Afrikankukkaakin olen harjoitellut.

Mihin nämä mahtavat päätyä... Luulen, että pysyy sellaisena ajatusten nollaamisprojektina.

Mutta tuo Afrikantähti - jos viitsisi tehdä paljon tuollaisia valkoharmaita, niin siitä voisi tulla suht tyylikäs torkkupeitto... Jämislangat tosin eivät siihen riitä :)