Marja-Liisa Vartio: Se on sitten kevät

Marja-Liisa Vartion Se on sitten kevät (2009, Otava - 1. painos 1957) on ollut lukulistallani jo kauan, ja Goodreads kertoo, että olen tämän aloittanut jo pari vuotta sitten! Vihdoinkin sain kirjan luettua. 

Vartio on Suomen kirjallisuudessa tärkeä tekijä: hän toi teoksissaan suomalaiseen kirjallisuuteen modernismin Veijo Meren, Paavo Haavikon ym. kirjailijoiden kanssa. Täytyy sanoa, että vaikkapa Mereen verrattuna Vartion teos on kiinnostava ja vetävä. Ainakin omaan makuuni. 

Se on sitten kevät kertoo Annista, karjakosta, joka tulee uuteen taloon työntekoon. Tarinan aikana käy ilmi, että hän on ollut talollinen, mutta eronnut miehestään ja lähtenyt siksi etsimään toimeentuloa toisaalta. Anni on muuttanut Helsingin lähelle, koska hänen jo aikuinen tyttärensä asuu Helsingissä. Yllätysvierailu tyttären luo kertoo, ettei suhde ole kovinkaan läheinen enää. Uudessa työpaikassaan Anni kohtaa toisen työläisen, Napoleonin, joka alkaa pian lähestyä Annia. Napoleon on ahkera työmies sille päälle sattuessaan, mutta myös viina ja viekoitukset vievät tätä miestä välillä. 

Teos on rakkaustarina, mutta se kuvaa myös elämää Suomen maaseudulla. Elämää, jota ei enää ole. Keväällä lukemassani Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö -teoksessa kuvattiin myös maaseudun elämää ja epäsopivia rakkauksia. Kirjojen perusteella menneisyyden Suomi kuvataan rosoisempana kuin mikä on mielikuviemme maaseutujen Suomi ja moraalisesti puhtoinen elämä menneisyyden vuosikymmeninä. 

Pidän Vartion tavasta kertoa tarinaa: se on pienimuotoinen, mutta silti elämä välittyy kirjan sivuilta lukijalle ja pienistäkin tapahtumista tulee merkittäviä. Jostain syystä juuri nämä pienet tapahtumat piirtyvät mieleen pitkäksi aikaa, esimerkiksi Annin vierailu tyttärensä luona Helsingissä. Samalla tavalla tämä tapahtuma jää mieleen vaikuttamaan kuin Joel Haahtelan lumihiutaleiden putoileminen Mistä maailmat alkavat -teoksessa. 

Marja-Liisa Vartio on suosikkikirjalijani menneiltä vuosikymmeniltä. Tarkoituksena lukea vielä lisää hänen teoksiaan. 

Marja-Liisa Vartio: Se on sitten kevät

2009, Otava - 1. painos 1957

269 sivua jälkisanoineen 

Helmet-haasteessa kohtaan: 3. Suomalainen klassikkokirja

Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö

Luin ensimäiset Marja-Liisa Vartion kirjat yli kymmenen vuotta sitten, jolloin löysin ulkomailta Pohjoismaisen kirjaston ja sieltä hyllyllisen suomalaisia kirjoja. Vartion kirjat olivat vähäisen kirjatarjonnan helmet. Myöhemmin on pitänyt sitten palata Vartion kirjoihin, mutta muutaman vuoden on mennyt aikaa ennen kuin ehdin kirjojen pariin takaisin. 

Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö (1988, Otava, 1. painos 1958) kertoo maaseudusta ja Leenasta, joka on nuori tyttö, melkein nainen jo. Tyttö tapaa maaseudulla väliaikaista työtä tekevän itseään vanhemman, jo perheellisen miehen. Tyttö on nuori ja epävarma itsestään, miehestä, rakkaudestaan. Tyttö etsii itseään, elämäänsä. Hän ei tiedä, mitä tekisi kotitalonsa töiden lisäksi. No, hän rakastuu mieheen - ja tapailee miestä salaa, sillä hän tietää, että isä ei pitäisi asiasta, ja jos muut paikkakunnalla tietäisivät, alkaisi juoruilu. Salailu onnistuukin, kunnes tapahtuu se, joka niin usein tapahtuu. 

Mies lähtee ja niin lähtee tyttökin. Leena aloittaa lapsenpiikana kaukana kotoa, paikassa, jossa kyläläiset eivät näe mitä hänelle tapahtuu. Leena alkaa kasvaa aikuiseksi, naiseksi. Ja hän saa vihdoin itsetuntoa elää elämäänsä sellaisena kuin elämä hänelle vastaan tulee. 

Sanotaan, että lapsella on oltava sekä isä että äiti. Tietysti on oltava, mutta olen minä nähnyt, ettei niistä lapsista joilla on hyvät kodit ja isät ja äidit ja kaikki mahdollisuudet, tulekaan aina sitä mitä pitäisi tulla. 

Marja-Liisa Vartio (s.1924) eli oman elämänsä ilman isää, äitinsä luona. Samoin hän itse erosi aviomiehestään (1955), joten hänellä varmaan oli halu avata aihetta kirjassaan myös henkilökohtaisista syistä. 

Ihastuin taas uudelleen Vartion tekstiin. Kirjan tarina on nykypäivän näkökulmasta ihan tavallinen (en tosin tiedä oliko tätäkään 50-luvulla), mutta hänen kirjoittamistyylinsä on lumoava. Rakastuin ja luin tarinaa, ja palaan vielä Vartion kirjoihin tänä keväänä, hänen tekstinsä lumoaa. 

Aloin Minna Canthin päivän henkeen lukea kirjahyllystäni kirjoja, joissa nimessä on sana tyttö. Tämä on näistä kirjoista ensimmäinen, pari vielä tulossa blogiin myöhemmin. 

Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö

1988, Otava

1. painos 1958

280 sivua

Helmet-haasteessa kirja osuu kohtaan 18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa

Kesälukuhaaste 2017

Tässä vaiheessa kalenterivuotta alkaa haaveilu kesästä, vaikka melkoinen epäusko onkin parin kuukauden ajan ollut sen suhteen, tuleeko koko kevät/ kesä tänä vuonna ollenkaan. Epäuskoa vastaan taistellakseni aloin katsella omasta kirjahyllystäni sellaisia kirjoja, jotka tuovat erityisesti kesäistä mieltä ja jotka tekisi kesällä mieli lukea. Samanlainen lukuhaaste tuli blogiini myös viime keväänä, aivan kaikkia kirjoja en viime kesänäkään lukenut, joten ryppyotsainen haaste tämä ei ole, kunhan vain hieman etukäteen katselen, mitä kesällä lukuun ottaisin. Ja osa viime vuoden kirjoista toki pääsi haasteesen mukaan tänäkin vuonna (linkki). 

Kesästä tulee ensimmäisenä mieleen värit: sininen, keltainen, vihreä - päädyin värien sijaan valitsemaan kuitenkin kirjoja, joiden kansikuvissa on jotain kesäistä (värien lisäksi): 

Luonto herää keväisin eloon, ja luonto on kansikuvissa ainakin näissä kirjoissa: 

* Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala

* Heidi Jaatinen: Kaksi viatonta päivää 

* Juha Itkonen: Palatkaa perhoset

* Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät/ Kilpikonnien hidas marssi/

Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin 

* Jonathan Franzen: Vapaus

* Suomen somalit

* Venla Hiidensalo: Karhunpesä 

* Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut

* Maja Lunde: Mehiläisten historia

 Vaikka moni matkaa maaseudulle kesäisin, on kesällä kaupungissakin paljon kaikkea, kesä tulee mieleen näistä kaupunkikansista, joissa myös kahvi on tärkeässä roolissa - omissa mielikuvissani kesäpäivä alkaa aina aamukahvilla terassilla.

* Vera Vala: Tuomitut
* Michael Ondaatje: Divisadero
* Mario Vargas Llosa: Tuhma tyttö
* Marja-Liisa Vartio: Se on sitten kevät
* Alan Drew: Vesipuutarhat
* Ian McEwan: Sovitus
* Ben Okri: Vaarallista rakkautta 
* Anita Brookner: Päivät Pariisissa

Ranta ja meri on myös kesällä Se Juttu, välillä myrskyää, välillä on tyynempää. Siksi rantakannet ovat kesän ykkösasia, tietenkin: 

* Nina Banerjee-Louhija: Kuin varjo kuvastimessa / Tiikerinhetki

* Anne Tyler: Nooan kompassi

* Karl Ove Knausgård: Taisteluni - Ensimmäinen kirja

* Imre Kertész: Tappio

* Alice McDermott: Hurmaava mies

 Ja sitten on kaikkia muita kesäisiä fiiliksiä kirjojen kansissa, kuten näissä kirjoissa: 

* Alan Hollinghurst: Vieraan lapsi
* Liza Marklund: Paikka auringossa
* Colm Tóibín: Äitejä ja poikia
* Alice Munro: Hyvän naisen  rakkaus
* Fabio Genovesi: Live Bait
* Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen 


Katsotaan taas loppukesästä, mitä kirjoja tuli luettua näistä kesän mieleen tuovista kirjankansista, ja toiko lupas kesäfiiliksestä kansissa kesää myös kansien välissä.

Tammikuun luetut

Tammikuussa aloitin vuoden 2013 teemalukemisen lukemalla uudelleen kirjoja, jotka olen joskus lukenut ja jotka olen aina aikonut lukea uudelleen. 

Aivan ihanaa olikin lukea näitä kirjoja uudelleen ja vanhat suosikit säilyivät suosikkeina uudelleen lukemisesta huolimatta, tai ehkä jopa uudelleen lukemisen takia. Kirjoista löysin kaikista jotain sellaista, jota en aiemmin ollut huomannut, tai vähintäänkin olin unohtanut huomanneeni. 

****

Ranya ElRamly: Auringon asema oli aivan yhtä järkyttävän hyvä kuin aina ennenkin. Appelsiinia voi kuoria kahdella eri tavalla, mutta ei yhtä aikaa. 

S.E. Hinton: Olimme kuin veljet kuljetti vanhoihin esiteini- ja teinivuosiini mukanaan. 

Luis Sepulveda: Vanha mies joka luki rakkausromaaneja kuljetti taas aivan toisenlaisiin maisemiin. Välillä mietin, miksi olin tähän kirjaan ihastunut, mutta muistin taas, kun pääsin kirjan vauhtiin mukaan. 

Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys sai minut huokailemaan vieläkin ja uskomaan, että vanhoja kirjoja kannattaa lukea uudelleen ja uudelleen. Tästä kirjasta riittää useammaksi lukukerraksi jotain uutta.

Johanna Sinisalo: Sankarit taas näytti, että ennen joidenkin kirjojen lukemista kaipaa lisää taustatietoa.

Rebecca Wellsin Jumalaiset jajasiskot näytti taas, että kirja voi olla kovinkin erilainen toisella lukukerralla, tai kirjassa kiinnittää eri asioihin huomionsa.

Banana Yoshimoto: N.P. sai minut epäilemään, etten ole oikeastaan lukenutkaan kirjaa, joten siirsin kirjan Mount Everest -haasteeseen.

Kaiken kaikkiaan kirjojen uudelleen lukeminen oli niin hieno matka, että päätin tehdä tänä vuonna vielä toisenkin teemakuukauden, jolloin luen vanhoja tuttuuksia ja innoissani selasinkin kirjahyllystäni niitä kirjoja, joita hinkuan lukea jo uudelleen. Pinossa päällimmäisenä ne kaksi, jotka jäivät tammikuussa vielä lukematta. Lisäksi muuten tammikuussa kaksi kirjaa jäi kesken, ehkä luen nekin jossain vaiheessa loppuun...

Virginia Woolf: Orlando

Enid Blyton: Viisikko aarresaarella

Khaled Hosseini: Leihapoika

Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman

Naseem Aslam: Elävältä haudatut

Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta

Roddy Doyle: Paddy Clark hähhähhää

Aino Räsänen: Soita minulle, Helena

Marjaana Aumasto: Zaida

Pirkko Saisio: Punainen erokirja

Seija Vilén: Mangopuun alla

Arno Kotro: Musta morsian

Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut

*****
Vanhojen kirjojen ohella luin tammikuussa uusiakin kirjoja. Pääsin tutustumaan Intiaan, Suomeen maahanmuuttajan silmin ja nuortenkirjoihin. 

Tarquin Hall: Vish Puri & Kadonneen palvelijattaren tapaus näytti millainen on pikku- ja isompienkin rikollisten Delhi.

Umayya Abu-Hanna: Multikulti oli "pakko lukea" -listallani jo ennen kohua, mutta ehkä enemmän ihastuin Sinut-teokseen, jonka Abu-Hanna on kirjoittanut aiemmin.

Tutustuin myös kahteen uuteen kotimaiseen kirjailijaan: 

TaoLin: Suomen taivaan alla ja Sininen maa näyttivät Suomea ja vähän Kiinaakin kiinalais-suomalaisen naisen näkökulmasta.

Laura Lähteenmäki: North End ja Rinkkadonna näyttivät taas palan maailmaa nuorten näkökulmasta.

Sain myös luettua 

Juha Itkonen: Hetken hohtava valo -teoksen, joka oli ykkösehdokkaani Blogistanian Finlandia -äänestyksessä. 

Ensi kuussa alan lukea teemanani Aasia-kirjoja, mutta jo tammikuussa kurkkasin vähän Aasian-maihin: 

Kyung-Sook Shin: Please Look After Your Mother oli ihastuttava, vähän surullinen ja paljon liikuttava kirja Etelä-Koreasta

Kyoko Mori: Shizukon tytär taas kertoi japanilaisen nuoren naisen kasvusta 60-luvun Japanissa. Tällä kirjalla aloitin suorittaa Lukudiplomia.

Yhteensä 17 kirjaa, joka on varmaan uusi ennätykseni, mutta osa kirjoista oli lyhyitä, nuortenkirjoja ja tosi nopealukuisia, että lukumäärää ei voi ihmetelläkään. 

Nyt minulla on menossa jo ensimmäinen Aasian-kiertueeni kirja, johon palaan sitten piakkoin...

Vuoden alun luetut kirjat tammikuu-huhtikuu

Tammikuu (12 kirjaa)

Tammikuussa aloitin vuoden lukemiset reippaalla tahdilla: 12 luettua kirjaa! 

Tammikuun luetuista kirjoista ehdottomasti parhautta olivat Aino Kiven Maailman kaunein tyttö (2016, Into), joka vei nuoruusmuistoihin ja Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (2013, Otava), joka sai taas unelmoimaan kaikista niistä asioista, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. 

Martina Haag: Ihana ja todella rakastettu (ja töissä menee myös superhyvin) 2007, Schildts

Martina Haag: Radan väärällä puolella 2009, Schildts

Esko-Pekka Tiitinen: Neljän tuulen paita 2016, Aula & co

Aino Kivi: Maailman kaunein tyttö 2016, Into

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja 2014, Teos, 1. painos 2012

Mitä sä täällä teet? - tarinoita maahanmuutosta toim. Hannele Richter 2018, Voima/ into

Viimeiset villitykset - Hendrik Groenin (83 1/4 v.) salainen päiväkirja 2017, Gummerus

Sun-Mi Hwang: Kana joka tahtoi lentää 2015, Sitruuna

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin 2013, Otava

Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet 2016, WSOY

Joonas Konstig: Ahneet ja viattomat 2008, Gummerus

Linda Olsson: Sisar talossani 2017, Gummerus

Helmikuu (7 kirjaa)

Helmikuussa aloin lukea yhä enemmän kevään uutuuskirjoja, joista odotin hieman enemmän. Parhaaksi lukukokemukseksi jäi Haahtelan Mistä maailmat alkavat, jonka lumisadekohtaus jää pitkäksi aikaa mieleen elämään. 

Martina Haag: Olin niin varma meistä 2017, Atena

Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat 2017, Otava

Elizabeth Gilbert: Big Magic - uskalla elää luovasti 2016, Gummerus

Joël Dicker: Baltimoren sukuhaaran tragedia 2016, Tammi

Jojo Moyes: Parillisia ja parittomia 2017, Gummerus

Heidi Köngäs: Hyväntekijä 2007, seven-pokkari, 1. painos 2006, Otava

Katherine Pancol: Suudelkaa minua 2016, Bazar

Maaliskuu (4 kirjaa)

Maaliskuussa luin vähemmän kirjoja kuin koskaan, mutta vastaavasti nämä kirjat olivat kaikki niin mahtavan hyviä, ettei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. 

Koko Hubara: Ruskeat tytöt 2017, Like

Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö 1988, Otava 1. painos 1958

Mikko Kamula: Ikimetsien sydänmailla 2017, Gummerus

Petri Tamminen: Suomen historia 2017, Otava

Huhtikuu (6 kirjaa)

Huhtikuussa leppoisa lukutahti jatkui, koska piti ahertaa lisäopintojen parissa ja väkertää esseitä. Lukukokemukset kevään uutuuskirjoista jäivät hieman vaisuiksi, samoin Barcelona-kirjoista, joten kuukauden paras lukukokemus oli Yangzom Brauenin Tiibetin tyttäret, joka vei uskomattomiin maisemiin ja matkoihin. 

Yangzom Brauen: Tiibetin tyttäret 2011, Ajatus kirjat

Petina Gappah: Muistojen kirja 2017, Tammi 

Liane Moriarty: Tavalliset pikku pihajuhlat 2017, WSOY

Jan-Philipp Sendker: Sydämen ääntä ei voi unohtaa 2017, Gummerus

Alicia Giménez Bartlett: Petra Delicado ja kodittomat 2016, Tammi

Carlos Luiz Zafón: Enkelipeli 2009, Otava

Luettuna tämän vuoden aikana siis 29 kirjaa, mikä on varmaan vähiten koko kirjablogini aikana. Olen yrittänyt siirtyä yhä enemmän lukemaan niitä kirjoja, joita on menneiltä vuosilta jäänyt lukematta ja jotka odottavat omassa kirjahyllyssäni. Tällä hetkellä olen vuoden aikana lukenut omasta kirjahyllystä 8 kirjaa (9, jos tämän vuoden kirja lasketaan mukaan). Hieman saa kiriä tätäkin haastetta. 

Helmet-haasteessa sen sijaan pyyhkii hyvin: luettuna on melkein puolet haasteesta (24/50), koska melkein kaikki kirjat osuvat johonkin haasteen kohtaan. 

Kevään paras viikko oli Barcelonan hellässä auringonsyleilyssä vietetty kiireetön viikko. Suunitelmissa katsastaa loppuja kevään kiinnostavista uutuuskirjoista ja suunnata kohti kesäkirjoja, joista sitten vähän myöhemmin. 

Kohti kesää ja kesäkirjoja

Nyt alkaa olla täysin varmaa, että kesä saapuu tänäkin vuonna. Vaikka ehkä nyt ei tunnutsiltä, kun lumisade uhkaa, mutta pieni lumi maassa vappuna vain kuuluu asiaan; kalenteri lupaa kevään ja kesän kuitenkin! 

Lämpöä, aurinkoa ja vihreyttä odottaessa tekee mieli vähän fiilistellä, mitä tuleman pitää. Samoin olen päässyt viikonloppuna fiilistelemään hieman sitä, että mitä lukisi seuraavaksi. Oman kirjahyllyn kirjat eivät jotenkin tahdo millään lähteä luettavaksi itselläni, joten päätin innostaa itseäni tällaisella kesälukuhaasteella, jossa tavoitteena siis lukea oman kirjahyllyn kirjoja kesäfiilistelyn mukaan. 

Mietin, mitä kesä tuo mieleeni ja sen mukaan etsin kirjoja kesään luettavaksi. Kesän avainsanojen mukaan aloin poimia kirjoja hyllystä (kesäisen sanan pitää löytyä kirjan nimestä tai kirjan kannesta) ja tässä lopputulosta: 

Tämä on täysin fiilispohjalla etenevä haaste, ainoastaan aion tarkastella kesän lopulla (sanotaanko vaikka syyskuun lopussa?), sainko yhtään mitään luetuksi oman kirjahyllyn seasta...

Joskus kesällä paistaa AURINKO mutta aika usein on PILVIstä, joten ensimmäisinä sanoina 

AURINKO ja PILVI, ja näitä löytyi kirjan nimestä ja kansista seuraavia: 

Liza Marklund: Paikka auringossa

Andreï Makine: Maa ja taivas

Chang-rae Lee: Ilmassa

Per Petterson: Hevosvarkaat

Laura Lehtola: Pelkääjän paikalla

Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet

Kesällä on on VIHREÄÄ PUISSA ja PUISTOISSA, tai ihan vaan NURMIKOLLA tai RUOHOLLA voi makoilla ja nauttia. PUUTARHAT ovat tärkeitä - tässä seuraavat avainsanat ja -asiat: 

Doris Lessing: Ruoho laulaa

Alice Munro: Hyvän naisen rakkaus 

Peter Hoeg: Nainen ja apina

Carlos Ruiz Zafon: Marina

Alan Hollinghurst: Vieraan lapsi

James Tooley: Kukoistava puu

Alan Drew: Vesipuutarhat

Markku Niemi: Kiinalainen puutarha

Katherine Pancol: Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin

RANTA ja VESI, MERI, JÄRVI - ilman niitä kesä ei olisi mitään:

McEwan: Rannalla
Anne Tyler: Nooan kompassi
Nina Banerjee-Louhija: Tiikerinhetki
Nina Banerjee-Louhija: Kuin varjo kuvastimessa
Kerstin Ekman: Tapahtui veden äärellä
Fabio Genovesi: Live Bait

KUKAT, mitä kesä olisikaan ilman niitä? Ja kesällä kasvaa mm. HEDELMIÄ ja MARJOJA - kirjojen nimistä ja kansista löytyy seuraavaa: 

Anita Amirrezvani: Kukkien verellä kirjoitettu

Rani Manicka: Jasmiinin tuoksu

Marsha Mehran: Ruusuvettä ja lammaspataa

Danieëlle Hermans: Tulppaanimurhat

Heidi Jaatinen: Kaksi viatonta päivää

Margaret Atwood: Herran tarhurit

Vanessa Diffenbaugh: Kukkien kieli

Marina Lewycka: Muu maa mansikka?

Marjut Helminen: Appelsiinilehto

LINNUT ovat alkaneet viritellä lauluääniään, ja kirjoista löytyykin yllättävän paljon kaikennäköisiä visertäjiä: 

Herta Müller: Ihminen on iso fasaani 

Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat

Anilda Ibrahimi: Ajan riekaleita

Ursula Poznanski: Sokeat linnut

Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen

Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut

Susan Fletcher: Meriharakat

Alice Hoffman: Aavikon kyyhkyset

Donna Tartt: Tikli

Jonathan Franzen: Vapaus

KESÄVAATTEET, AURINKOLASIT, MATKAT liittyvät tietysti kesään, tällaista löytyi hyllystä: 

J. M. Coetzee: Jeesuksen lapsuus
Ru Freeman: A Disobedient Girl
Roopa Farooki: Half Life
Petteri Nuottimäki: Varaudu pahimpaan 

HYÖNTEISET, nämä pakolliset kesän "ihanuudet" ja muut pikkueläjät: 

Jayne Anne Phillips: Kiuru ja termiitti
Sue Monk Kidd: Mehiläisten salaisuudet
Juha Itkonen: Palatkaa perhoset

KESÄLOMAMATKOJA tulee kesällä tehtyä ja tällä hetkellä on jo buukattu matkat HOLLANTIIN, SAKSAAN ja RUOTSIIN, joten ainakin näihin maihin aion vierailla myös kirjojen sivuilla. Omasta kirjahyllystä löytyy ainakin Kerstin Ekmanin kirjoja, että jospa nyt sinne Ruotsiin matkaisin tänä kesänä kirjoissakin.

Aikamoiset pinot sain kasatuksi ainakin kirjoja, ja nyt sitten innolla niiden kimppuun!