Hyvää naistenpäivää!

HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ! 

Naistenpäivän kunniaksi muutama kirja, joiden nimessä nainen. Nämä "naistenkirjat" on tullut luettua blogiin tähän mennessä. Kirjan nimestä pääset klikkaamaan tekstiäni kirjasta. 

Kivoja lukuhetkiä! 

Olavi Ruitlane: Nainen
Joonas Konstig: Totuus naisista
Asta Honkamaa: Naisen maisema
Maija Vilkkumaa: Nainen katolla
Vikas Swarup: Nuoren naisen koetukset

Liane Moriarty: Nainen joka unohti - luettu, teksti tulossa pian!






Antoine Laurain: Punaisen muistikirjan nainen
Kirsti Ellilä: Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin
David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie
Sabina Berman: Nainen joka sukselsi maailman sydämeen 







Sonja Helmann: Naiset ilman maata
Joel Haahtela: Naiset katsovat vastavaloon (toinen lukukerta)
Marie Ndiaye: Kolme vahvaa naista
Lubna Ahmad Al-Hussein: Olenko kirottu? Nainen, sharia ja koraani

Naistenpäivän kunniaksi, seuraavaksi lukulistalla

Naistenpäivän kunniaksi päätin tehdä lukulistaa naisten kirjoittamiin kirjoihin.

Luen tosin muutenkin paljon kotimaisten naisten kirjoittamia kirjoja,

nämäkin olen kirjoihin kohdistuvan kiinnostukseni vuoksi kantanut kirjastosta kotiin luettavaksi.

Laitan ne nyt kuitenkin lukujonoon seuraaviksi,

naistenpäivän kunniaksi.

Katsotaan, olenko saanut luetuksi

Minna Canthin -päivään mennessä ;D

Pohjoisen Katja Kettu ja Maria Peura.

Pikaisella takakannen lukemisella näyttäisi siltä, että näissä kerrotaan kuitenkin miehistä, nuorista, rakkaudesta,

eikä aivan keskitytä naisten elämän kuvaamiseen.

Se nyt kuitenkaan ei ole tärkeää;

luen naisten kirjoittamia kirjoja nyt.

Johanna Hulkko on ollut lukulistalla aiemminkin, mutta en ole saanut luetuksi. Katsotaan, josko Venäjä, tai Neuvostoliitto, inspiroisi loppuun asti.

Veronica Pimenoff on myös kiinnostanut minua pitkään.

Pimenoff on valitettavasti aivan liian vähän luettu kirjailija Suomessa (ja myönnän, myös omalla kohdallani),

joten ihan siksikin.

Pimenoffin teemoja ovat naiseus ja tieteen luominen,

takakannen mukaan myös tässä kirjassa.

Kiinnostavaa!

Hyvää Naistenpäivää!

Naisten oikeuksien kehitys Suomessa

Minna Canth
1864   Naimattomien naisten täysivaltaisuus (täytettyään 25 vuotta)
1878   Naisten ja miesten perintö- ja naimaosien tasoitus
1901   Täydet opinto-oikeudet yliopistossa (erillisvapaudella vuodesta 1870)
1906   Äänioikeus sekä oikeus asettua ehdolle vaaleissa (Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki, L 26/1906)
1917   Äänioikeus kunnallisissa vaaleissa
1919   Oikeus tehdä työtä ilman miehen lupaa
1926   Oikeus tulla nimitetyksi valtion virkoihin samoilla ehdoilla kuin miehet (L 202/1926)
1929   Avioliittolaki: miesten ja naisten oikeudellinen yhdenvertaisuus, itsenäiset varallisuusoikeudet (kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa) ja yhtäläinen vanhemmuus (L 234/1929)





1937   Äitiysavustuslaki (L 322/1937)
1944   Laki äitiys- ja lastenneuvoloiden perustamisesta ja kunnallisista terveydenhoitajista










1962   Hyväksytään periaate samapalkkaisuudesta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla
1970   Uusittu työsopimuslaki, johon sisällytetty syrjinnän kieltävä säännös (L 320/1970)
1970   Laki raskauden keskeyttämisestä (L 239/1970)
1972   Ehkäisypalveluiden yleinen saatavuus turvattiin kansanterveysuudistuksella (L 66/1972)
1972   Asetus tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta (455/1972)
1973   Laki lasten päivähoidosta (L 36/1973)
1975   Isyyslaki (L 700/1975)
1983   Lapsenhuoltolaki (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, L 361/1983)
1985   Laki lasten kotihoidon tuesta (L 24/1985)
1985   Sukunimilaki – naimisissa oleville naiselle oikeus itsenäisesti päättää sukunimestään, lapsi voi saada jommankumman vanhemman sukunimen (L 694/1985)
1986   Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (L 609/1986)
1994   Avioliitossa tapahtuvan raiskauksen kriminalisointi yhtenä viimeisistä EU-maista (L 316/1994)
1994   Uudistettu valtion virkamieslaki – sisältää virkamiesten tasapuolisen kohtelun periaatteen (L 750/1994)
1995   Yksityisellä paikalla tapahtuva ns. tavallinen pahoinpitely yleisen syytteen alaiseksi – ennen sitä esimerkiksi kodin sisällä tapahtunut pahoinpitely oli asianomistajarikos, eli syytteen nostaminen riippui uhrin päätöksestä (L 578/1995)
1997   Seksuaalirikoksen ja perheväkivallan uhrille mahdollisuus saada valtion varoilla avustaja ja tukihenkilö oikeudenkäyntiä varten (L 689/1997)
1998   Seksuaalirikoslain uudistus: raiskaus jaetaan teon törkeyden mukaan kolmeen luokkaan: raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen. Tärkein uudistus oli lähes kaikkien seksuaalirikosten saattaminen virallisen syytteen alaiseksi. (L 563/1998) Lisäksi seksuaalipalvelujen ostaminen alle 18-vuotiaalta nuorelta säädettiin rangaistavaksi.
1998   Laki lähestymiskiellosta: väkivallan uhrille mahdollisuus hakea lähestymiskieltoa (L 898/1998)
2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus


Lola Wallinkoski
Teksti perustuu tyttöjen ja naisten oikeuksien Friidu-oppimateriaaliin.
Täältä