MARI A:N KIRJABLOGI

Kirjablogissani kirjoitan lukukokemuksistani, lukemistani kirjoista ja niistä kirjoista, jotka haluaisin lukea. Välillä myös kirjoitan ja kuvaan jotain muuta elämästäni.

Viestit kulkevat osoitteeseen mariankirjablogi@yahoo.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maahanmuuttajat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maahanmuuttajat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. tammikuuta 2017

Muuttoliikkeessä-lukuhaaste & Mitä sä täällä teet? - tarinoita maahanmuutosta toim. Hannele Richter



Suketuksen blogissa oli kiinnostava lukuhaasteen avaus, ja vaikka mietin, etten lähde lukuhaasteisiin mukaan tänä vuonna, niin onhan tähän pakko lähteä. Viime vuonna kokosin maahanmuuttaja-aiheisen lukupaketin täällä. Koska kirjoja maahanmuutosta ja maahanmuuttajista jatkuvasti tulee lisää, ajattelin, että voisin tänä vuonna taas sukeltaa aiheen pariin. Listasin Suketuksen haasteen mukaan omasta kirjahyllystäni ja kirjastosta löytyneitä kirjoja.



Tässä Suketuksen blogista lukuhaasteesta:

Julkistan vuodelle 2017 siirtolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvän lukuhaasteen nimeltään Muuttoliikkeessä. Tarkoituksena on lukea mahdollisimman laajalti aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta. Haaste alkaa 1.1.2017 ja päättyy vuoden viimeisenä päivänä. Sekä kaunokirjallisuus että tietokirjallisuus ovat yhtä toivottavia kirjallisuudenlajeja. Minimisuoritukseksi olen päättänyt kolme aiheeseen sopivaa kirjaa. Sitä suurempi määrä on suotavaa!

Olen miettinyt muutamia otsikoita, joiden alle lukemisiaan voi halutessaan luokitella. Otsikot ovat osin päällekkäisiä, toisiaan koskettavia, ja harvaa kirjaa voinee luokitella pelkästään yhden niistä alle. Luokittelu ei olekaan tässä haastessa olennaista, mutta olen huomannut, että jonkinlainen kategorioiden antaminen saattaa innostaa laajentamaan lukemisiaan.


Valtaa käyttämässä

Siirtomaa-aika on monilta osin melko synkkä vaihe usean maan historiassa. Siirtomaaisännät toimivat paikoin moraalittomasti ja maan kulttuuria tuhoten ja alistaen. Siirtomaa-ajalla on vaikutuksena nykypäiväänkin, ei vähiten esimerkiksi entisten siirtomaiden valtionrajoissa ja yhteiskuntien horjuvuudessa.

E.M. Forster: Matka Intiaan 

Rudyard Kipling: Kim - koko maailman ystävä 

Suomalaisten siirtolaisuus

Suomesta on lähdetty sankoin joukoin leveämmän leivän perässä, pääosin länteen. Millaisia tarinoita Ameriikan raitilta tai Ruotsista löytyy? Miten suomalainen sopeutuu muille maille? Ei ole väliä, minne muutto on suuntautunut: olennaista on suomalainen näkökulma.

Jouni Tossavainen: New Yorkin lentävä suomalainen

Petteri Nuottimäki: Varaudu pahimpaan 

Maahanmuutto Suomeen

Maahanmuutto on aihepiiri, josta käydään kiivasta poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua Suomessa – on käyty jo pitkään. Kirjallisuudessakin aihetta käsitellään: on maahanmuuttajien tarinoita ja kokemuksia joko itsekerrottuna tai toisten kirjoittamana, on tutkimustietoa ja on oletuksia. Millaisia eri vivahteita Suomeen kohdistuvaan maahanmuuttoon liittyy?


Suomen somalit - toim. Yusuf M.Mubarak, Eva Nilsson & Niklas Saxen
Jari Peltola: Sinua vartioin
Mitä sä täällä teet? Toim. Hannele Richert
Ronald Tõnisson: Toisella linjalla 
Ennen olin pakolainen


Kriisin jaloista

Pakolaisuus johtuu kriisistä, on jokin syy, miksi omalla kotiseudulla ei voi enää asua. Tämän otsikon alle sopii kaikenlainen akuuttia pakolaisuutta käsittelevä kirjallisuus: sodat, väkivaltaisuudet, horjuva yhteiskuntajärjestys, ilmaston aiheuttamat kriisit.

Lotta Nuotio: Yksi miljoonista -Modin pako Syyriasta


Kohti parempaa

Työ, koulutus, rakkaus. Syitä lähteä (pääosin) vapaaehtoisesti toiseen maahan on monia. Miten onnistuu uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutuminen, vastaako todellisuus haaveita, onko mahdollista integroitua? Haluaako sitä edes välttämättä?


Junot Diaz: Vieraissakävijän opas rakkauten
Yiyun Li: Yksinäisyyttä kalliimpaa
Colm Tóibín: Brooklyn


Toisessa polvessa

Maahanmuuttajat sopeutuvat tai ovat sopeutumatta uuteen kulttuuriin kukin tavallaan. Miltä tuntuu olla toisen polven maahanmuuttaja, syntynyt uudessa kotimaassa ja kuitenkin vanhempiensa kulttuurin kasvatti? Myös toista seuraavat sukupolvet sopivat tähän kohtaan. Maahanmuuttajuus on vahva identiteetin tekijä, hieman haipuneenakin.




Ehdin jo lukaista sarjakuva-antologian Mitä sä täällä teet? (2016, Voima/ into), jonka löysin kirjastosta maahanmuutosta kertovia kirjoja etsiessäni. Tässä teoksessa on 15 tarinaa, jotka ovat piirtäneet ja kertoneet eri sarjakuvataiteilijat, joten kirja on moniääninen ja -värinen. 

Reetta Laitisen Miguel kertoo Chilestä jo 70-luvulla pakoon lähteneestä miehestä, ja tarina on ihastuttavan värikäs ja siinä nopeasti kerrotaan Miguelin elämänhistoria - ja lopuksi huomataan, miten elämä on sekä Suomessa että Chilessä. 





Teoksen koskettavin tarina on Henri Gylanderin tekemä Sara ja Zaran, jossa Kosovosta Ruotsiin lähtenyt pakolaisperhe etsii turvapaikkaa Ruotsista. Perhe on etnisesti romaneja, ja heitä alettiin vainota sekä albaanien että serbien puolelta. Perhe tuli salakuljettajien avulla Ruotsiin, jossa perheenjäsenet löysivät helposti paikkansa, ja lapset saivat ensimmäistä kertaa ystäviä, koska kukaan ei halveksinut heitä. 

Turvapaikkaa ei kuitenkaan tullut, monien mutkien ja ihmisten avun jälkeen he yrittivät saada turvapaikan uudelleen. Tarinaa lukiessa tuli niin kurja mieli, kun ajattelin, että tätä perhettä oikeasti kukaan ei halua naapurikseen - traumat olivat sen mukaiset perheenjäsenillä. Ja miten ihania ihmisiä he tapasivatkaan Ruotsissa lopulta! Gylander asuu myös Ruotsissa. 

Aino Sutinen oli minulle jo aiemmin tuttu sarjakuvailija (täällä). Hänen tarinansa kertoo kurdinaisesta Agrinista. Tietenkin, sillä Sutisen aiempi teos kertoi hänen omasta matkasta Kurdistaniin. 

Agrin on päässyt Suomeen, mutta kaikki ei mene hyvin, hänen miehensä muuttuu hirviöksi - ja Agrin löytää vasta myöhemmin oman elämänsä ja voimansa - loppu on kuitenkin onnellinen. 

***

Teoksessa toimi minusta erityisen hyvin se, että eri sarjakuvapiirtäjät antoivat henkilöille niin omanlaisen kuvan ja siten äänen, että kirjan sanoma on helppo tajuta: maahanmuuttajat ovat monenlaisia, ja jokaisen tarina on erilainen. On pakolaisena maahan tulleita, mutta paljon rakkauden ja työn takia maahan muuttaneita myös. 

Mitä sä täällä teet? - tarinoita maahanmuutosta
toim. Hannele Richter
2018, Voima/ into
128 sivua


perjantai 2. joulukuuta 2016

Pajtim Statovci: Tiranan sydän

Pajtim Statovci iski suomalaiseen kirjallisuuteen pari vuotta sitten teoksellaan Kissani Jugoslavia -  Tiranan sydän (2016, Otava) -kirjallaan Statovci jo vakiinnuttaa paikkaansa ja asemaansa kirjallisuusskenessä. Samoin kuin esikoisteoksessaan myös kakkoskirjassa keskiössä ovat kotimaan jättäminen, uuteen maahan muuttaminen, häilyvä sukupuoli ja identiteetin etsintä edellisistä asioista johtuen. 




Tiranan sydän vie nimensä mukaisesti Tiranan kaduille, joilla kaksi poikaa, Bujar ja Agim elävät. Abania on syöksykierteessä, työtä tai rahaa ei ole, kotia kohtuullisempi paikka elää löytyy Tiranan kaduilta. Teoksen alussa isän kertomat tarinat Albanian mahtavasta menneisyydestä ja kotkan kesyttävästä miehestä saavat pojan vielä uskomaan maansa mahtavuuteen - pian tarinat jäävät vain tarinoiksi, todellisuus on erilainen. Nämä tarinat tuntuvat sisältyvän jokaiseen kirjaan, joka vähänkään kertoo Albaniasta - tai sitten olen itse lukenut pari kirjaa liikaa Albaniasta, joka tapauksessa pari tarinaa oli tuttu tutuksi muista kirjoista. 

Onneksi Statovci siirtyykin kertomaan poikien/ pojan tarinaa, joka vie Tiranasta ympäri maailmaa. Etenkin Italia on albanialaisille paikka, joka on länttä, ja johon mennään vaikka kumiveneillä. Yhtymäkohtia kirjassa on moneen asiaan, ja nykypäivään, vaikka kirjan tapahtumat sijoittuvat 90-luvun alkuun. 

Pian italialaiset olivat huolissaan siitä, että ihmisiä alkaisi tulvia heidän maahansa Albanian lisäksi muualta, Jugoslaviasta, Turkista ja Lähi-idästä. Italia ei ole hyväntekeväisyysjärjestö vaan kriisissä oleva valtio, sanoi joku ja toinen lisäsi perään, että albaanit ovat barbaarisia petoja, väkivaltaisia rikollisia, joiden ehtymätön verenhimo on uhka koko ihmiskunnan turvallisuudelle. - - Sanottiin, että albaanit etsivät Italiasta työtä ja parempaa elämää, eivät turvapaikkaa jota ei pelkän köyhyyden vuoksi voida myöntää, ja minä mietin, miksi köyhyyden vuoksi ei voitu päästää jotakuta maasta toiseen, ja mitä pahaa oli etsiä toisesta maasta parempaa elämää ja työtä. Miksi ihminen ei saisi tehdä niin? Eivätkö kaikki ihmiset sitten ansaitse työtä, josta maksetaan sen verran rahaa, että sillä voi elää?

Viimeinen kirjan osa vie Helsinkiin vuoteen 2003. Tämä osa tuntuu aluksi olevan irrallaan muusta tarinasta. Mutta teema jatkuu. Lukijana jäin hieman pyörittelemään tätä viimeistä osiota, joka jäi alkua vieraammaksi. Tunnelataus kirjassa tuntui olevan Albaniassa, Helsinki oli niin kuin valkoinen, vihreäkattoinen kirkko: kaunis ja mielenkiintoinen, mutta sisältä hieman valju. 

Mutta kirja oli upea, sellainen, joka piti minut otteessaan lukusyksynä, jona on ollut vaikea löytää kirjaa, jonka kanssa jaksaisi matkan loppuun asti. Statovci piti otteessaan. Pidin jopa enemmän kuin esikoisteoksesta. 


Pajtim Statovci: Tiranan sydän 
2016, Otava
269 sivua

torstai 31. maaliskuuta 2016

Yousif Abu al Fawz: Taikalintu & Hanna Hällsten: Mangojen aika

Pääsiäisen lopuksi vielä kaksi kirjaa edellisviikon teemaan liittyen: kaksi hyvin erilaista tarinaa maahamme muuttaneista ihmisistä. 



Yousif Abu al Fawzin Taikalintu (2000, Like) -teokseen törmäsin Marjatan kirjablogissa, ja luin kirjan samantien, koska se vaikutti kiinnostavalta. Abu al Fawz (s.1956) pakeni kotimaastaan Irakista jo vuonna 1979 ja päätyi lopulta Suomeen, josta sai turvapaikan. Etsin tietoa netistä kirjailijasta: hänellä on kirjoja, joita ei ole julkaistu suomeksi. Hesarin mukaan hänellä oli tekeillä (jo vuonna 2011) kirja Helsinkiin pommi-iskua suunnittelevista islamisteista. 

Taikalintu on kuitenkin novellikokoelma, jonka novelleissa irakilainen mies elää Suomessa, Virossa ja Venäjällä, niissä paikoissa, joita pitkin Abu al Fawz saapui Suomeen. Varsinkin alkupään novellit vievät lukijan kertojan muistoissa Irakiin Bagdadiin, välillä painajaisissa, välillä muistoissa. Toisen irakilaiskirjailijamme Hassan Blasimin tavoin novelleissa kohtaavat eri aikatasot, mutta Abu al Fawzin novellit eivät ole aivan yhtä raakoja, pitkiä ja kimurantteja kuin Blasimin. Taikalintu-kokoelmassa pidin erityisesti niistä novelleista, joissa kertojaminä elää (suomalaisten) naisten kanssa: näissä novelleissa ei teemana ole naisten alistaminen (niin kuin niin monessa), vaan toisen käyttäytymisen ihmettely miellyttävässä ja humoristisessa mielessä. Erityisesti pidin "Eräänä iltana" -novellista, jossa kertoja rakentaa junan ikkunasta näkemälleen kohtaukselle tarinan: toisaalta tullut mies tulee naisensa jättämäksi, ja joutuu miettimään, miten rakentaa elämänsä uuden ja kotimaan odotuksia vastaavaksi. Sukulaiset haluavat rahaa rikkaasta Euroopasta, mutta mies saa korkeintaan tiskaajan työtä, mikä ei elätä edes häntä itseään. 

Teos oli kiinnostava, koska tässä äänen sai irakilainen kirjailija. Harmi, ettei kirjailijan muita teoksia ole suomennettu. 

Yousif Abu al Fawz: Taikalintu 
200o, Like
alkuteos: Ta'ir al Dahsha
suomentanut Marko Juntunen
162 sivua 

Toinen teos, jonka luin pääsiäislomalla oli Hanna Hällstenin Mangojen aika (2015, Robustos). Törmäsin tähän teokseen jossain kirjablogissa, jonka olen nyt hukannut. Mangojen aika jatkaa siitä, mihin edellä mainitsemani novelli päättyy: oman kotimaan vaatimukset törmäävät uuden kotimaan mahdollisuuksiin. 

David muuttaa Suomeen päästyään opiskelemaan suomalaiseen oppilaitokseen. Hän elää suomalaisen Eveliinan ja heidän poikansa kanssa. Eveliina ei ole koskaan varma, haluaako David elää heidän kanssaan ja rakastaako mies häntä, sillä David on aina jossain menossa, muualla. 

Kirjan takakansi kertoo, miten Davidin sydän on edelleen kotimaassa, siellä missä mangot kasvavat. Lukijana ärsyynnyin Davidin hahmosta, sillä tuntuu, että sydäntä tällä ei ole ollenkaan: mies elää fiiliksensä mukaan ja juoksee naisen luota toisen luokse. Ärsyynnyin myös valinnasta kertoa Davidin tarina; valinnanmahdollisuuksia olisi ollut muitakin, sillä kirjassa oli mielenkiintoisia henkilöhahmoja sekä Suomessa että Afrikassa, mutta nämä muut henkilöt jäivät sivuhenkilöiden rooliin kirjassa. Varsinkin Afrikan suunnalla tuntui olevan näitä kiinnostavia hahmoja, kuten Davidin äiti, joiden tarina olisi ollut kiinnostava ihan vaikka yksinään. 

Kirja oli kaikesta huolimatta mukava lukea, välillä tarina hyppi menneisyyteen toiseen paikkaan, mutta kuten edellä kirjoitin, nämä koukkaukset olivat kiinnostavia ja välillä uhkasivat olla myös kiinnostavampia kuin Davidin tarina. Kiinnostavaa oli kirjan lopussa myös Davidin vanhempien mielipiteet, jopa yllättäviä - David olisi voinut kasvaa kirjassa samalla tavalla kuin hänen vanhempansa. 


Hanna Hällsten: Mangojen aika 
2015, Robustos
281 sivua


Ps. Alempana myös toinen postaus, Hiraiden Kissavieras-teoksesta. Halusin saada maaliskuussa lukemani kirjat postattua ennen huhtikuuta =D.



torstai 24. maaliskuuta 2016

Rasisminvastaisen viikon lukupaketti

Rasisminvastainen viikko on tällä viikolla jäänyt Brysselin uutisten jalkoihin. Pääsiäisviikonloppuna toivottavasti jaetaan hyvää sanomaa, mm. kaikkien ihmisten kohteleminen tasa-arvoisesti ja hyvin. 

Olen itsekin lähdössä pääsiäisen viettoon, mutta sitä ennen laitan tänne blogiin postauksen, johon olen koonnut blogissani olleita kirjoja, joissa aiheena on maahanmuutto jollain muotoa. Aika monta kirjaa on mahdollista kohdata maahan muuttaneita. Tässä joitakin vaihtoehtoja kotimaisista kirjoista:



Jukka Laajarinne: 72 2013, Atena
Kirsti Ellilä: Kaivatut 2013, Karisto
Eero Paso: Ruotsinmaa 2013, Nordbooks 
Sara Razai: Olen etsinyt sinua 2012, Teos & Schildts & Södersröms 
TaoLin: SIninen maa 2012, enostone
Jari Tervo Layla (2011, WSOY
Mari Pyy: Paperiton 2015, Atena
Inna Patrakova: Naapurit 2011, Helsinki-kirjat;  Kultahammas 2012, Helsinki-kirjat; Tulkki

Maahanmuuttajatarinoita muualta: 

Johannes Anyuru: Myrsky nousee paratiisista 2014, Schildts & Söderströms
Kim Thúy: Ru 2012/2009
Jean Kwok: Girl in Translation (2010, Penguin books
Shahram Khosravi: Laiton matkaaja - Paperittomuus ja rajojen valta 2013, Gaudeamus


Tietokirjoja: 




Kiertoteitä - Maahan muuttaneet nuoret yhteiskunnallisten esteiden edessä 2015, Into 

Mikä ihmeen uussuomalainen? 2009, Teos
Anni Valtonen & Milka Alanen: Uusia suomalaisia 2014, Like
Anne-Mari Souto: Arkipäivän rasismi koulussa – Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista (2011, Nuorisotutkimusverkosto)

Jorma Pollarin ja Marja-Leena Koppisen kirjoittama Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen (2011/2000 PS-kustannus)


Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaanPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:42 Toim. Saara Hiltunen 2012

Umayya Abu-Hanna: Multikulti - monikulttuurisuuden käsikirja 2012, Siltala 

En ole rasisti, mutta ... Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä (2009, Vastapaino)


Sarjakuvat & runokirjat: 


Karim (teksti ja teksti)

Yahya Hassan: Runot 2014, Tammi


HAUSKOJA LUKUHETKIÄ KIRJOJEN PARISSA, JA RAUHALLISTA PÄÄSIÄISEN AIKAA!