Hämärinkäinen (2015, Karisto) -kirja tarttui mukaani kirjastosta ja luin sen maanantai-iltana lapselleni iltasaduksi. Lapsi ihastui kirjaan niin paljon, että se piti lukea heti perään toiseen kertaan. Seuraavana iltana kirja piti lukea uudestaan, ja lopulta lapsi sanoi, että äiti, voisit lukea koko ajan tätä kirjaa.
Jotain ihastuttavaa tässä kirjassa on. Jotain sellaista, joka toi teokselle Finlandia Junior -ehdokkuuden. Kirjan piirrokset ovat Karoliina Pertamon käsialaa ja teksti Mila Teräksen. En osaa päättää, kumpi kirjassa on parempaa: teksti vai kuvat, sillä Hämärinkäinen on suloinen ja tarina valloittava.
Kirja on iltasaduksi tehty, sillä tarina kertoo, miten Hämärinkäinen (yläkuvassa) kutoo hämärää ja yöntekijät tuova pimeyden. Taivaalla tähtiset (alakuvassa) takovat ja kiillottavat tähtiä, kuunkierittäjät tuovat kuun. Mielikuvitushahmot ja todellisuus lyövät lujaa kättä kirjassa, ja lapsi innostui lukiessani: "Äiti, onko tuo totta? Kuuletko sinä kilkatusta taivaalta?"
Kaikki eivät kuitenkaan pidä hämärästä ja pimeästä: Kukkakauppias Keikander on huolissaan, sillä hämärässä hänen kukkansa eivät ehdi joulumyyntiin, kun kukankutojat eivät näe tehdä työtään.
Mutta mitä sitten tapahtuu, kun Hämärinkäinen ei tee työtään, eikä pimeä tule ollenkaan? Kirjassa on myös seikkailua, kun Hämärinkäinen heitetään maailmasta pois: voiko maailmanjärjestystä muuttaa, vai pitäisikö meidän tyytyä hämärään syksyyn ja talveen?
Kirjassa on sopivassa määrin totta ja tarua sekä seikkailua. Lisäksi kirjan tarinan myötä voi pohtia, miksi on niin pimeää. Samalla kirjan värikkäät kuvat tuovat iloa ja eloa marraskuun harmauteen. Minusta tämä voisi olla hyvinkin Finlandia Junior -voittaja - toivottavasti jo ehdokkuus tuo kirjalle paljon lukijoita!
Muita Junior-ehdokkaita olen lukenut Veera Salmen Mauri ja vähä-älypuhelin -teoksen, joka oli hieno kirja myös, ja varmasti aikaamme sopiva.
Mila Terästä olen aiemmin lukenut Harmaat enkelit.
Mila Teräs & Karoliina Pertamo: Hämärinkäinen
2015, Karisto