Kyung-Sook Shinin Please Look After Mother on ensimmäinen kirja, jonka olen koskaan lukenut eteläkorealaiselta kirjailijalta. Se on myös ensimmäisiä asioita, joihin olen tutustunut Etelä-Koreasta. Kirja ei ole kuitenkaan aivan ensimmäinen asia, johon olen törmännyt Etelä-Koreasta; maasta tulee uskomattoman PISA-tuloksen lisäksi uskomaton määrä draamasarjoja, joita olen joskus katsellut juutuupin kautta. Tarkastin tilanteen, ja löysin lisää draamasarjoja: 3rd Hospital varmaan voi kilpailla minä päivänä tahansa ER:n kanssa (en tosin suosittele sitä herkille). Täältä löytyy myös video, jossa näkyy 18 (!) vuoden 2011 parasta draamasarjaa. Sarjat tuntuisivat olevan ihmissuhdehöttöä, mutta tuossa sairaala-sarjassa on kuvattu rakkauden lisäksi itämaisen ja länsimaisen lääketieteen välistä taistelua. Eteläkorealaisiin tv-sarjoihin ja elokuviin olen törmännyt youtuben kautta myös siten, että sarjojen kohtauksia löytyy muun aasialaisen musiikin "videoina". Ehkä joskus näemme jonkun sarjan myös Suomen tv:stä, tosin uskon, että meillä mennään amerikkalais-brittiläis-painotteisena vielä pitkään.
Myös kirjoissa suomennetut kirjat ovat paljolti englanninkielisistä maista tulevia kirjoja, joten aasialaista kirjallisuutta täytyy lukea suurimmalta osalta englanniksi. Päätin tänä vuonna tutustua hieman tarkemmin aasialaiseen kirjallisuuteen ja se on yksi vuoden teemoista, jonka esittelen helmikuussa. Nyt kuitenkin jouduin vähän ottamaan ennakkoa, ja luin Kyung-Sook Shinin Please Look After Mother -teoksen. Kirjailija on saanut vuonna 2011 Man Asian Literary Prize -palkinnon, joka annetaan aasialaiselle kirjalle, joka on kirjoitettu tai käännetty englanniksi. Kyung-Sook Shin on ensimmäinen korealainen ja ensimmäinen nainen, joka sai palkinnon (kertoo wikipedia).
Kyung-Sook Shinin elämästä sama lähde kertoo, että hän syntyi 1963 korealaiseen maanviljelijäperheeseen, jossa oli kuusi lasta. Vanhemmilla ei ollut varaa laittaa vanhinta tytärtään kouluun, joten 16-vuotiaana hän muutti veljiensä luokse Souliin, jossa oli töissä ja opiskeli iltaisin. Kyung-Sook Shin on saanut valtavan määrän palkintoja maassaan ja Aasiassa, ja yli miljoonan myynyt kirja Please Look After Mother on käännetty englanniksi, ja sitä on myyty 19 maahan.
*****
Please Look After Mother kertoo kadonneesta äidistä, So-nyosta ja hänen miehestään ja lapsistaan. Kirja alkaa siitä hetkestä, jossa äidin todetaan kadonneen. So-nyo asui miehensä kanssa maaseudulla, josta he tulivat Souliin tapaamaan aikuisia lapsiaan. Soulin asemalla mies kadottaa vaimonsa, jota hän ja So-nyon lapset alkavat epätoivoisesti etsiä.
Kirjan eri luvut on kirjoitettu eri henkilöiden näkökulmista, kertojina ovat So-nyon lapset. He miettivät samaa asiaa: miten äiti voi kadota? Missä he itse olivat sillä hetkellä, kun äiti katosi ja mikä heidän suhde on äitiinsä? Muistoista ja ajatuksista alkaa piirtyä kuva äidistä, joka oli kaikille hyvä. Hyvyys näkyi siinä, että äiti ei koskaan valittanut ja oli aina ystävällinen ja ruokki kaikki: sekä omat lapset että muut sukulaiset. Tytär, jolla on jo omia lapsia, näkee äitinsä oman elämänsä, lastenhoidon ja ruoanlaiton, kautta. Kaikki hänen lapsensa muistavat äidin keittiöstä, ja he miettivät, pitikö äiti elämästään, joka oli pääosin keittiössä:
'I don't like or dislike the kitchen. I cooked because I had to. I had to stay in the kitchen so you could all eat and go to school. How could you only do what you like? There are things you have to do whether you like it or not.' Mother's expression asked, what kind of question is that? And she murmured, 'If you only do what you like, who's going to do what you don't like?
Lasten elämä on kuitenkin ollut toisenlaista, heillä on ollut elämässä vaihtoehtoja, joten he ovat voineet valita tekevänsä sitä, mitä haluavat. Sen takasi paitsi äidin tekemä ruoka, myös vanhempien työ, jonka takia lapset pääsivät opiskelemaan. Perheen välkyin poika lähetettiin suurin toivein kouluun. Nyt, kun äiti on kadonnut, muistaa poika, miten hän lupasi äidilleen opiskella hyvän ammatin ja saada hyväpalkkaisen työn. Jossain vaiheessa elämässä vain kävi niin, että hänkin alkoi ajatella vain itseään ja unohti äitinsä ja lupauksensa.
Kirjaa oli kiinnostavaa lukea, sillä elämänarvoissa näkyy paljon meidän länsimaalaisia arvostamia asioita: koulutus on tärkeää, hyvä ammatti ja oma asunto ovat seuraavana listalla. Kadonnut äiti on kuitenkin perinteinen nainen, mikä näkyy monessa asiassa: edellä mainitussa asenteessa: et voi tehdä vain mukavia asioita, vaan välillä pitää myös raataa ikävissä asioissa. Perinteinen elämä näkyy hänen tavassaan tehdä ruokaa ja hän myös pitää kiinni ja muistaa myös vainajille tehdyt riitit. Korealainen maaseudun elämä näkyy kirjassa aina eri paikoissa, mitenkään alleviivamatta:
Mother, I'll do everything. I'll work in the fields and the paddies and sweep the yard and bring the water. I'll grind the rice and make the fire. I'll chase the mice and I'll kill the chicken for the ancestral rites. Just come back!'
Elämä muuttuu Koreassa, maanviljelijät ovat köyhiä, ja he näkevät muutoksenmahdollisuuden siinä, että uusi sukupolvi saa koulutuksen. Kirjassa eräs sukulaispoika menestyy koulussa, ja hän haluaa epätoivoisesti jatkaa opintojaan, koska on itse ymmärtänyt mahdollisuutensa. Rahaa ei kuitenkaan ole hänelle, vaikka äiti kuinka oli yrittänyt puhua miestään ympäri ja antamaan rahaa kouluun. Samanlainen ajattelu näkyi myös kirjailijan itsensä elämässä, kun hänen äitinsä lähetti tyttärensä Souliin töihin ja opiskelemaan, New York Times kirjoittaa Shinin elämästä.
Kirjassa yksi luku on myös kadonneen naisen miehen näkökulmasta kerrottu. Siinä tulee ilmi yllättäviä asioita vaimosta, ja miehestä tuntuu, että hän ei ehkä tuntenutkaan vaimoaan. Mies myös miettii, että hän ei ollut paras aviomies vaimolleen, vaan otti kaiken, minkä sai, ilman kiitosta vastaan. Vaimo palveli miestään, ja mies käyttäytyi, no, huonosti.
Kirja on kirjoitettu sinä-muodossa, mikä hämmensi minua. Tällaista lukijaa, joka lukee suurimman osan kirjoista suomeksi. Persoonamuoto saa kirjassa kuitenkin merkityksensä myöhemmin. En halua tässä kuitenkaan paljastaa, että minkälaisen, sillä elättelen toivoa, että joku toinenkin kiinnostuisi lukemaan kirjan. Jälkisanoissaan kirjailija kertoo, että hän itse haluaa nähdä äidin symbolina siitä, mitä me ihmiset, jotka elämme modernissa ja materialistisessa maailmassa, olemme kadottaneet vanhasta ja perinteisestä elämästä.
Kirja oli kiinnostava monella tavalla. Siinä oli ripaus aasialaisuutta, Korean lähihistoriaa, mutta paljon enemmän yleisinhimillisiä ajatuksia, eikä kirjaa voi paikantaa vain esim. aasialaiseen maailmaan sopivaksi. Lisäksi kirja oli nopealukuista, ja vaikka sinä-muoto tuntui alkuun oudolta, pystyin nielemään senkin kirjan tyylipiirteenä.
Kyung-Sook Shin: Please Look After Your Mother
2012, Phoenix
alkuperäinen teos O~mma rul put'ak hae 2008
kääntänyt Chi-Ypung Kim
272 sivua
