Autoratapeitto

Nuorimmainen lapsi sai juuri isojen lasten sängyn ja siihen tarvittiin päiväpeitto. Olen myös pidemmän aikaa yrittänyt löytää lastenhuoneeseen kivaa liikennemattoa, mutta vastaan ei ole tullut yhtäkään omaa silmää miellyttävää vaihtoehtoa. Mielessä oli pyörinyt liikennematon ompelu itse ja nyt nämä kaksi ideaa yhdistyivät päässäni. Miksen ompelisi autorataa peittoon? Varsinkin, kun kuopuksen autot ja junat ovat sängynaluslaatikossa ja leikit useimmiten siinä sängyn päällä. Tarvittaessa peitto olisi helppo napata myös lattialle leikkeihin.

Pari viikkoa tuumailin peiton kankaita ja päätin tehdä kaupungin talot isän puhkikuluneista Jokapoika-paidoista. Marketin poistokorista löysin harmaan ja petroolinsinisen aluslakanan kaupungin perustaksi ja kirpputorilta kivan pilkkulakanan taustaksi. Kerrosten välissä on ohuehko vanu.

En käyttänyt applikointiin liimaharsoa, sillä joustamattomien puuvillakankaiden ompelussa se ei ole välttämätön apuväline. Kiinnitin palat pohjakankaaseen nuppineuloilla ja ompelin ensin ympäri suoralla ompeleella ja vasta sitten tiheällä siksakilla. Näin palat eivät venyneet. 

Lopuksi kirjailin muliinilangoilla pieniä yksiyiskohtia peittoon. Sadepilviä, kaistaviivoja, auringon, sydämiä jne.

Kisupenaali ja blogikampanja Kampin Käsityökorttelin onnistumiseksi

Niin se vaan minunkin esikoisvauva aloittaa eskarin huomenna. Tätähän minä muistan jo silloin synnärillä hormonihuuruissani herkistelleeni, kun pikkuruista vauvaani ihastelin: "Kohta se jo menee kouluun, yhyyyyyyy!"

No, onneksi vasta eskariin!

Eurokankaasta löytyi aivan tyttäreni näköinen kangas: sininen, kissoja ja nuotteja. Tuossahan on oikeastaan kaikki, mistä hän eniten pitää. Aarrejemmasta löytyi sävy sävyyn sopiva kruunukoriste, jonka ompelin vetoketjun vetimeen.

Nimen kirjoin ihan käsin isoilla pistoilla. Tykkään itse eniten tuosta kotikutoisesta, käsivaraisesta kirjonnasta Berninan konekirjonnan sijaan.

Ja nyt hieman mainontaa ja mainonta-avunpyyntöä. Suomen käsityöyrittäjät tuskastuivat käsityömarkkinoiden nimellä kulkeviin tapahtumiin, joissa vähintään joka toisessa kojussa myytiin kiinakrääsää. Vastaavasti käsityömessut ovat monille pienyrittäjille aivan liian kalliita ja asikkaillekin hankalia pääsymaksun ja usein etäisen sijainnin vuoksi.

Siispä löimme voimamme yhteen ja aloimme suunnitella käsityöläistapahtumaa, jonka järjestämme talkoovoimin Helsingin keskustaan elokuun viimeisenä lauantaina. Minäkin pakkaan auton perään Teelikamenttenin telttakojun ja suuntaan isolle kirkolle.

Tapahtuman onnistumiseksi tiedon tapahtumasta pitää tietenkin tavoittaa mahdollisimman moni. Ja juuri tähän kaipaamme teidän lukijoidenkin apua. Ei tosin aivan vastikkeetonta, vaan arvonnan muodossa.

Jos sinulla on blogi ja haluat auttaa meitä kirjoittamalla postauksen Käsityökorttelista ja laittamalla siihen yhteyteen toisen näistä mainoksista, voit osallistua hienojen tuotepalkintojen arvontaan.

Kun postaus on valmis, lähetä sen linkki sähköpostilla osoitteeseen kasityokortteli (at) gmail.com ja olet mukana arvonnassa. Palkintona on Käsityökorttelissa mukana olevien käsityöyrittäjien tuotteita.

Jotta emme sortuisi piilomainontaan, toivomme sinun kertovan samalla tästä kilpailusta muillekin.

Onnea arvontaan ja suuri kiitos avusta!

Kynäpenaalit

Tytöt ovat nyt siinä iässä, että synttärikutsuja on alkanut sadella. Kaveripiiri ei koostukaan enää lähinnä äidin ystävien lapsista, vaan niitä ihan ikiomia ystäviä alkaa tulla kuvioihin. Herttaista!

Eurokankaasta löytämästäni huippusuloisesta japanilaisesta puuvillasta ompelin synttärilahjoiksi kynäpenaaleja. Kokeilin näihin myös uuden ompelukoneeni koristeompeleita ja kirjaimia. Ikivanhat Berninani alkoivat olla pahasti huollon tarpeessa molemmat ja entinen toimiva kahden koneen yhteistyö alkoi rakoilla. Tähän asti mentiin sillä, että vanhempi kone puolasi ja toinen ompeli. Toisinpäin ei toiminut niin jouhevasti, sillä vanhemmalla (60-luvun) mummokoneella oli hihna kulunut lähes poikki ja uudemmassa (70-luvun) mummossa puolaus takkusi. Mutta sitten nuorempi Bernina alkoi tehdä välillä tosi huonoa tikkiä ja katkoa kaksoisneuloja, joten perusteellinen huolto tai uuden hankinta tuli ajankohtaiseksi. 40 euron kirppiskoneen huoltoon en ollut valmis hirveitä summia satsaamaan, joten hyppäsin suoraan muutaman vuosikymmenen ohi ja hankin 2010-luvun Berninan (Aurora) mummojen seuraksi. Vanhus joutui varastoon odottelemaan, josko löytäisin siihen jostakin uuden hihnan. Se on tosi hyvä ja vahva kone, joten en haluaisi sitä romunkeräykseen viedä. Tyttöjäni varten sen haluaisin kuntoon. Vetreämpi mummo jäi työpariksi nuorukaiselle. Nyt opettelen tässä hyödyntämään uuden koneen ominaisuuksia. Niitä on noin miljoona noiden vanhojen suoraompeleella, siksakilla ja pakilla varustettujen koneiden jälkeen. Ilolla olen ottanut vastaan myös avopaininjalan ja vetoketjujalan. Vanhoissa koneissa oli vain se perusjalka, joten aplikointi täytyi tehdä varsinaisella mutu-tuntumalla kaarteissa.

Muikkulaukku

Mittatilaustyönä tein ystävälle kameralaukun. Toiveena oli joku tyystin muunlainen kuin perinteinen musta laukku ja sehän sopi minulle vallan mainiosti :D Sain vapaat kädet laukun suhteen, mutta toiveena oli kolmelta sivulta aukeava laukku, jossa olisi riittävästi pehmustetta suojaamaan kamera ja kannessa kantokahva. Kuositoiveita yritin haistella ja tyttöjeni sienitakeista oli siinä vaiheessa puhetta. Siispä laukun perustaksi kaivelin sienitilkut esiin, ripaus punaista pilkkukangasta höysteeksi ja eteen kirjailin vähän asiaan kuuluvaa tekstiä. Vallan soma tuli, eikös?

Unohdin siistiä laukun ompelunukasta teippiharjalla ennen kuvaamista, hups!

Lahjoja lasten kanssa

Teimme lasten kanssa tuffalle syntymäpävälahjat. Isomman tytön piirtämän tuffan kuvan jäljensin T-paitaan ja pienemmän taideteos pääsi kassiin. Peruspaidan kaavaa täytyikin oikein etsimällä etsiä, mutta jostakin Suuren Käsityön numerosta lopulta löysin mieleisen. Helpommalla olisin varmaankin päässyt, jos olisin suosiolla piirtänyt itse kaavan mieheni T-paidasta. Kuvan päädyin jäljentämään aplikoimalla ja kangastussilla.

Mökkikassin tilkut leikkelin vanhoista farkuista ja jonkin tilkkukirjani innoittamana tein siihen oikein vanutikkauksen. Aika hassun tönkkö lopputulos, mutta onpahan ainakin jämäkkä. Pikkusiskon piirroksen jäljensin kirjomalla.

Joululahjat, osa 2

Kummipojallemme ompelin nalleasun. Kaavoina Ottobren Hupsis ja Muksis koossa 74cm. Housujen velour on Kestovaippakaupasta ja paita trikoota paikallisesta kangaskaupasta. Nalle on aplikoitu kokonaan velourista ja sen jalat ovat heiluvat. Tein paidan miehustan kaksinkertaisesta kankaasta, jotta sain aplikoinnin ompeleet piiloon raapimasta pientä massua.

Tilda-sarjan kangastilkuista kokosin pienen pussukan ystävälle.

Kaitaliina on koottu musta-ruskeista ja vaaleista tilkuista. Sydämet on aplikoitu suoralla ompeleella. Tikkasin kankaiden väliin ohuen vanun aaltoilevilla ompeleilla ja kanttasin liinan reunat vinonauhalla.

Siskoni toivoi lahjaksi unimaskia. Sisko on isomman tyttäreni kummitäti, joten pyysin tytöltä lahjaan apua. Hän piirsikin kummitätinsä nukkumassa ja itse sitten kirjoin sekä aplikoin kuvan unimaskiin. Taustapuolen tein kukkapuuvillasta, jotta sisko näkisi ruusuisia unia :)

Tytön taiteilut jatkuivat vielä isovanhempien tyynyliinoissa. Tyttö piirsi kuvat paperille, josta sitten jäljensin ne tyynyliinoihin ja värittelin vähäsen.

Muumi

Olen ollut jo muutaman viikon joulumielellä ja avustanut tonttuja omassa pajassani. Lahjojen suhteen pitäisi tietenkin olla täysin hys-hys, etteivät salaisuudet paljastu ennen aikojaan, mutta omien lapsieni paketteja voin jo raottaa hieman. Heistä voin varmuudella tietää, etteivät he lueskele blogiani :D

Pikkusiskosta on tullut kova muumifani. Levyltä pitäisi kuunnella aamusta iltaan repeatilla muumien tunnaria ja iltapuuronkin kanssa jokaisessa lusikallisessa matkustaa nykyisin muumi. Sain siitä päähäni ommella hänelle oman muumilelun. Kaavoja muumeihin en löytänyt, joten ne piti piirrellä itse. Lopputulos ei ole samanlainen kuin kauppojen muumipehmot, mutta uskoisin tuon menevän tyttöön aivan täydestä. Ja onpahan ainakin uniikki. Materiaalina kaapista löytyneet fleecetilkut ja täytteenä vanha tyyny. Silmät aplikoin velourista. Kädet ja jalat ompelin helpolla tavalla ihan sivusaumaan ja täytettä lisäsin vain niiden teräosiin. Näin ne heiluvat ja liikkuvat hauskasti mukana. Häntä piti kuitenkin ommella käsin kiinni, kun takana ei ole saumaa. Kokoa otuksella on 40cm.

Muumin masuun tein vähän kirjailuja käsin muliinilangoilla.

Aika viheliäinen alusta moiselle tuo fleece...

Nallepeitto

Tämän tilkkupeiton tein lahjaksi pienelle kummipojalleni. Kuvat aplikoin ja tekstit kirjailin muliinilangoilla. Tikkasin vanun kiinni käsin satunnaisten blokkien ympäri etupistoilla. Värimaailman yritin valita perheen mieltymysten mukaan. Toivottavasti onnistui :) Peittoon ammensin inspiraatiota isolla kauhalla lempiblogini Tilli Mössönpoika ja muita ihania hurmaavista tilkkutöistä.

Aurinko

Tyttöni piirsi taannoin niin suloisen auringon, että halusin kopioida kuvan neidin omaan kesäpaitaan. Aplikoin pohjaksi pallon tenceljoustofroteesta ja päälle kirjoin tytön piirroksen. Paidan kangas on kierrätetty omasta vanhasta topistani ja hihojen trikoo on kirppikseltä. Hyvä T-paidan kaava löytyi uusimmasta Ottobresta (3/2011).

Siivotessani ompelutarvikkeita takaisin kaappiin silmiini osui Metsolan raitajoustofrotee. Siitä paikasta kannoin koneet takaisin pöydälle ja surautin pikaiset polvihousut aurinkopaidan kaveriksi. Kaavana käytin tuttua Ottobren Vilkas-velourhousua 92cm koossa. Ja lahkeet lyhensin polvimittaan. Näin sain sopivan kokoiset kesäpöksyt 98cm vaatteita käyttävälle tytölle.

Pian on aika avata kalenterin ensimmäinen luukku...

Teetä mielellään juovalle ystävälleni askartelin joulutervehdykseksi kalenterin, johon on piilotettu joka päivälle eri teepussi. Posti on vienyt tervehdykseni jo perille, joten uskaltaudun paljastamaan sen täällä, vaikka yhä marraskuuta elämmekin. Ompelin pussukat puuvillatilkuista ja pistelin numerot muliinilangoilla.

***

Myös oman kodin seinälle on kotitonttu kiikuttanut jo kalenterin. Se on kirpputorilta löydetty, jonkun itse tulitikkuaskeista askartelema herttainen retroilmestys.

Peitto ja laukku Ponyille

Meille kotiutuivat pari viikkoa sitten ihanaakin ihanammat Brion Ponyt. Samalla ostosreissulla Eurokankaan palalaarista löytyi suloinen maatuskafleece, joka kirkui haluaan päästä rataspeitoksi. Rattaille tarvittiin tietenkin myös väreihin sopiva hoitolaukku. Minulta itseltäni on jo pitkään puuttunut kunnollinen käsilaukku, joten päätin tehdä laukusta sellaisen, että se toimisi sekä rattaiden kanssa että myös pelkkänä käsveskana. Kaivelin kangaskaappini kätköistä pinon kivoja kankaita ja hankin lisäksi paria uutta. Suurin osa kankaista on Tildaa. Kaavana käytin Ottobren nettikaavaa, joskin isonsin laukkua huomattavasti ja muutenkin hieman sovelsin. Päällisen kokosin tilkkutyönä ja tikkailin sen sieltä täältä käsin ohueen vanuun. Eteen aplikoin tietenkin maatuskan. Kokeilin tällä kerralla aplikoida kuvan vain suoralla ompeleella, kun olen sitä tapaa muiden töissä ihastellut. Laukusta tuli aivan ihana ja oikein toimiva!

Peiton kanttasin Tildan ruskealla pallokankaalla, jota käytin myös hoitolaukussa.

Etupuolelle kirjailin vähän naisellisia hömpötyksiä...

Kassin taustapuoli on ommeltu suikaleista ja tikkailtu käsin sieltä täältä muliinilangoilla.

Suloiset Ponyt varusteineen.

Tässä pari vanhaa hoitolaukkua. Pispala-kankaisen ompelin jo pari vuotta sitten puna-harmaisiin matkarattaisiin ja violetti Hilcon kukkakankaasta ommeltu jättikokoinen hoitolaukku kuuluu violetteihin tuplarattaisiimme. Nämä on leikelty ilman kaavoja.