MUISTA HENGITTÄÄ

Elämässämme monia asioita verrataan hengittämiseen. Siis ennen kaikkea siten, että joku asia tai teko sujuu itsestään. Kuin hengittäminen. Kun se sujuu sitä ei tarvitse ajatella. Nyt kuitenkin ajattelen.

Veden alla on syytä pidättää hengitystä. Siis olla kokonaan hengittämättä. Siten ei voi olla kauan. Ellei sitten ole syvyyssukeltaja, joka kestää hengittämättä meren syvyydessä pitkiäkin aikoja. Pakko hänenkin on sieltä pintaan tulla ennenpitkää ja hengittää.

Jännittävät ja kiihottavat tilanteet nopeuttavat hengitysrytmiä ja kyllä siinä sydänkin hakkaa nopeammin. Lepo ja rauha hidastavat molempia. Rentous on tärkeää. Myös silloin kun jokin asia vaatii keskittymistä ja tavanomaisuuden ylittämistä.

Kun kaikki on kohdallaan hengitystä ei edes huomaa. Se vain on olemassa. Silti se on elintärkeä toiminto. Kuin sydämenlyönnit.

Miten kirjasi/käsikirjoituksesi hengittää? Kulkeeko henki? Onko hengityksen rytmi sopusoinnussa kirjan jännitteen kanssa?

PALAUTEKOOSTE

Olen jälleen ihan häkeltynyt ja kutkuttavalla tavalla ihmeissäni.

Annoin kakkoskässärini tekstinäytteen kirjoittajaryhmäni arvioitavaksi kolme viikkoa sitten ja sain tänään monipuolisen palautekoosteen.

• Sujuva kirjoitusasu, uskottavat henkilöhahmot, toimivat dialogit, koukuttava
• Rakenne vaativa

Rakenne on itsellenikin se haasteellisin osa-alue:

Käsikirjoituksessa on 5 keskeistä henkilöhahmoa, lähemmin käsittelen heistä kolmea; heidän yksityiselämäänsä sekä suhdetta keskenään. Keskeisin teema jokaisen kohdalla on valinnan vapaus; onko sitä ja miten se ilmenee, mihin se johtaa?

Olen käyttänyt tyyliä, jossa henkilökuvat ja tilanteet vaihtuvat luvuittain, ts. olen "pätkinyt" tarinat pienempiin osiin ja ripotellut ne pitkin matkaa siten että lopussa kaikkien osalta tarina tulee omanlaiseensa päätökseen. Käsiksessä siis kulkee useampi tarina rinnakkain ja lomittain.

Summa summarum: Palautteista päätellen olen kirjoittamassa kirjaa, joka koukuttaa ja joka halutaan ehdottomasti lukea!!

Mitä muuta voi kirjoittaja toivoa?

P.S. Käykääpä osallistumassa Pihin naisen  jouluiseen arvontaan. Tuette samalla hyvää asiaa:)

PALUU EILISEEN

Nyt kun olen palannut maailmalta kotisuomeen ja koivujen siimekseen, on aika pohtia menneitä kuukausia. Aika sisälsi roppakaupalla uusia kokemuksia ja jännittäviä seikkailuja. Asuntoautomme taittoi kilometrejä viinitarhojen, oliivilehtojen, viljelyseutujen, vuorisolien, tunneleiden, viehättävien maaseutujen, meluisten suurkaupunkien ja uinuvien pikkukylien halki Andalusiaan ja takaisin Suomeen kaiken kaikkiaan yli 11000 km.

Talven aikana toinen käsikirjoitukseni eteni jonkin verran, mutta tiedän siinä olevan vielä paljon tehtävää. Tarkoitukseni on paneutua siihen syksyn tullen perusteellisemmin.

Esikoiskirjani KYMMENEN EILISTÄ lähti sähköisesti pariin suureen, yhteen keskikokoiseen sekä yhteen pieneen kustantamoon helmi- maaliskuussa. Vastauksia saan varmasti odottaa syksyyn saakka.

Ajan kuluksi kaivoin esiin NVL:n arviointikirjeen alkuperäisestä käsikirjoituksestani vuodelta 2009. Palaute oli seikkaperäinen ja sisälsi myös joitakin muutosehdotuksia tiettyihin ongelmakohtiin. Nyt kun olen kirjoittanut alkuperäisen käsikirjoitukseni uudelleen useaan kertaan, oli mukava lukea tuon ensimmäisen version saama palaute.

Erityistä plussaa sain henkilöhahmoista; niiden uskottavuudesta ja dialogista sekä juonesta ja jännitteen säilymisestä alusta loppuun. Epäkohdat käsittivät etupäässä itse kirjoitusasua; kappalejaot olivat varsin pitkiä ja joitakin asioita ja yksittäisiä sanoja olin toistanut tarpeettomasti. Nuo seikat oli varsin helppo korjata seuraavaan versioon, mutta todelliseksi ongelmaksi muodostui itse kirjan lopun hionta. Arviossa todettiin lopun tulevan liian hätäisesti ja siihen toivottiin lisää lihaa luiden ympärille.

Viimeisin versio onkin muuttunut sitten melko paljon loppuratkaisujen osalta, mikä vaikutti sitten sen, että myös alku ja monet yksittäiset tarinat pitkin matkaa kokivat pienempiä ja suurempia muutoksia uskottavuuden säilymiseksi. Yllättävä loppukin hioutui entisestään muutosten myötä. Näin jälkikäteen ajatellen kaikki muutokset olivat tarpeellisia ja ilman ammattilaisten, NVL:n ja kirjailijaohjaajani, arvioita en olisi itse osannut tai huomannut niitä tehdä.

LÖYTYYKÖ RYTMI, KULKEEKO HENKI?

Esikoiskäsikirjoitukseni tunnelmaa on kuvailtu seesteiseksi ja salaperäisen rauhalliseksi, mutta kaiken yllä leijuu kuitenkin kutkuttava uhka. Näennäisen rauhallinen kerronta rikkoutuu sopivassa tempossa tapahtumilla, jotka kasvattavat jännitettä loppua kohden. Käsikirjoitus hengittää rauhalliseen tahtiin, mutta sydämen tykytystäkin on sopivassa suhteessa, onhan tulevaa kirjaa luonnehdittu psykologiseksi jännitysromaaniksi.

KIINNOSTAVA PÄÄHENKILÖ

Usein olen kuullut sanottavan, että vaikka kirjan juoni ja rakenne olisivat kuinka mielenkiintoisia tahansa niin kirjan lukukokemus oli merkityksetön, koska lukija ei pystynyt samaistumaan päähenkilöön ja päähenkilön kokemukset jättivät lukijan kylmäksi ja välinpitämättömäksi.
Esikoiskirjani päähenkilö on kaiken aikaa tapahtumien keskipisteessä oleva hahmo. Alusta asti hänen luonteenpiirteensä ja toimintatapansa herättävät uteliaisuutta, mutta myös hämmennystä.
Merkittävä osa jännitteestä rakentuu juuri päähenkilön ristiriitaisuuksien kautta.

ESIKOISKIRJANI DIALOGI

Dialogi kirjassani on niukkaa ja niukkuudessaan tarkoituksellista. Se vahvistaa kirjan teemaa ja päähenkilöni luonnetta. Toiminnalliset kohtaukset, joihin dialogi liittyy, sisältävät erilaisia jännitteitä ja dialogin yhteydessä tapahtuva elekieli paljastaa kulloisenkin tunnetilan. Dialogi myös epäsuorasti pohjustaa tarinassa tapahtuvia käänteitä ja siten omalta osaltaan kuljettaa kirjan tarinaa eteenpäin.

DIALOGIN KIRJOITTAMINEN

Kirjassa dialogin osuus saattaa olla vähäistä, mutta silloin sen merkitys entisestään korostuu. Dialogia, joka ei vie kirjan tarinaa eteenpäin tai on merkityksetöntä itse jännitteen kannalta on parempi välttää.
Käyttäessäsi dialogia osana kirjan tapahtumia, on syytä paneutua seuraaviin seikkoihin:
Dialogi:

• kertoo henkilön luonteesta
• välittää informaatiota
• kuljettaa tarinaa
• paljastaa henkilöstä uusia puolia
• paljastaa konflikteja henkilöiden välillä
• paljastaa tunnetiloja
  

Hyvä dialogi on yleensä nopeaa ja iskevää. Kuvailua ja maalailua kannattaa välttää. Dialogia voi ajatella valtapelinä. Useimmissa kohtauksissa joku pitää valtaa ja joku toinen taas pyrkii saamaan sen itselleen. Kirjoittajaohjaajani käytti aikoinaan osuvaa sanontaa toimivasta dialogista kuvatessaan sitä miekaniskuiksi.
Dialogi on siis mitä suurimmassa määrin toimintaa.
Pohdi oman käsikirjoituksesi dialogin käyttöä. Antaako se riittäviä/ oikeanlaisia vastauksia ja kuljettaako se tarinaa eteenpäin? Onko siinä miekaniskuja?

KIRJAN AVAINTAPAHTUMA

Avaintapahtumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tapahtuu päähenkilön kannalta merkittävä, sisäinen tai ulkoinen käänne.
Useimmiten tällainen tapahtuma käsittää yhden merkittävän asian. Olipa asia millainen tahansa, ensisijaisen tärkeää on, että tapahtuma herättää lukijan uteliaisuuden: Mitä tapahtuu seuraavaksi tai miten se tapahtuu?
Rakenteellisesti tapahtuman rakenne muistuttaa koko tarinan rakennetta, sillä on alku, keskikohta ja loppu / koukutus.
Konflikti on tapahtuman keskeinen elementti. Erimielisyys tai jokin ristiriita on lähes aina mielenkiintoisempaa kuin yksimielisyys.
Kirjoittaessasi tapahtumaa, kysy itseltäsi:

• mitä asiaa kirjan tapahtumassa käsitellään?
• miten tapahtuma päättyy?
• mikä jokaisen tapahtumassa mukana olevan henkilön merkitys kokonaistarinalle on?
• Mitä on tapahtunut ennen ja mitä avaintapahtuman jälkeen seuraa – jännite
• mikä on jokaisen henkilön asenne ja tahdonsuunta?
  

Jännitteen syntymiseen vaikuttaa myös:

• tapahtumaan sisältyvän dialogin tunnelma
• jääkö/jätetäänkö jotakin oleellista sanomatta
• valehtelun mahdollisuus
• epäloogisuudet ja yllätysmomentit (henkilö toimii odotusten vastaisesti)
  

Lukijan mielenkiintoa ei herätä ensisijaisesti se, mitä henkilöt puhuvat keskenään. Sen sijaan kiinnostusta pitää yllä tunnekuljetus, joka syntyy siitä, mitä henkilöt tahtovat ja tavoittelevat, mitä tuntevat, mitä salaavat, millaista strategiaa käyttävät saavuttaakseen haluamansa, valehtelevatko kenties.
Mieti oman käsikirjoituksesi valossa edellä mainittua avaintapahtumaa. Tunnistatko sen? Tutki kirjoitustasi ja vastaa joko kirjallisesti tai mielessäsi edellä esitettyihin kysymyksiin.

KIRJAN ALKUTILANNE

Jatkan aloittamaani pohdintaa kirjan aloituksesta. Käynnistämäni alkulausejuttu sai aikaan innostuneen pohdinnan kirjoittajien keskuudessa ja esiin tuli toinen toistaan huikeimpia avauslauseita.

Seuraavaksi esittelen kirjani alkutilanteen, mistä kirjani tarina alkaa.

Kirja alkaa lyhyellä pätkällä takaumaa, jonka aiemmin kirjoittamani aloituslause käynnistää. Takaumaan liittyy kolme eri toimintaympäristöä, mutta varsinainen alku tapahtuu työyhteisössä.

Aihetta on mielenkiintoisa pohtia. Omassa käsikirjoituksessani varsinainen tarina alkaa kuitenkin junassa matkalla päähenkilön synnyinseudulle kesän alussa ennen Juhannusta. Aivan ensimmäisessä versiossa tämä oli myös kirjan lähtötilanne, mutta hionnan ja jännitteen luonnin myötä tuntui välttämättömältä käynnistää kirja lyhyellä takaumalla. Se avaa tarinaa riittävästi, mutta ei paljasta liikaa.

Mikä on sinun tarinasi alkutilanne? Minkälaisessa ympäristössä tapahtumat käynnistyvät?