Heinäkuun kuulumiset

 

Sain ruusuja pikkuneidiltä. No okei myös vanhemmilta.

Tein vuoteen ekan kortin. Pikkuneidille nimipäiväksi kettukortin. Nyt taisi osua ja upota tuo kortti. Hyvä minä!

Amppelitomaatti on antanut satoa tosi hyvin ja lisää on tulossa.

Muutama mansikka on viime kesän kausimansikka tuottanut. Istutin sen maahan syksyllä.

Kurkkuja olemme saaneet hyvin ja olen jo säilönytkin muutaman purkillisen.

Kurpitsa on antanut heikosti satoa. Näytti jo, että emme saa mitään. Nyt on saatu pari jo ruokapöytään. No aina ei voi onnistua.

Heinäkuu on mennyt jotenkin sumussa. Jotenkin on taas tunne, että kadotin koko kesän, vaikka onhan sitä vielä jäljellä. 

Olen tehnyt useamman timanttityö, kun rauhoitun niiden parissa. Kaappiin ne menee, mutta nyt tarvitsen jonkun keinon pään kasassa pysymiseen.

Katsellaan, mitä loppukesä tuo tullessaan, ehkä valoa tännekin risukasaan meille kahdelle.

Voikaa hyvin ja palaillaan

Hyvää vappua ja alkavaa toukokuuta!

 

Otin kortteilutarvikkeet esille ja tein muutaman kortin. Ajattelin käyttää nuo loput tarvikkeet ja ehkä sitten lopetan. Kortteja mulla loppuelämäksi ja enemmänkin. Täytyy keksiä jotain muuta puuhaa. Noita on vaan niin rentouttavaa tehdä.

Vettä on satanut melkein koko päivän, vappusää. Meille vanhoille asialla ei ole merkitystä, kun vappu on munkkikahveilla ohitettu.

Hyvää jatkoa teille!

Syksy saapuu ison kirkon juurelle

 

Taas on taivasta kuvattu. Maisema kuin kesällä, vaikka on jo syyskuun loppu.

Ruskaa meidän takapihalla. Hiukan väriä välissä, kun monenlaista puuta on.

Kesällä saatu kukka vaan jaksaa kukkia. Pakkasia täällä ei ole ollut vielä.

Elämä jatkuu hiljalleen ja kaikkeen tottuu ajan kanssa. 

Mukavaa syksyn jatkoa ja alkavaa lokakuuta!

muutama kortti vielä

 

kuppi teetä iltapäivällä ja kirkas katse neitokaisella

virkistävä juoma saa liitelemään tässä helteessä

no ei ehkä kaikkia, minua, aamulla kerran, onneksi kukkameri pelastaa aina

kaksi kaverusta ja maailma on auki.

Viimeiset kortit pöydältä ja nyt lupaan olla hetken kiusaamasta teitä näillä. 

Siivoilen työtilaa ja niputan nämä laatikon uumeniin. Helteellä on hyvä pysyä sisällä ja puuhailla kaikkea kevyttä. Maja pitäisi siivota muualtakin, mutta en vaan saa aikaiseksi.

Juokaa, olkaa varjossa ja voikaa hyvin!

kukkia ja muuta sälää korteissa

 

Kukkia maljakossa ja perhosia

Kakkupaperi, kirja kukkien telineenä

Värimaailma hiukan muuttui, vaikka elementit ovat melkein samat kuin edellisessä

Kukkia sointumaailmassa kitaran kera

Kukkia ja laukkuja samassa väriteemassa

Jakkara kukkakorin alla ja hiukan kuohuvaa viilentymässä.

Kortin ovat syntyneet kaikesta, mitä kaapista löytyy kevään mittaan. Paljon on vielä materiaalia tallessa ja ajan kanssa niitä liimailen korteiksi. Välillä on kiva tehdä ihan turhaa ja unohtaa hetkeksi pakolliset askareet.

Mukavaa viikon alkua kaikille!

torstain korttipostaus

 

Pikku neidille tein onnittelukortin. Tausta on tehty parista mun valokuvasta: jänöt laiturilla ja kevätkukat. Kukkia, rusetteja ja perhonen.

Muutama ennen tehty kortti perään.

Keijukainen keinuu ja taustalla mun valokuva joutsenista meidän rannassa.

Meidän tuulinen ranta ja keijukainen vilvoittelemassa edessä onnellisena.

Hirvi tai peura satumetsässä kera perhosten ja puiden runkojen.

Syksyinen sateinen sienimetsä. Saakohan tänä syksynä sieniä, kun on ollut niin kuivaa.

Hellepäivinä on hyvä siivoilla paikkoja ja samalla löytää korttikasan, joka on jäänyt postaamatta.

Mukavaa päivän jatkoa kaikille!

Parin viikon hämärät kuvat

 

Välillä sataa hiukan lumiräntää ja sitten taas vettä, hämäryys vaan säilyy joka päivä

Tämä on kuvattu illalla. Ai, mistä tiedän. Kausivalot palaa vain iltaisin, kun ovat ajastimella. Melkein nuo saisi päivälläkin olla, kun ei muuten näe pihalla.

Joku päivä satoi lunta hetken ja iltapäivällä jo vesisade sulatti kaiken. Onneksi meidän pihalla ei ole ollut liukasta, kun siinä ei paljoa liikuta. Muualla ei kuulemma meinaa pysyä pystyssä. 

Joulukortit kirjoitin valmiiksi. Nyt odottavat kylillä käyntiä, että saan postitettua. 

Sain tytöltä luumuja syksyllä ja keitin ne silloin hilloksi. Nyt innostuin leipomaan piiraan niistä. Eihän se kaunotar ole, mutta kahvin kanssa maistui.

Siivosin hiukan tarkemmin ja vaihdoin paksumpia mattoja lattialla. Vaikka ei pakkasia ole ollutkaan, vanha lattia vetää jo kiitettävästi. 

Lumiukko perhe ja tontut tulivat heti kurkkimaan onko Molla siivonnut joka nurkan. Voi olla, että mulle ei pahemmin lahjoja satele tänäkään jouluna. Vähän sellainen mutina öisin nurkista kuuluu, ups.

Huomenna onkin itsenäisyyspäivä ja tänään kuntamme 390-vuotta. Juhlallisuudet saa katsoa netistä eli seuraan niitä varmaan. Leivoin kantarelli-juustopannaria huikopalaksi. Jaksaa juhlia kunnolla.

Huomenna muistelen myös äitiäni, kun on hänen kuolinpäivä. Vaikka aikaa on jo yli 30-vuotta, muisto ja kaipaus säilyy. 

Mukavaa jatkoa ja olkaahan kilttejä, kun noita tonttuja on liikenteessä!

joulukortteja kuutamossa

 

Viikonloppuna oli komea kuutamo edes hetkittäin näkyvissä. Mies jo huuteli saunaan, mutta kuu oli kuvattava ikkunan läpi ennen saunaa.

Saunan jälkeen sain vielä tämän kuvan jotenkin onnistumaan. Sunnuntain katselin ja ihailin kuuta ilman kameraa, kun eihän mun kuvat paljasta koko kauneutta. Kuvassa näkyy myös vastarannan mökkiläisten komeat kausivalot.

Sain jo ehkä vuosi sitten yllätyksenä joulupaperikon ja muutakin pientä jouluista askartelukamaa postin mukana. Nyt haastoin itseni tekemään niistä kortteja. Tämä sarja antaa leivontaohjeita jouluksi.

Tässä taas on joululaulujen sanoja.

Jouluviitat opastaa joulumaahan ja joulutunnelmaan.

Itse en ole ostanut uusia materiaaleja teippejä ja liimoja lukuunottamatta. Siksi ilahduin uusista materiaaleista tosi paljon ja sain niistä uusia ideoita. Kiitos lähettäjälle vielä kerran!

Kuva tänään aamupäivältä, kun vettä satoi yöllisen myrskyn jälkeen. No myrskyn, ainakin tuuli navakasti puuskissa. Harmaata oli ja on, kuten marraskuussa  tapaa olla.

Päivä vaan ja hetki kerrallaan elämä jatkuu ja ensi kuun jälkeen on tammikuu ja päivä alkaa taas saada enemmän valtaa pimeydeltä.

Voikaa hyvin ja nähdään taas täällä joku päivä!

palovaroitin testattu

 Kevät aurinko on hellinyt parina päivänä ja kukkakimppu on ilmestynyt pöydälle. Jos ei satu saamaan oikeita kukkia, voi aina paperista tehdä kukkakortin.

 Aurinko saa myös remonttihaaveet liikkeelle. Voi suunnitella, vaikka ne aina ei edes toteudu.

 Linnutkin katselemaan pesäpönttöjen kuntoa, kun aurinko alkaa lämmittää.

 Niin ihmiset kuin eläimetkin alkavat haaveilla lämmöstä ja kukista.  Lisääntyvä valo antaa energiaa ja kaikki alkaa taas puuhailla uusia asioita.

Jokohan kohta uskaltaisi koskea kaktuksiin ja vaihtaa niille mullat. Minulla on pari pientä kaktusta, jotka ovat olleet jo pari vuotta ostoruukuissaan. Ne ovat kasvaneet aika vauhdilla ja kaatumisvaara alkaa olla, jos eivät saa painavampaa ruukkua.

Valoisa aika on jatkunut jo huomattavasti. Kun vielä olemme saaneet hiukan lunta, niin kaikki näyttää niin raikkaalta ulkona.

Tänään tuli testattua palovaroitin, kun kuivauskaappi päätti alkaa savuta. Vanhus ( 27v) päätti jäädä eläkkeelle. Olen aina sammuttanut kaikki koneet, jos poistun kotoa ja se oli onni tänäänkin. Jos emme olisi olleet kotona, vahinko olisi ollu varmaan suurempi. Nyt selvisimme tuuletuksella ja uuden koneen hankinnalla. Pesutiloissa on hajua vielä ja toivottavasti saamme senkin pois.

Kuu kurkkii  ikkunasta ja hämärä alkaa laskeutua. Pakkasta on muutama aste. Takassa palaa tuli ja on hyvä olla kotona lämpimässä. Ihanaa, että on vielä koti. Koneet on hyviä apureita, mutta niitä kannattaa aina seurailla.

Valoisaa ja turvallista kuun jatkoa teille kaikille!

Kuka piilotti miehen namut?

 Joku sumuinen aamu kuvattu kahvikuppi toisessa kädessä sisältä.

 Tummempi aamu järvellä aikaisemmin aamulla kuin edellinen kuva. Hiukan valoisampi aamu.

 Eilen kuvattu ennen hämärän laskeutumista. Valoa pilkahti hiukan taivaalla.

 Rannassa oli hiukan riitettä, mutta muuten järvi oli sula. Lahti jäätyi jo kerran kokonaan, mutta lämpöasteet kera sateen ja tuulen sulatti sen.
Viime yönä oli hiukan pakkasta ja lahti on taas riitteessä.

 Tyttö ruusukorin kanssa liikenteessä. Ehkä jollakin on juhlapäivä?

Kohta alkaa monella alkaa joulukiireet hellan edessä. Tuoksut leviää kotiin, kun herkkuja valmistuu monenlaista. Me varmaan ostamme sen vähän, mikä meillä muutamana päivänä menee. Ehkä leivon hiukan ihan tuoksun vuoksi.

Meillä on onni omistaa kummityttö, joka on taitava viulun soittaja. Muistan monen vuotena, kun sain kuunnella hänen soittoaan juhlissa tai onnitteluna aamulla netin välityksenä.  Hän on opiskelemassa ihan muuta alaa ja soittamisessa on taukoa ainakin esiintymisessä. Kauniita muistoja on kuitenkin.

Nämä hiirulaiset ovat koristelemassa majaa joulua varten varmaankin.

Meidän hiirulainen piilotteli karamellejä sohvalle tyynyjen ja miehen vaatteiden alle pari yötä sitten. Emme ole nähneet sitä, mutta oletamme sen olleen hiiri. Mies oli herkutellut illalla ja jättänyt loput karkit  sohvapöydälle. Aamulla niitä tippui hänen vaatteistaan, jotka hän oli jättänyt sohvalle yöksi.
Kun eilen menin katsomaan TTK-ohjelmaa, löysin toiselta sohvalta tyynyjen alta muutaman namun. Taisi olla oikea sokerihiiri.
Maalla ja vanhassa talossa hiiriä vaan tulee, vaikka kuinka yrittäisi joka kolon tukkia. No monihan niitä pitää kotieläimenä eli meilläkin on sitten lemmikki, hih.

Viikonloppuna piipahdimme joulunavajaisissa naapuri kunnassa tonttutytön ja hänen vanhempiensa kanssa. Minä en sitten yhtään kuvaa edes ottanut, kun pienen kanssa menin ja ihailin hänen intoaan kaikkeen. Siellä oli pukki ja koiria, lampaita ja valtavasti pieniä taapertajia.

Olen vaan maannut ja laiskotellut monta viikkoa ja kämppä on pölyn, neulasten, hiekan ja kaiken mahdollisen vallassa.  Kuka täällä sotkee?  Minä en ainakaan, kun olen vaan ollut. Tänään oli pakko jo tarttua hommaan ja alkaa vallata kotia taas ihan itselle. Hiukan päivässä ja paljon ennen joulua siivousta, vai kuinka se olikaan.

Mukavaa marraskuun viimeistä viikkoa kaikille!