Maaliskuun 13. päivänä, Einsteinin syntymäpäivänä
kerroin täällä blogissani Alpertista, jolla oli vakavat aikeet muuttaa meille. Tuolloin Alpertti oli vielä vaan kovasti vaiheessa, eikä muutto ollut siten mahdollista. Nyt hän on vihdoin valmis, ja tarkkaillut tekemisiämme tuossa eteisen seinällä jo kuukauden päivät.
Kun Alperttia katselee kohtisuoraan edestä ja läheltä, hän näyttää tältä:
Hiukan kauempaa katseltuna hän näyttää tältä:
Oikeuksiinsa Alpertti pääsee, kun häntä katsellee viistosta hiukan kauempaa:
Alpertti on neulottu Illusion Knitting tekniikalla, jonka idea sinällään on yksinkertainen: Työ neulotaan kahdella värillä vaihtaen väriä aina kahden kerroksen välein. Joka toinen kerros neulotaan oikeaa, ja joka toisella kerroksella neulotaan nurjia ja oikeita silmukoita kaavion mukaan. Nurjat silmukat muodostavat ns. kohoumia, jotka vinosta tarkasteltuna peittävät edellisen kerroksen toisen värin, ja muodostavat siten kuvion.
Tässä muutama
linkki, joissa on
kerrottu tästä tekniikasta lisää.
Taulussa on 160 silmukkaa ja 294 riviä, yhteensä siis rapiat 47 000 silmukkaa. Lisäksi neuloin kuvan ympäri sileällä neuleella reunuksen, jotta sain kuvan pingotettua sopivan kokoiseksi leikatun styroksilevyn ympärille (kiitos tästä työvaiheesta Armaalleni < 3 ).
Aiemmin olen tenyt Illuusiotekniikalla
parit lahjasukat.
Videolta näkee ehkä parhaiten, miten kuva näkyy eri tavalla eri kulmista:
Ravelryyn olen merkinnyt aloittaneeni Alpertin viime vuoden lokakuussa. Koska joka toisen kerroksen silmukat piti neuloa tarkkaan kaaviota lukien, tämä ei tosiaan ollut mikään leffankatsomis- tai rentoutumisneule. Tein tätä talven mittaan aina muutaman rivin kerrassaan. Muistelen, että sain tämän valmiiksi reunuksia vaille joskus huhtikuun tienoilla, reunukset neuloin kesän alussa. Näin kauan kuitenkin otti, kunnes Alpertti pääsi meitä tarkkailemaan paraatipaikalleen eteisen seinälle.
Lanka: DROPS Cotton Light
Kulutus: 490 g
Puikot: 3,25
Fiilis: Aikaa vievä työ, mutta kyllä kannatti :)
Muuta: Alpertti onnistui katkomaan useamman Knittarin puisen pyöröpuikon. Yritin saada mahdollisimman tiivistä jälkeä neulomalla paksuhkoa puuvillalankaa ohuilla puikoilla napakalla käsialalla. Muutaman puikonmenetyksen jälkeen ymmärsin viimein hankkia Knit Pron Nova Metal vaihtopäät, joilla sain homman päätökseen ilman enempiä taloudellisia menetyksiä.