Näytetään tekstit, joissa on tunniste testing. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste testing. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, tammikuuta 22, 2011

Uusia lankatuttavuuksia - New yarns

Morning

Oon päässyt hypistelemään ja neulomaan viime aikoina monella mulle uudella langalla.
Kaksi Erittäin miellyttävää ja positiivista tuttavuutta ovat Cascaden 128(rav) superwash sekä BC Garnin Semilla grosso(rav).

Cascade 128 on pehmeää, miellyttävää neuloa ja päällä jotenkin.. "silkkisen" tuntuinen, vähän samanlaista tunnetta, kuin jos langassa on silkkikuituja villan seassa. Ainut miinus on pieni nukkaantuminen jo neulomisen aikana, tosin purin ja neuloin useemman kerran osaa langasta, eikä sitä erota suoraan kerältä neulotusta. Kellään kokemusta cascaden kestävyydestä normikäytössä?. Cascade 128 pikkusisko/veli 220 ei varmasti turhaan ole Ravelryn suosituin lanka.

Toinen herkku on juuri nyt käsissä oleva BC Garnin Semilla grosso. Aika uudessa langassa on tiukka kierre, hyvä tuntuma ja kuohkeus, jotka varmistavat mm. palmikoiden herkkuuden tuossa lankapinnassa. Voisin myös kuvitella, että nukkaantuminen on vähäistä. Pinta on hieman karheampi kuin Cascadessa, mutta ei silti kutita eikä raavi.

Plussana mulle molemmissa on myös paksuus, neuloskelen niitä 6mm puikoilla.

MorningI have got great pleasure to work new yarn labels for me. Two very pleasure new companionship in my yarnbasket are Cascade's 128 superwash(rav) and BC Garn's Semilla grosso(rav).

Cascade 128 is soft, easy to knit and feels something like silky, very pleasure to wear. Only minus is slightly pilling during the knitting. But I knitted and purled and knitted.. some part of the yarn many times and it looks same as only once knitted. So it would be great to hear how Cascade looks after wearing and washing. Cascade 128's little brother or sister 220 is the 1st place in the Popular yarn list on the Ravelry, and I think there is reasons for that. 

The other yarn yammy is BC Garn's Semilla grosso. This quite new yarn is great to work, tight spin, fluffy and soft feel are great. The cables looks great :).  Semilla is slightly more rough than Cascade, but not scratchy. I think it is not so bad to pill than Cascade.

The big plus also is the widht of both yarns. I work using 6 mm needles. 

keskiviikkona, kesäkuuta 10, 2009

Lankaa ja kuvia..tai jotain sinnepäin - Yarn and photos or something like that

10.06.2009

Käytiin puutarhalla ostamassa kukkia. Juu-u. Ostettiin niitäkin, mutta jostain syystä tarttui matkaan mukaan puutarhatilan omien lampaiden vaihtolankaa. Väri huusi. Suorastaan ulvoi.


We visited Garden to buy flowers and plants. Yeah.. Bought those too, but some weird reason found I two hanks of red bulky wool yarn in my bag. It is farm's own lambs wool-exchange-yarn. Color yelled to me; "take me, take me".

Rysä

Tätin miehen tekemä rysä oli vaikuttava ilmestys.

Aunt's husband has done this fish-trap. It was pretty amaxing looking thing on the ground.

Ylemmät kuvat on kännykän virallisella kameralla otettu, ilman salamaa, alempi musta kuvaamassa kakkoskameralla, joka on lähinnä videopuheluita varten oleva kamera. Alimmat kuvat on taas kuvattu digipokkarilla.

Continue to testing my new mobile. That last post before this was made using it. Hard to type before I get used to the querty. Upper photos have been taken using mobiles better camera, and photo of me photoshooting the yarns has taken 2nd cam in the mobile, which has mentioned to use in videophones.
The last photos has taken by my normal digicam.
Yarn

mobile, new one

lelun testailua - testing my new mobile phone


meinasi jo hermo mennä... Kirjoitin jo tovin, mut se katos älyttömään näppäinsotkuun. Istun maalla kynnyksellä ja melkein istutan kukkia. Puhelimesta vajaan vrkn käytön jälkeen löytyy jatkuvasti kaikkea uutta kivaa. hiiren eli navin kanssa en vielä oo sinut. Näppäimistön tuntuma on laimea, vielä pitää tuijottaa koko ajan kun kirjoittaa.

sunnuntaina, marraskuuta 30, 2008

Kohtaamisia

Bone-vest under work Tämän, neulomisiltaan hurjan pyörremyrskyvuoden aikana oon päässy tutustumaan uusiin lankoihin projektien yhteydessä ja aikamoisia ihanuuksia on tullut vastaan. Niihin lankoihin tuskin olisin ihan äkkiä törmännyt muuten, sillä useimmilla on hintaa jokseenkin paljon ja tilaus esmes merten takaa ois aika nihkeetä ilman tunnustelua ja hiplailua.

Bone-liivin lanka on Artyarn Supermerino (100% Merino Wool). Ihan taivaallisen tuntuista, pehmeää, raskasta ja sileää. Neulepinta myös tasoittui käsissä, neuloitui lähes itsestään. Onneksi liivin lanka oli värjätty erikseen ilman suunnatonta värikirjoa, mikä tuntuu olevan yleinen värikartan perusteella.

Liiviä tehdessä tein myös kaavan, koko nimittäin piti olla niin pieni, että lähellä ei mallia moiselle löytynyt. Selkä tehdään keskeltä aloittaen ja muotoilut tulevat loogisesti (jopa mun järjellä) muodon mukaan neulottaessa.

During this knitting-stormy-year I have had pleasure and joy to work with many wonderfull yarns. Those yarns are something like knitters heaven and I think I haven't met them without designing projects.

The yarn of the Bone Vest is Artyarn Supermerino (100% Merino Wool). I love it. It is from heaven? Very soft, heavy, smooth.. Knitted surface was beautiful and worked almost without me. I'm glad that color of the yarn is semi solid, it would been pain to adjust the color charts colorfull yarns for the pattern.

Bone-vest under work

Working with the vest made I the paper pattern also. It was easier to adjust the pieces to fit the size. I'm still not the model size (damn). The back of the vest is knitted from down middle to up.

Muita ihanuuksia matkan varrelta:

More faves during the year:


- Shibui Knits Merino Alpaca, jos voisin valita vain yhden langan, jolla neuloa loppuelämä, niin se olisi tämä. Tällä kokemuksella ostin eilen Shibuin muitakin lankoja.

- Shibui Knits Merino Alpaca, if I should choose one yarn for the rest of my life to knit, it would be this. LOVE. I bought more Shibuiknits' yarns yesterday.

- Koigu Kersti (100% merino), vähän saman tuntuinen, mutta ohuempi lanka kuin Artyarsin merino. Palmikot näkyy hienosti ja värikin kiva, jos pysyy langassa :)) veikkaan että tässä oli työtapaturma kiireen takia, ei siis normijuttu.

- Koigu Kersti (100% merino), feels little like Artyarn merino, little lighter. Cables look good and colors are great.

- Yellow harvest mittensien Manos del Uruguay villalanka. Vaikka lanka eka pysäytti ja oletin ettei malli toimi tuolla langalla, niin neulominen oli iloa ja lapasten pinta tuli kivan eläväksi, muhkuja ja nyppysiä, mutta ei liikaa. Olen nykyään siirtynyt samanlaisen osuuskunnan tuotteiden tilaajaksi eli handpaintedyarn.com. Palvelu tuolla on todella hyvää.

- Yellow harvest mittens have been knitted using Manos del Uruguay wool. First I think it wont work with the pattern, but after knitting and twisting cables it looks good. Now-a-days I usually bought my uruguay-yarns from handpaintedyarn.com. They have very good service (and yarns too:)).

P2262228

maanantaina, syyskuuta 22, 2008

Likainen mielikuvitus - Dirty mind

that

Eh...eihän tätä voi mihkään enää käyttää tällä mielikuvituksella.. Voipa taas olla ylpeä ittestään ;)

Cannot use this anywhere anymore, dirty mind of mine... so proud of me again ;)

perjantaina, kesäkuuta 06, 2008

Uusi projekti - New project

P6063564Opettajien työsuhde-etuihin pitkien lomien lisäksi ei kuulu autoa, kännykkää, lounasseteleitä... mutta joskus saattaa onnistaa muuten.. Koululla on Wanha halko(roina)liiteri, jonka kattotelineiden päältä keväällä kaivelin kaksi vanhaa ovea. Sain ne kuulema työsuhde-etuna.

Tänään iskin kiinni toiseen. Valkoisen halkeilevan pinnan alta ilmestyi sininen ja sen jälkeen taas valkea... Ja totesin, ettei hiominen riitä, vaan vaaditaan rankempia toimia. Aineita. Myrkkyjä.
En rakasta ajatusta kemikaalien käytöstä, mut mun hermot ei riitä rapsutukseen ja kuumenteluun jne, joten myrkkyjä. Visio on, mitä tästä tulee, mutta ehkä se muuttuu.

Itikat oli muuten varsin äkäisiä (Ne itikat on siis niitä lentäviä pieniä, ei lypsäviä, Itä-Suomessa kun ollaan).

I've got two old doors from our school. I got them as a perks :). They have at least 3 thik paint layers and I want to see wood. I had a little fight with the paint today, and I lost. So some toxin next time. I'm not very happy to use chemicals, but force and technic aren't enough with these.
We'll see what the doors will be :)


P6063561

sunnuntaina, huhtikuuta 27, 2008

Keksiä pyörä uudelleen? - Invent the wheel again?

Kuinka hankalaa voi olla neuloa ympyrärinkula. äähhähähää.. sipuli, muna, soikio, salmiakkiruutu, ruutu.. plah. Mä haluan YMPYRÄN! Enkä lopeta, ennen kuin puikot ja lanka taipuu tahtooni mun. Mur.

How hard it is to knit circular-ring... tooooo hard. I've got onion, egg, diamond, hexagon.. damn. I want CIRCULAR! And I do not quit before I have knitted circular that pleased me. Ha. Grr.

sunnuntaina, marraskuuta 11, 2007

Punainen, osa 1 - The Red, part one

Eli miten luomisprosessi mun korvien välissä kulkeekaan..saati sitten puikoilla. Mikäli ei selkeästi lanka tai ohje iske niin:
- tarve, halu, idea saada tehdä jotain uutta, tällä kertaa tilaustyönä punainen neuletakki täti-ihmiselle, joka on apaut mun omaa kokoa.
- Lankametsästys tuotti Novitan Ninan, jota käytän tuplana erinnäisten kokeilutilkkujen jäljeen.
- Puikkoina ehkä 4, 5 mm tai jopa 5 mm. Saattaa vielä muuttua.
- Ajatuksena; jotain mitä missä on palmikoita, v-kaula-aukko, vartalolle sopiva (takkia voi pitää joko auki tai kiinni) ja jotta edes vähän tyylikkyyttä (en tarkkaan tiedä täti-ihmisen mausta) niin yksinkertainen on kaunista jne.
- Selailua netissä, lehdissä, kirjoissa..ideametsästystä.

Nykyään aloitan yleensä hihasta. Ai miksi? Nooo, nopea neuloa, tarkastaa koko, ja tuota, nopea purkaa, eikä harmita niin paljoa jos joutuu purkamaan. Plus et niitä pitää tehdä aina kaks, ni sen eka menee säätämiseen ja toisen voi lasketella jo edellisen ohjeella.

Tän takin hihaversio nro 1 syntyi eilen. Aluksi olin tyytyväinen, melkein, mutta kun lopetin palmikkokuvion (idea on apinoitu IKn Cathered Pulloverista), niin sain aikaan puhvi-efektin ja liian alas. Hihan mittasuhteet ei oo kauniit. Eikä täti ole bodari eikä rinsessa, joten.. häiritsi ja häiritsi niin paljon, että uutta puikoille.

Versio nro 2 on tuossa vasemmalla, kohta aloitan siihen modatun palmikokohdan ja saa nähdä häiritseekö nyt. Mulla on myös tullut tavaksi jättää edellinen versio purkamatta, kunnes oon tyytyväinen seuraavaan. Jotenkin on helpompi kattella virheet ja korjattavat kohdat versiosta
suoraan kuin pistää ne paperille ja muistella puretusta. (tästä johtuen, jos lankaa on liikaa, saattaa lopulta yhdelle paidalle olla 3-4 hihaa.)

Jatkamma prosessointia :)

So, how the creation-process in my head happens. And how it happens on the needles. If there is no useful (pleasant, perfect etc) pattern the process happens something like this:
- Need. Want-to, idea for something new, this time The Red Cardigan for my Love's aunt. Her size is same as mine (easier to fit).

-Yarn hunting; Novita's Nina, which I may use double after many swatches..
- Needle 4, 5 mm or even 5 mm.

- Some guidelines: something where is cables, v-neck, flatter for body and hopefully some style
- simple and beautiful.

- Hunting for ideas and patterns in the net, magazines, books...

Now a days I usually start the knitting from the sleeves. Why? Well, fast to knit, easy to check the gauge and, eh, easy to frog. And not so annoying to frog than bigger pieces. Aaand it always has to knit two of them, so the first for the adjust and testing, the second for speedy knitting.

This cardigan's sleeve version number 1 is knitted yesterday. I was almost satisfied... but. There is always that "but" which makes me to do something again. After cable pattern (Idea is from
IKn Cathered Pullover) the sleeve bloated out not so nicely. The cable is too low and dimensions not right. Damn. So, have to do again.

The version no 2 is on the left. Soon start I the cable for it. I have a habit to leave the versions unfrogged untill I'm pleased for the next version. I think it is easier to fix and fit the next better when I see the mistakes in the real knitted piece. (This may produce 3-4 sleeves for one cardigan if there is yarn too much :) )

To be continue..

sunnuntaina, syyskuuta 09, 2007

Säätöjä - Some things

Säädöistä tulee kyllä nuoruusajat mieleen ja merkitys vähän toinen, mutta menköön ;)

Minttumaarin reunakuvion siksak näyttää kuvassa tältä ja ohje siihen on sovelletusti seuraava:

Pattern for the zig zag on the edge:


O O LK % LK O O
O LK / O \ LK O

O on oikea K
LK langankierto YO
/ kavennus vasemmalle k2tog
\ kavennus oikealle slip knit psso
% nosta neulomatta, neulo kaks yhteen, nosta neulomaton ed. yli. slip k2tog psso

Ja tää kuvio on jokaisen tuollaisen suoran "sulan" päässä, siten et sen sulan keskikohta on % kavennuksen kohdalla.

Tässä taas on lapasten i-cord aloituksesta se silmukoiden poimintakohta, jos se taas selventäis enemmän ku selitys :)

This is the mittens' i-cord beginning.
Ja nyt se säätöosuus. Neuloin Urban Aranin tossa keväällä, eikä sitä tullu pidettyä lämmön takia ennen kuin nyt. Ongelmaks on noussu neuleen paino ja neulepinnan joustavuus. Kaula ja kaulus venyy hulvattomasti ja ei oikein toimi pitemmän päälle. Päätin lykätä kaulukseen sisäpuolelle vinokanttia ja laiskana ompelin sen koneella. Ei paha. Ja toimii.

And now little adjustments.. I have knitted Urban Aran in the last spring and not wear it much yet. Now, I have found little problem with neckline. The cardigan is so heavy and knit so soft that neckline has stretched. I solve the problem like this.. Haven't done that before, but now I did and I'm lazy... I sew it by machine. Not bad...


Ulkopuolelta.
Outside
.

maanantaina, syyskuuta 03, 2007

Voi perskules


One more time baby... (at least)

Alkaa motivaatio säätämiseen loppua. Pläähkis. Vieläkin on tuo vartalo-osa liian tiukkis. jotta se näyttäis sille mille pitää, ei sais kiristää noi palmikonkiertokohdat. Pläääääh.
Toisaalta alan mieltyä siihen vaihtoehtoon, että vaan takana selässä menee tuo kierto ja etuosa on jotain ihan muuta, perussimppeliä yksinkertaista tjv.

Taidan ottaa Minttumaarin kätöseen ja antaa ton olla hetken.

perjantaina, maaliskuuta 30, 2007

Ihanuuksia, löytöjä ja tekniikkatestejä

Cam tests

Koululle tuli uusi ihana digivideokamera; Canonin MD130, ja mä "joudun" opettelemaan sen käytön pohjamutia myöten. Villit tuuletukset on aiheutuneet myös uuden työkannettavan ilmaantumisesta pöydälleni. Toimiva, tehokas ja pätevä vehje. Että mä nautin siitä kun tekniikka toimii. Itsas mun luokkani on ihan järjettömän hyvin teknistetty (eh, olen himppa vaativa ja kun pitää tarpeeks meteliä ja on valmis kokeilujuttuihin niin saa mitä pyytää).

Tän postauksen kuvat on otettu videokameran still-toiminnolla enkä ole muokannut niistä muuta kuin kokoa vähän. Ero on aika selkeä tavan digipokkariinkin, mutta eipä tuota videokameraa olekaan valokuvaukseen tarkoitettu ja toisinpäin. Toisaalta näin webissä noistakin saa selvän.

Sain eilen synttärilahjuksen Portugalista asti. Lanka on ihan taivaallista, ei sitä voi neuloa, se pitää jättää vyyhdelle siliteltäväks. Merinovillaa, kattilavärjättynä (suora suomennos). Tuo väri on just mun silmää hivelevä ja noin pehmee ei voi olla. Kiitos :)Lapaset löysin työtuolini käsinojalta ja tajusin, et nehän on ihan Project Spectrumin väriset. Pitänee tekaista ne loppuun tässä ja nyt piakkoin. Lankana niissä on Llama, jota on oottamassa vaaleampana harmaana Urban Arania varten. Mä en vaan osaa päättää, teenkö takin 4 vai 5 puikoilla. Tiheys ei täsmää kuitenkaa..

Joku ennätti jo tuhoamaan suklaamunia..

sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2007

Voisko?

Näyttää toisaalta ihan hurjalle, mut toisaalta viehättää kovasti..Pieniä nappeja ei voi ajatellakaan toimivuuden takia ja toisaalta tahdon jotain näkyvää... mutta kaikki erilaisia?

Huppu

Jaa-a.
Sinänsä huppu onnistui, mutta koska se on liian vähillä silmukoilla aloitettu niin se roikkuu selässä. Hmph. Pitää kattoa mitä voi tehdä, vai näytänkö saksia.

Huppu itsessään on aika kuul, vaikka itte sanonki. Takana menee kolme palmikkoa ja molemmissa sivuissa kaksi. Puolivälissä korkeutta kaikki palmikot alkavat kietoilla toisiinsa ristikoksi. Päälaen käännöksen tein vähän kuin isossa sukan kantapäässä, näin sain jatkettua niskasta tulevia palmikoita päälaelle. Sivupalmikot taas jatkoin sitten keskelle, joten sivukaitalekin jatkuu nätisti. Kaikki neulomalla, ei yhtään saumaa ommellen. Tuolla tavalla mä teen jatkossaki. Vois neuloa kuutionki noin ;)

Nyt meen miettii mitä tekisin tolle kokonaisuudessaan.

perjantaina, maaliskuuta 09, 2007

Vision

Mietin pitkään tulevan Phirlandaisin mallia, ohjeen mukaanhan neule on poolopusero, mutta kun se kevät nyt ilmeisesti saapuu, niin käytettävyys paksulle villapoololle on minimaalinen jopa mulla... Ja villatakkia ei kamalan montaa kaapissa olekaan (hys siellä takana)... no ei vihreitä ainakaa. Ohjeen palmikkokuvio kuitenkin tuossa edessä rajoittaa etukappaleen halkaisua, tai palmikkokuvio kärsii, jos sen halkaisee... joten

Halkaisen takin sivummasta ja palmikkokuvion mukaan. ei vielä ihan hajua et miten noi salmiakit sujuu reunassa, mutta on tässä vielä 25 senttiä aikaa miettiä. Takin napitus tulee siis sivuun ja seurailee noitten palmikoitten muotoja. Huppu on mielenkiintoinen, sekin avautuu vinosti sivusta ja yritän saada laitimmaisen palmikon jatkumaan nätisti reunassa. Saas nähdä mitä syntyy.. Jännää tää ainaki on.

Kameran valotusjuttujen opettelu on tuskaa...
ja yritys kuvata ilman salamaa tuottaa mielenkiintoisen värisiä kuvia.

lauantaina, helmikuuta 17, 2007

Reunalla

Ohjeessa neuvotaan tekemään kiinteillä ketjusilmukoilla reunoihin kierrokset. Olisi mielenkiintoista tietää, miten noi ihan oikeesti on saatu pysymään rullautumatta. Ei nimittäin riitä ainakaan mun reunoissa estämään rullaatia. Testannu jo muutamaa eri vaihtoehtoa..

Vasemmalla on kaulus, jossa on kiinteillä silmukoilla tehty kerros. Yksi sellainen. Rullalla.
Meneepi uusiksi.

Oikealla on ensimmäinen selkeästi ei-rullautuva. Tein hihaan ensin kiinteillä silmukoilla sinisellä kerroksen, vähän kaventaen verrattuna neulokseen. Sitten virkkasin kiinteillä ketjusilmukoilla tuon raitakerroksen. Näyttää toimivan pätevästi. Tää oli kolmas yritelmäviritelmä ja saapi jäädä.

Ja ei, valitettavasti kaikki langat eivät ole kadonneet tuolta sisäpuolelta. Teen niitä välipaloina..tai tätä virkkausta välipaloina..

lauantaina, helmikuuta 03, 2007

Thriller

Sain neulottua helmakappaleen valmiiksi. Pyörönä, ihan kokonaan.

Selitys niille, jotka eivät ole seuranneet koko matkaa: Neulon Loop-d-loopista Fair isle Biasta, jossa helmakappale tulee kirjoneuleena vinoraitaisena. Ohjeen mukaan kaikki kappaleet on neulottu tasona, mutta mun kirjoneule nurjana ei ole kaunista katsottavaa, joten.. päätin neuloa koko paidan pyörönä. Myös sen vinoon neulotun helman. Muutamia havainnollistamisyrityksiä kolmiulotteisesta hahmotushäirästä olen näyttänytkin.

Jännitysnäytelmää valmisteltiin virkkaamalla tulevaan reunaan kiinteillä silmukoilla reunukset.
Virkkaamiseen kului yllättävän vähän aikaa, pyörittelin nimittän sekä kiinteää ketjusilmukkariviä että kiinteitä silmukoita ja päädyin sitten jälkimmäisiin, koska tuntu, et ne pitäis ehkä leikattuja lankoja paremmin paikoillaan.

Napakka rivi ja toinen parin silmukan päähän. Kulmatkin sain esille.


Sitten sakset esille.
Pari syvää hengenvetoa ja valmiina äksöniin. Kuvia piti ottaa, ihan jo siks, et jos menee v-tuiks, ni todistettavasti jotain oli siis kasassa. (Mielikuvittelin jo virkatessa, että tästä saa vaikka hienoja patalappuja, jos ei muuta, tai laukun).

Varovaista saksintaa, ensin yritin välttää langanpäitten leikkausta, mut sit totesin et se kyllä on aivan sama, koska reuna pitää huolitella eniveis. Joten vähän rohkeammin.

Makkaran maha auki.


Varovasti kääntelin oikein päin, venyttelin kevyesti auki ja mittailin. Tää oli kans jännittävää, koska en koskaanikinä luota mittoihin, jos niitä ei pääse mittamaan ihan aidosti oikeasti. Kappale näyttää hurjan pienelle ja matalalle, mutta mittojen mukaan se on jopa tuuman verran pidempi kuin ohjeen kappale.


Tältä se näyttää helmana muodossaan. Kuvioiden osuminen kohdakkain saumassa oikealla on ihan puhdas vahinko. Kerrankin, jos olis laskenu ja säätäny ni ei varmaan ois osunu.

Seuraava operaatio on ompelukoneella huolitella nuo leikatut reunat (en ihan luota tuohon virkkauksen pitävyyteen kovassa menossa), kostuttaa ja pingottaa muotoon ja mittoihin.

Onnistunut 3D-testaus ja toteutus.
Arvatkaa olenko itseeni Hyvin Tyytyväinen ;)

Something in english too, sorry about my language-lazyness.
I'm knitting from Loop-d-loop Fair Isle Bias by Teva Durham.
This project was thriller. I want to knit circular all fair isle -patterns, becouse purl and too many yarns are really too much for me. Well.. bias + fair isle + circular = have to think twice how to do. But I knitted from corner to corner circular sausage :) and.. now I really see how it works.

I read Eunny's instructions from last IK (winter 06). And crocheted edges. Then.. cut. Exciting and horror.
And it really works. It is bias hem with one seam only.

I'm so proud of this succes. :)

sunnuntaina, tammikuuta 28, 2007

Kuin tilauksesta

IK:n talvinumerossa 06 on Eunny Jangin artikkeli kirjoneuleiden leikkaamisesta. Kuin tilauksesta. Oon yleensä ommellu koneella noita silmukkarivejä ennen leikkausta, mutta tässä makkarassa se ei onnistu, joten tutkailin enemmänkin Eunnyn ohjetta. Silmukkarivien kiinnitykseen oli kaksi vaihtoehtoa; virkata reunus tai sitten ommella.

Testin vähän tuota virkkausta ja tein sen kiinteillä silmukoilla, ois pitäny kai tehdä kiinteillä ketjusilmikoilla. En tiedä, pitäiskö ommella? Kestääköhän noin virkaten. Leikkauksen jälkeehän voi vielä ommella koneella varmuuden vuoksi.

Päätin jatkaa makkaran kokovartalokierroksi :) Eli suunnittelin ensin tekeväni etu- ja takakappaleet erikseen, mutta huima itsevarmuus (ja laiskuus) pyrki pintaan ja päätin ottaa riskin ja tehdä kerralla helman. Marikin kun lupasi toimittaa lankaa lisää mikäli metsään menee.

Voi pässi!

Että mä oon tyhmä. Voi tyhmä. Idiootti suorastaan.
Voi äh.
Miksen mä tehny kerralla niitä helmakappaleita. Vastakkain. Nyt vaan käänsin yhden rullalle, mut ihan hyvin ois voinu tehdä kaks kerrallaan ihan samalla tavalla. Voi äääääääääääääääääääääh.
Voi aivojen jätätys ja ajatuksen hitaus.

Arvatkaa mitä teen. En es leikkaa auki tuota makkarapussukkaa vaan korjaan nyt sit samantien ne kuviovirheet ja teen uusiks. Onneks tuo on jo melkein valmis..

Miksei kukaa sanonu aikasemmi?

Mietin vielä hetken kynän ja paperin kanssa.

EDIT:

Oh.. Onneks mietin. Mä oon vahingossa ollu sittenkin ihan viisas. Yläkuvassa on siis pyörönä neulottu muoto. Valkea paperi on takakappale ja keltainen etukappale. Alla sama avattuna. Muuten tää toimis, mutta kuvioraidat ois sit eessä ja takana just päinvastoin. Avatussa sen näkee. Eikä auta vaikka kuin pyörittelis noita kappaleita :). Eli jos ei välitä siitä, et raidat vaihtais suuntaa ni toi toimis, mut jos haluaa et ne kulkee samalla lailla molemmissa ni haittaa.

Taidan jatkaa sittenkin tuon makkaran loppuun ja aukileikata sen..

tiistaina, tammikuuta 23, 2007

Härkä ja sen sarvet

En jaksanu enää alottaa yläosaa, joten päätin testata vinoon neulomista pyörönä.. Tasoneuleen ohjeen mukaan muuten, mutta lisäsin heti 4 silmukkaa aukileikkausta varten

Käytin magic-loop -tekniikkaa ehkä toista kertaa elämässäni (testin joskus sukkiin tai lapasiin) ja ei tuo hassummalle tuntunu, vois saada siistimpää kirjoneuletta ku sukkapuikoilla.

Aukileikattuna.. Muoto on katkaistu päättelemällä liian aikaisin, lankanöttönen nimittäin loppui, joten muoto ei ihan näy. Vähän se on vino, eli kulmat ei oo 90 asteisia, mutta eihän se haittaa, koska tuollainen kaitale tulee vartalon ympäri, joten kulmat tasoittaa toisiaan.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...