5 x pikavinkki turvalliseen vauvakotiin

Vauvan turvallisuus, se on hurjan tärkeää ihan kaikista näkökulmista. Ja kun koti on turvallinen paikka kasvaa, se on kaiken a ja o. Joten tässä tulee viisi pikapikapikapikapikavinkkiä - ovat niin pikaisia, että eipä juuri käsitöiksi voi sanoa, mutta jos ei sitä niin kierrätystä, joten tässä ne nyt kuitenkin tulevat:

Pikavinkki turvalliseen vauvakotiin 1/5: Hoitotason turvavyö

Pyykkikone on ollut ainut paikka, johon hoitotason on voinut laittaa, joka tarkoitti sitä, että heti kun vauva oppi kierähtämään selältä mahalleen, oli hoitotaso todella turvaton. Kun ensimmäisen kerran käännähti tasolla ja oli suoraan tippua tasolta kaakelille, oli etsittävä ongelmaan ratkaisu.

Ja se ratkaisu oli vyö! Vyöllisiä hoitotasoja on markkinoillakin, joten lisäsin vyön itse tasoon.

Tein sen näin: otin tarpeeksi pitkää turvanauhaa ja laitoin siihen jämäkän lukon. Teippasin turvanauhan kovaan hoitotason levyiseen vaneriin ja laitoin vanerin hoitotason alle. Vanerin alla on vielä liukuestematto pitämässä vanerin paikallaan. Kun vyö on oikeilla kireydellä (ei liian tiukalla eikä liian löysällä), vauva ei pääse kierähtämään tasolla. Ja kun vauva makaa vyön ja vanerin päällä, tosiaan kirkas pakkausteippi on riittänyt pitämään vyön paikallaan.

Oli superhelppo ratkaisu ja tämä on edelleen käytössä - sen mitä nyt muuten pikkumies enää suostuu hoitotasolla välillä olemaan. Alkaa olla niin iso poika, että haluaisi lähinnä istua vain hoitotasolla ja siihen kyllä jo tarvitsisi ihan muunlaiset turvavyöt..

Pikavinkki turvalliseen vauvakotiin 2/5: Smoothiekorkkisuoja

Kun pikkumies lähti liikkeelle, pistorasiat olivat ensimmäisiä lattiarajan kiinnostuksen kohteita. Mammaryhmässä moni sanoo käyttävänsä smoothiekorkkeja pistorasiansuojana. Kokeilin myös! Meillä ei vain tämä vinkki kyllä kauaa toiminut, on niin näppäräsorminen poika, että hän sai vedettyä korkin pois. Väripilkku vain veti enemmän huomiota! Jouduttiin ostamaan ihan kaupan (tosin löysin kirpparilta!) pistorasiansuojat, mutta tämä vinkki tässä, jos jollekin muulle on hyödyksi. Liekö myös korkeissa tai pistorasioissa eroja, jotkut kenties tiukempia pysymään paikoillaan?

Pikavinkki turvalliseen vauvakotiin 3/5: Lukko kaappiin

Ja kun ryömiminen eteni konttaamisesta pystyasentoon, ei mikään ollut enää kotona turvassa. Piti saada esimerkiksi kylppärissä pesuaineet lukkojen taakse ja lukolla tarkoitan noin kahdenkymmenen sekunnin viritelmää: kolme hakasta toisiinsa ja tadaa, kaappi pysyy sen verran kiinni ettei ovien välistä pääse ottamaan pesuaineita ulos. Hakanen on myös tarpeeksi helppo avata ja sulkea. Plus ei pahan näköinen, eikä myöskään jätä kaappiin mitään jälkiä.

Pikavinkki turvalliseen vauvakotiin 4/5: Vetolaatikot kiinni

Klassikkovinkki! Jos on vetimet sopivan kokoiset, yhdellä isolla kenkälusikalla saa kaikki vetolaatikot kerralla säppiin. Ei tarvitse siis aina ostaa turvatarvikkeita ja virittää jokaiseen laatikkoon kiinnitysmekanismia - yksi kenkälusikka voi riittää.

Pikavinkki turvalliseen vauvakotiin 5/5: Vetolaatikot kiinni

Toinen toimiva vinkki sulkea vetolaatikot vauvalta on pujottaa ihan tavallinen vyö (jossa tuollainen lukko, jonka saa kiristettyä mihin kohtaan vain) vetimien ympäri. Tämä tosin on vähän hitaampi avata, joten ei kannata laittaa sellaisiin laatikoihin, joita tarvitsee avata vähän väliä. Tämä vyö viritelmä ei täysin estä laatikoiden vetämistä, mutta kun ne ovat linkitettynä toisiinsa, tulee koko paketista sen verran raskas, että vauva tuskin jaksaa vetää auki. Ja yleensä siinä ehtii jo itsekin sitten väliin turvaamaan, ettei pienet sormet jää vetolaatikoiden väliin litistyksiin.

Parhaat kierrätysvinkit top 10

Hyvää kansainvälistä kierrätyspäivää!

Kierrätyspäivän tiimoilta päätin lämmitellä ja inspiroida itseäni takaisin blogin pariin kierrätysteemaisella koostepostauksella - ja samalla jos saisin jonkun lukijankin inspiroitumaan! Kansainvälisen kierrätyspäivän tarkoituksena on katsoa vanhaa tavaraa tai materiaa uusin silmin - joko kierrättää tai lajitella se oikeaan uusiokäyttöön.

Tässä top 10 parhaat ideat sisustusmielessä tältä vuosikymmeneltä: 

(2020-luvun kierrätyspostauksissa oli jo sen verran helmiä etten katsonut blogihistoriaa taaksepäin. Näistä jokainen on edelleen käytössä ja edelleen yhtä ihania sekä idean että helpon toteutuksen puolesta.)

Parhaat kierrätysvinkit 1/10
Korista tai kulhosta amppeli

Viimeisin paras kierrätysidea sisustukseen on tämä viime syksyn amppeli, jonka tein vanhasta leipätaikinan kohotuskorista. Hyvin kävisi myös mikä vain kori tai kulho amppeliksi!

Ks. postaus: Kohotuskorista amppeli

Parhaat kierrätysvinkit 2/10
Kestokasseista koreja ja muuta kivaa

Kestokasseja kertyy monelle ylimääräisiä. Harvemmin menevät rikki, mutta silloinkin ne kelpaavat monenlaiseen säilytykseen sellaisenaan tai muotoa muuttaen. Näistä saa myös kivoja ruukunsuojuksia.

Ks. postaus: Kolme tapaa kierrättää kestokassi

Parhaat kierrätysvinkit 3/10
Ananaskirsikkakorin muodonmuutos

Tämä oli niin hauska! Alla on rumahko muoviritiläkori, mutta kun lisää lankaa ja kangasvuoren sekä helmet alle, ilme muuttuu täysin! Toimii missä vain pikkusäilytyksessä.

Ks. postaus: Ananaskirsikkakorin muodonmuutos

Parhaat kierrätysvinkit 4/10
Rikkoontuneesta ruukusta uusi

Tämä oli oikea draaman kaari: kierrätyskeskuksen ruukku meni kotona heti säpäleiksi. Liimasin, maalasin ja vielä punoin juuttinarua ympärille. Tämänkin ilme muuttuu täysin! Pinkistä ruukusta tuli ihanan neutraali. Joskus hyvin rikkonaiselle kannattaa antaa mahdollisuus. Ei arvaisi et kaiken tämän alla on ruukku, joka meni moneksi kappaleeksi, mutta edelleen on hyvinkin hyvässä käytössä.

Ks. postaus: Rikkoontuneen kukkaruukun pelastus

Parhaat kierrätysvinkit 5/10
Muovipurkista säilytyskori

Pieni muoviämpäri, vaikkapa jogurttiämpäri, on hyvää askartelumateriaalia. Pese ja uudista - oli se sitten lankaa, korkkia tai ihan vaan sakset ja lankarivat. Katso alta kolme ideaa:

Ks. postaus: 3 x purkin kierrätys

Parhaat kierrätysvinkit 6/10
Uudista soodamaalilla

Soodamaali on yksi kivoimmista uudistamisvaihtoehdoista mikä sopii melko monelle materiaalille. Se sekoitetaan ihan tavallisesta ruokasoodasta ja akryylimaalista. Helppo myös käyttää ja pinnasta tulee kivan utuinen.

Ks. postaus: Kymmenen vinkkiä DIY-soodamaaliin

Parhaat kierrätysvinkit 7/10
Vessapaperihylsyistä kori

Kyllä - vessapaperihylsyistä! Tämä on yksi aikojen suosikeistani. Niin tuiki tavallinen materiaali ja silti niin erikoinen lopputulos. Ja parasta on se, että tähän ei tarvitse liimoja, maaleja tai mitään muuta välineistöäkään kuin sakset. Ja ehkä viivain on ihan hyvä niin saa leikattua hylsyt suoraan.

Ks. postaus: Moderni tuohikori vessapaperihylsyistä

Parhaat kierrätysvinkit 8/10
Helpot pinnat huonekaluihin

En ihan hirveästi kannata sisustuskontaktien kuten dc-fixin käyttöä (koska muovi), mutta joskus se on silti parempi ratkaisu, jos muuten huonekalu päätyisi vaikkapa kaatopaikalle. Tämä pikkuhyllykkö on saanut monta uutta pintaa ja viimeisin muodonmuutos tuli puunvärisellä kontaktimuovilla. Aivan hyvä, vielä sai lisää käyttöaikaa.

Ks. postaus: Pikkuhyllykön muodonmuutos

Parhaat kierrätysvinkit 9/10
Dyykkaa ja uudista 

Top kympin paras dyykkaus on tämä metallikehikko, joka ei näin näyttänyt yhtään miltään, mutta kun siihen lisäsi makrameella hyllytason ja kankaasta alakorin, siitä tuli tosi söpö pieni hyllykkö. Tämä on edelleen käytössä eteisessä.

Ks. postaus: Ikea hack: dyykattu muodonmuutos

Parhaat kierrätysvinkit 10/10
Munankuorista mosaiikkia

Tämä sopii hyvin pääsiäiseen! 

Jos et maalaisikaan pääsiäismunia vaan tekisit kuorista mosaiikkia! Jotain kestävämpää ja ympärivuotisempaa? Tämä purkki ei vain ole päällystetty munankuorilla, se on myös askarreltu kahdesta tyhjästä teippirullan pahvikiekosta. Kansikin on pahvia ja nuppina vanha helmi. Kuinka tavallisista asioista voi tehdä käytännöllisen purkin.

Ks. postaus: Munankuorimosaiikki

Toivottavasti tykkäsitte! Kierrätyksen iloa!

Paras pipovinkki - kuinka estää ribbipipon jäljet

 

Kevättä on jo ilmassa täällä Oulunkin leveyksillä. Mutta ei vielä ole pipovapaasesonki, ei vielä aikoihin. Takatalveja on varmasti vielä tiedossa. Joten pipokausi jatkukoon.

Tässä oli joku aika sitten ystävän kanssa puhetta meikäläisen pipovinkki numero ykkösestä, joten ennen pipokauden loppumista jaan sen teillekin! Jos ei enää tälle talvelle niin ottakaa loppuvuodeksi vinkki talteen.

Tiedättehän ribbipipot, joista tulee otsaan ihan hirveät urat? (Vai olenko se minä vain?) Joitakin se ei varmaan häiritse, mutta itseä häiritsee ihan hirveästi. En tykkää, kun jää otsaan jäljet.

Joten ratkaisuna on tämä ultimaattisen paras pipovinkki! 

Kuinka estät ribbipipon jäljet:

Tarvitset jotain pehmeää joustavaaa kangasta. Trikoo on hyvä. (Jos se on liian ohutta, niin laita kaksinkerroin.) Pistä pipo nurin päähän ja merkkaa neuloin varovasti alue, joka ulottuu oman otsan alueelle. Ota pipo pois päästä ja leikkaa trikoosta merkattua aluetta isompi pala.

Kiinnitä ensin pala pipoon (hakaneulat ovat hyvät niin ei tule haaveria otsaan) ja kokeile päähän, jotta trikoon jousto asettuu oikein eikä pipo taikka trikoopala kiristä. Pala ei pipon alta saa näkyä, joten älä kiinnitä ihan alareunaan saakka. Ompele pala käsin reunoista kiinni. 

Siinä se! Yksinkertaisen helppoa.

Jes, ei enää ribbipipon uurteita otsassa! 

Tässä pipovinkissä on myös kaksi muuta hyvää puolta. Jos meikkaa, ei pipo mene meikistä sellaiseksi ällöttäväksi. Se trikoo tottakai ottaa pipon puolesta vastaan meikkilähmät ja jos se ei pyykissä putsaannu niin sen voi helposti vaihtaa uuteen. Siten itse pipo saa pidemmän käyttöajan, kun ei meikkitahrat rupea pitkänkään ajan jälkeen haittamaan. Aina voi palan vaihtaa uuteen.

Plussana trikoo on myös mukavan tuntuinen otsaa vasten eikä kutita ainakaan. Talvella ainakin itsellä otsa kuivuu helposti ja kaikki ribbipipot eivät ole niitä pehmoisimpia. 

(Mietin onkohan yllä olevassa kuvassa mitään pointtia, kun sensuuri iski, mutta no, onpahan todistetusti pipo päässä. Hiukset olisi voinut kammata, mutta mitäs sitä suotta siloittelemaan kotitakkutukkalookkia.)

Kierrätyslöydöstä minivaasi

Hilirimpsis, sehän on jo maaliskuu! Helmikuu meni ohi tohisten. 

Aloitetaan tämä kuu tosi helpolla käsityöllä. Sanotaanko perinteisesti, että tuunauksella. Kävin kierrätyskeskuksessa, tein bongauksen ja sen mukaan niin älyttömän superhelpon sisustustuunauksen, että hilirimpsis sentään, sehän oli nopeammin valmis ennen kuin olisi tajusikaan.

Kyseessä on tämä. 

En tosin tiedä mikä tämä on. Joku keraaminen lieriö, ylhäältä kapeampi, alhaalta suora.

En kerta kaikkiaan tiedä mikä tämä on. Mitä veikkaat?

Kävi mielessä olisiko se voinut olla jonkinlainen lampunvarjostin, mutta siinä ei tosin ole sellaisia jälkiä. Ja onhan se varjostimeksi hurjan pieni. Vaasi, ruukku tai kynttilänjalka ei voi olla, kun ei ole pohjaa. Vai onkohan siinä ollut joku erillinen lautanen alla?

Vähän mitättömän surkeana se nökötti kierrätyskeskuksen saa ottaa -osaston hyllyllä. 

Säröinen, likainen, yksinäinen.

Silti se kiinnitti huomioni. Saisiko tästä jotenkin kivaa?

Ajattelin, että putsaus ja puunaus. Kyllä se siitä. 

Ei ole pohjaa, mutta tehdään siihen pohja! 

Otin pahvinpalan, korkkikangaspalan ja puuliimaa. Siitä se ajatus sitten lähti.

Ensin pahvipyörylä pohjaan ja sitten korkkimatskua päälle, että olisi vähän fiinimpi - vaikka kukapa sinne pohjaan katsoo, hyvin olisi mennyt pahvillakin.

Ennen kuin lisäsin korkkikerroksen, litistin pahvin tasoa vasten. Liima kosteutti pahvia mukavasti ja pahvi meni kasaan niin ei keraamisen pohjareunan alta pahvi paksuna irvistele. 

Ja kas! Eihän ole enää onnettoman ja orvon näköinen! 

Kuinka putsaamisella ja niinkin näkymättömällä muutoksella kuin pohjan lisäämisellä sai jostain saa ottaa -osaston ilmaisesta hylkiöstä jotain sievää sisustuselementtiä?

Olinkin halunnut vastaavaa pientä, tukevaa astiaa vastaavasti pienen sisustusoksan minivaasiksi.

Näillä sanoin toivotan mukavaa viikonloppua!

Kahdesta yksi - tuplakassi!

Tämä tässä on tuplakassi!

Näyttää ihan tavalliselta kassilta, mutta tässä on hyvä kierrätysjippo joka voi vastata ongelmaan: mitä teen ylimääräisille mainoskangaskasseille? Niitä kun on monessa kodissa helposti ylimääräisiä. 

Eli käytännössä otetaan kaksi samankokoista kassia - minulla tässä oli kaksi oikein kivaa tällaista neutraalia kassia. Paitsi. Että. Toisella puolella oli kissankorkuisesti ihan hirveän värinen yrityksen logo, sellainen kuin olisi huomiotussista otettu väri. Silmään sattui, en tykännyt. Halunnut näitä käyttää lainkaan, mutta kun muuten hyviä. Niin, sitten tuli tämä idea..

..eli kaksi kassia yhteen rumat puolet ulospäin eli ikään kuin oikeat, uudet ulkopuolet, vastakkain ja ommellaan sivut ja pohja yhteen - voila, kahdesta kassista tulee yksi uusi kassi!

Ja mikä pointti tässä sitten oli? Lue alempaa, ymmärrät miksi.

Kaksi sisempää kantokahvaa kannattaa ratkoa pois, ne ovat nyt ylimääräisiä.

Itsehän tosin jouduin ratkomaan kaikki ja kohdistamaan kahvat uusiksi, olivatkin toisiinsa nähden ihan vinkkurallaan useita senttejä.

Ja se tärkein:

Kun kassit ovat niputettu, siinähän on neljä puolta päällekkäin eli sisälle jää kaksi ylimääräistä. Niiden väliin voi ommella liuskan tarranauhaa. joten saa sisälokeron, jättitaskun, kiinni. Voisi siihen vetoketjunkin kikkailla, mutta laiska ompelija pääsee helpommalla, kun valitsee tarranauhan.

Sitten vain kassi olalla heiluen..

Ai niin ja se pointti oli? Näin sain kaksi kassia käyttöön. Kaksi käyttämättä jäänyttä kassia yhdistettynä on aina parempi kuin ei käyttöä ollenkaan. Rumat logopuolet piilossa omilta ja muiden katseilta. Ja plussana vielä sisälle jäävä iso tasku! Tämä on muuten aika hyvä kauppakassi tai kirjastokassi - voi lajitella vähän sisältöä lokeroiden mukaan.

DIY: viholle kannet ja kirjanmerkki (Ompele tilkuista osa 4)

Neljäs jatko-osa tilkkusarjaan! Poimin aiemmin kierrätyskeskuksesta verhoilun näytepaloja ja näistä tilkuista on syntynyt niin hiuspantaa, kukkaroa kuin iloa koirallekin. Nyt vuorossa kahden nahkajäljitelmän käyttö!

Ks. Ompele tilkuista -sarja:
osa 1: Kolme tapaa tehdä kukkaro
osa 2: Nopea älylelu koiralle

osa 3: Hiuspanta ommellen ja ei-ommellen

Tein kirjanmerkin. I know - aika basic. Joillekin tosi tylsä ratkaisu, itselle hyvinkin erikoinen. Joskus olen jonkinlaisia kirjanmerkkejä yrittänyt tehdä, mutta mikään ei ole jäänyt pitempään käyttöön. Olen ihminen, joka käyttää merkkinä mitä vain lappua. Leffalippu, kassakuitti, postikortti...

Mutta jos nyt opettelisi kirjanmerkin käyttöön!

DIY: Kirjanmerkki

Eipä tähän paljoa ohjetta tarvitse: suikale kaksinkerroin ja tikkaus suikaleen ympäri, päähän väliin lenkin lisäys. Reunojen saksiminen ja siistiminen, sitten lopuksi tasselin teko ja kiinnittäminen lenkkiin. 

Pitkään mietin, että kirjailisinko jonkin tekstin tähän nahkajäljitelmään. Mutta en osannut päättää tekstiä. Jätin täysin yksinkertaiseksi. Mitä simppelimpi ja litteämpi, sitä parempi se saa nyt olla.

Viime vuosina minusta onkin tullut melkoinen lukutoukka. Niin kauan olin lukematta oikeastaan yhtään mitään, mutta tänä vuonna olen lukenut jo 45 kirjaa. Viime vuonna meni 40 rikki, tänä vuonna tavoite on saada luettua 50 kirjaa.

Ja siitä se ajatus sitten lähti:

Olen pitänyt kirjaa lukemistani kirjoista kalenterin lisälehtiin, mutta jos lukuinto jatkuu vuosia, olisi kiva pitää kirjaa vähän pidemmästikin. 

Joten tein vihon lukemilleni kirjoille! (Ja onhan niitä sähköisiä versioita ja kaikenlaisia mahdollisuuksia, mutta tykkään kirjoittaa, joten en vielä halua lähteä mihinkään mikä lisää ruutuaikaa.)

DIY: Viholle kannet

Yksi pala, sisäpuolelle ns. taskut ja vihko sisään! Tämä toimii niin muistikirjoille kuin vaikka neuvolakorteillekin, joille vastaavia kuoria moni tekee. Helppo kestosuoja myös vaikka oppikirjalle!

Viholle kannet - eli miten?

Valitse materiaalia, joka ei rispaannu*. Oli se sitten nahkaa tai vaikka korkkikangasta, voit tehdä samasta tai muusta materiaalista reunoihin taskut. Itse tein ne rikkoontuneesta muovitaskusta! Leikkasin kaksinkerroin, tikkasin reunoista päältä ja siistin reunat. Taskun syvyys on hyvä, kun se on noin puolet sivun leveydestä.

*Ja jos rispaantuu, ompele ensin kaksinkerroin, oikeat puolet vastakkain ja sitten käännä oikeinpäin. Voit tehdä näin mistä kankaasta vain, vaikka puuvillasta. Jos on liian löperöä, voit silittää väliin tukikankaan vahvikkeeksi.

Ja DIY-vihko:

Sisällehän voi laittaa minkä vain valmiin vihon, kunhan se on kooltaan pari milliä kanttiinsa pienempi. Itse tein "mittatilauksena" kansiin sopivan vihon ylijääneistä papereista. Ompelin sivut nippuina ihan tavallisen neulan avulla toisiinsa. Katso ohje sivujen eli vihon tekoon tästä postauksesta.

Sellainen parivaljakko. Ja on taas kaksi tilkkua saa ottaa -tilkkukasasta saatu hyvään hyötykäyttöön.

Jos tykkäät vihoista ja muistikirjoista, katso myös nämä postaukset:

Tee-se-itse-vihot ompelukoneella
Kuinka kierrätät osittain käytetyt muistikirjat uusiksi vihoiksi
Pienestä muistikirjasta uusi

Postikortista muistilehtiön kannet
Vanhasta kalenterista uusi muistikirja
Muistikirja vanhoihin kansiin
+ Tulostettava viikkopäivyri
+ Tee-se-itse-budjettivihko
+ Vanhan kalenterin kierrätys: 5 vinkkiä

Zero waste - käytä kaikki pakkausta myöten

Zero waste - se on elämäntapa, joka vahvasti kiinnostelee. Se on ehkä myös vähän utopiaa, mutta se on paljon sellaista mihin pitäisi tavoitella. Jos ei kokonaan niin edes jossain. 

Zero waste on myös yksi syy miksi tänä vuonna käsityötahti on ollut hiljaisempaa. Jotenkin pysähdyn entistä enemmän miettimään: teenkö jotain käsityötä tekemisen ilosta vai tarpeesta? Jos teen niin miten sen voi tarvittaessa purkaa ja uusiokäyttää? Uskallanko hankkia jotain, jääkö siitä käsiin pyörimään jotain turhaa? Jälkimmäinen kysymys pyörii mielessä myös usein kauppareissulla. Jos on kaksi tuotetta, valitsen mieluummin sen, josta tiedän, että mistä saan käytettyä jollain tapaa kaiken k o k o n a a n ja mistä ei tule yhtään mitään turhaa roskaa.

Otetaan tästä malliksi taatelit (erikoinen esimerkki vai mitä?).

Tykkään niin taateleista!

Jos roikun jääkaapilla ja tajuan, että oikeastaan kaipaisin vain jotain ihan pikkumakeaa, otan yhden taatelin. Se on oikeita herkkuja terveellisempi vaihtoehto ja saa makean himon pois. Taateli sisältää myös kuituja ja on useimmille ihan hyväksi suolistolle, joten tykkään myös käyttää taateleita esimerkiksi kakuissa ja muissa leivonnaisissa.

Uusin ihanuus on taatelivoi! Sitä voi (no lusikoida sellaisenaan, hih) käyttää smoothien makeuttajaksi, puuron päälle, jogurttiin.. 

Taatelivoi

paketti tai puolikas taateleita
tilkka vettä
vaniljaa tai vaniljauutetta
ripaus suolaa

Tee näin: Jos taatelit ovat kuivia, kiehauta vettä ja anna taateleiden hetki seistä vedessä. Valuta ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa vettä. Mausta vaniljalla ja ripauksella suolaa. Purkita. Taatelivoi säilyy jääkaapissa ainakin kaksi kuukautta ellei pidempäänkin.

Ja kun tein nyt uuden satsin taatelivoita, jäi paljon siemeniä. Niitä jäi myös taatelivälipalapalloista (ks. alempaa), joten mietin: mitä tehdä kaikille siemenille?

Kerran törmäsin sellaiseen erikoisuuteen kuin taatelikahvi.

Olen juuri sellainen, että tekee mieli kokeilla kaikkia pöhköjä keittiöhulluutuksia kuten taatelikahvia.

Taatelikahvi

1 dl taatelin siemeniä

Tee näin: Huuhtele siemenet, valuta ja levitä leivinpaperille. Paahda 200 asteessa noin puolisen tuntia (jos sinulla on kiertoilmauuni, samalla sähkönkulutuksella voi paista myös jotain leivonnaista ihan hyvin), max. 40 minuuttia. Varo polttamasta siemeniä ihan karrelle (itsellä meinas käydä just niin, ups). Jauha siemenet ja purkita. Keitä kuten kahvia (itse tein chemexillä, vajaa kahvimitta per kuppi).

Ja miltä se maistui?

No ei kahville. Ehkä joltain kahvin ja teen välimaastolta. Sanoisin enemmänkin taateliteeksi. Tähän sopisi hyvin vanilja ja ja tilkka kermaa. Ehdottomasti jatkojalostettava idea! Ja ainakin on täysin kofeiiniton lämmin juoma!

Kuvassa myös taatelivälipalapallot! (Nam nam nam!)

Taatelivälipalapallot pyöräytin sekaisin taateleista, kaurahiutaleista, kookosöljystä, vaniljasta ja kaakaosta. Mitat oli vähän sinnepäin, joten ei ole täsmällistä reseptiä. Taateleita ehkä 100 g, hiutaleita 1-2 dl, ruokalusikallinen öljyä, vähän vaniljaa ja pari lusikallista tummaa kaakaota. Nämä säilyvät reilun viikon jääkaapissa.

Ja takaisin kierros siihen zero waste -ajatteluun. Kun taatelit on syöty ja siemenetkin juotu, jäljelle jää tyhjät taatelipakkaukset.

Toinen heittäisi pahvinkeruuseen, mutta toinen voisi jemmata uusiokäyttöön - nehän on puhtaat ja siistiä pahvia. Useimpien taatelipakkausten pahvit saa auki kuin pizzalaatikot. Ne voi jemmata litteänä säilöön ja käyttää vaikka lahjojen paketoinnissa. Tai missä vain missä tarvitsee pieniä pahvilaatikoita.

Laatikot on siistejä sellaisenaankin, mutta päällystämällä saa vielä kivempia.

Tämän laatikon pohjassa oli rasvatahra, joten päällystin sen sisustuskontatipaloilla. Oli sopivia tuollaisia pieniä suikaleita. Kuviointi auttoi naamioimaan suikaleet, ei haitannut vaikka päällystämisessä käytti pieniäkin kontaktisuikaleita.

Ja niin sitä taas osti taateleita eikä roskiin mennyt niistä yhtään mitään, ei edes laatikkoa. Tottakai tämä yksi taateli-case on vain pieni murto-osa hiekanjyvästä maaapallolla, mutta omaa ilmastoahdistusta se hiukan helpottaa, kun pyrkii monessa asiassa siihen, että mitään turhaa roskaa ei tulisi omista kulutusvalinnoistaan. Aina se ei ole mahdollista, mutta laajemmassa kuvassa ajattelutapa opettaa muokkaamaan myös kuluttamistapojaan pitkällä tähtäimellä.

Loppukevennys!

Kokeilin keväällä myös taatelin kasvattamista, mutta näistä siemenistä ei ainakaan mitään viherkasvia tullut, vaikka kuinka kärsivällisesti odottelin. Kokeilin märkä paperikääre pussissa -tekniikkaa. Jos joku on saanut taatelin kotona kasvamaan kaupan siemenistä niin kuulen vinkkejä mielelläni. Joskus pitää kokeilla uudestaan tätä!