Hei,
olin viikon Varsovassa heti pääsiäisen jälkeen.
Odotin innolla matkaa, koska pari kolme viikkoa sitten siellä oli ihana kesäsää, 23-25 astetta lämmintä.
Mitä vielä, matalapaineen selänne oli asettunut Varsovan, Puolan ja koko Euroopan ylle ja oli todella kylmää,
joten en juurikaan siellä kuljeskellut kuvailemassa esim. puistoissa,
vaikka puut olivat kukassa ja lehdessä jo.
Menin tavallaan ''lapsenvahdiksi'' nuorimmaisellemme,
joka tänä keväänä valmistuu kansainvälisestä lukiosta.
IB-kirjoitukset ovat alkamassa, itse asiassa tänään Vappupäivänä lapseni kirjoittaa biologian.
Mieheni matkustaa paljon ja au pairimme on Intiaa kiertämässä, joten
päätettiin, että minä lennän viikoksi Varsovaan.
Tällä hetekllä siellä pitää majaa mieheni isä, Matildan fafa.
Tunsin tietynlaista haikeutta, kun ajelin pitkin kaupunkia.
Yksi elämänjakso on taas pian ohi.
Luovumme Varsovan kodistamme ja mieheni alkaa hoitamaan työtänsä Suomesta käsin ja nuorimmaisemme suunnittelee muuttoa Hollantiin opiskelujen perään.
Varsovaan liittyy paljon ihania muistoja, kun kaksi nuorimmaista olivat vielä kotona ja lomillamme ajelemmin Eurooppaa ristiin rastiin teinit takapenkillä. Aina ei kylläkään ollut auvoisen ihanaa, kun ajauduimme solmutilanteisiin ja huudettiin enemmän ja vähemmän lopulta kaikki autossa. Nyt se naurattaa.
Myös kanssani Suomessa asuva toiseksi nuorin lapsemme aloittaa opiskelut syksyllä Helsingissä ja on uhannut muuttaa pois kotoa.
Onneksi saan mieheni ainakin viikonlopuiksi kotiin, koska muuten olisimme vain minä ja koiramme Bea :-))
Katsoin Varsovassa paikkoja aivan eri silmällä nyt ja imin itseeni
itä-eurooppalaista fiilistä.
Varsovassa osataan tehdä loistavasti vanhasta uutta. Vanhoja rakennuksia restauroidaan mennyttä kunnioittaen, ihanat kahvilat ja ruokaravintolat ovat mielestäni toinen toistaan upeimpia, tässä postauksessa niistä muutama paikka.
Kolme ylimmäistä kuvaa ovat kahvila/lounasravintolasta uuden teatterin yhteydessä, Nowy Teatr.
Vanha Kauppahalli on saanut kasvojenkohotuksen ja sisäänsä paljon etnisiä ruokapaikkoja.
Myös pienissä kahviloissa kannattaa piipahtaa,
kuten kuvassa näkyvässä tiiliseinäisessä kahvila/lounaspaikassa, joka kantaa nimeä Byc Moze, joka tarkoittaa; ''Ehkäpä...''
Tapasin viikon aikana kaksi ihanaa ystävääni, joista toinen on suomalainen arkkitehti ja toinen on puolalainen
ja juttua tuli, kuin olisimme tavanneet viime viikolla. Kiitos ystävieni, tulen jatkossakin vierailemaan Puolassa.
Toivottavasti teillä on sujunut Vappu mukavissa merkeissä!
XX Päivi