Näytetään tekstit, joissa on tunniste betoni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste betoni. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

ONE MORE NIGHT...















Tulimme juuri talolta, istun tässä lomakodissamme ja kirjoitan tätä päivitystä, mies pakkaa vielä astioita, mutta itse olen totaalisen poikki; särkee jalkoja, selkää ja olo on muutenkin vähän kuin ''piiskatulla''... Olenkin monta kertaa sanonut, että nyt tämä muuttaminen saa riittää. Laskimme miehen kanssa, että olemme aina jotakin muuttoa puuhanneet keskimäärin puolentoista vuoden välein alkaen vuodesta -95, joten voitte kuvitella, että nyt alkaa hiukan kypsyttämään :-))

On muuten niin jännittävää, kun samat omat huonekalut näyttävät aina erilaisilta eri ympäristössä. Nytkin kun sohvat saatiin paikoilleen, ihmettelen miten uudelta ja fressiltä kaikki näyttää. 
Tavaroiden purkaminen jatkuu varmasti ensi kuulle ja seuraavallekin... 

Mieheni tuli kahdeksi päiväksi muuttamaan, asentamaan television ja laittamaan seinälle sellaista, mikä vaatii poran käyttöä. Ihanaa kun on joku jakamassa vastuuta ja työtaakkaa. Huomenna aikaisin ylös ja ei muuta kun hommiin taas. Työ tuntuu loputtomalta ja pahvilaatikoiden rivistö käsittömättömän pitkältä.

Kun on jotenkin saatu koti asumiskuntoon, on vielä tyhjennettävä loput tavarat lomakodistamme ja siivottava se ja silloinhan mieheni ei enää olekkaan täällä auttamassa :-((. 

Betonitasoista keittiössämme tuli oikein hyvät, ne ovat sopivan rouhevat ja lämpimän harmaat, suorastaan rakastan niitä. Tasot tehtiin paikan päällä, kuten aikaisemmin jo kerroinkin. Siinä ne nyt köllöttelevät kaikessa komeudessaan kaappien päällä, kiloja kertyy useampi sata...
Vielä yksi yö lomakodissa ja sitten seuraavana yönä nukutaankin uudessa vanhassa kodissa.

Kuvailen pikkuhiljaa kodin kuntoon saattamista...
Nauttikaa alkavaa viikosta...

XX Päivi

lauantai 23. elokuuta 2014

CONCRETE












Hei, aika kuluu ja nyt on jäänyt jo liiankin pitkiä taukoja päivitysten väliin. Koko ajan on ollut touhua, mutta tässä päivityksessä keskitytään nyt vain ja ainoastaan betoniin, tuohon ihmeaineeseen. 
Jännityksellä olen odottanut ja odotan edelleen keittiön betonitasojen valmistumista, samoin kodinhoitohuoneen tasojen. Tässä muutama kuva, kuinka valmiit muotit silikoniverkkoineen, sekä pohjamateriaalit on asennettu keittiön tasojen päälle. Valitsin sitten lopultakin sen perusbetonin värin, joka on vaalea harmaa. Koin, että tummemmat harmaat näyttivät enemmänkin joltakin muulta materiaalilta kuin betonilta. Nämä tasot ovat vielä ilman pintakäsittelyä,  hiomista ja päällysteaineita (kuvissa betoni ei ole vielä täysin kuivunut).

Betonihan ei ole niin vahva materiaali (painava kylläkin, huh) kuin voisi kuvitella, se voi esim murtua. Tasojen taitava tekijä varoitti minua nousemasta seisomaan tasolle, kuten kivi-, puu- ja laminaattitasoille voi nousta ja ne kestävät sen. Enhän minä tarkoita, että sitä sitä nyt päivittäin kiipeillään ja kävellään keittiötasojen päällä, mutta joskus voi olla tilanteita kun on jotakin asiaa korkeammalle ja sitä nousee tason päälle ylettääkseen...nyt ei näin siis voi tehdä.
Myöskään en voi laittaa kattilaa suoraan levyltä tai uunista tason päälle, johtuen pintakäsittelystä.

Tuo vaalea harmaa sopii kauniisti valkoisen kaveriksi. Minähän olin alkujaan miettinyt, että keittiöön laitetaan lattialle ''marokkolaiset'' laatat, musta matta liesituuletin, näkyvälle jäävät putket maalataan mustiksi ja tasoista tulee tummanharmaat, toisin kävi. Lattiamateriaali sai mennä eteistilaan ja kodinhoitohuoneeseen ja valkoiseksi maalattu lautalattia on nyt keittiössäkin liittyen saumattomasti asunnon muuhun tilaan. Siihen ei sitten mielestäni enää käynnytkään mustat lisukkeet, vaan päädyimme rosteriin, jolloin tuntui epäsopivalta minun silmääni laittaa tummat tasot eli näin yksi johtaa toiseen :-)) Seuraan edelleen tasojen valmistumista ja muutenkin keittiön ilmeen loppusilausta. 

Oikein hyvää sunnuntaita teille sinne...oma katraani lähti aamusta Varsovaan, joten täällä on halattu ja itketty. Matilda jää nyt siis kouluun Varsovaan, Axel palaa Espooseen kolmen viikon kuluttua, kun saa suoritetuksi loppuun autokoulunsa ja mies pyörähtää täällä tämän tästä työmatkoilla. Minähän lentelen sitten taas sinnepäin syyskuun loppupuolella ja lokakuussa Matilda tulee viikoksi syyslomalle tänne jne. Lapsi lohdutteli minua illalla, että äiti, aika kuluu niin nopeasti... ja näinhän se on...nyt voi sanoa, että onneksi :-)).

XX Päivi

lauantai 14. kesäkuuta 2014

LOVELY DAYS in Warsaw

www.brnd.com.pl



























Varmasti arvaattekin, että on ollut menoa ja meininkiä ja loppua ei ole näkyvissä...minulla lienee niin, että aina pitää olla jotakin meneillään. Sitä on kai tottunut viiden lapsen äitinä ja kaikkien muuttojen kanssa paikasta toiseen ainaiseen härdelliin ja osaisiko sitä edes enää elää rauhallista ja tasaista elämää, en tiedä. Tunnen kuitenkin kaipaavani sitä tasaista menoa ja  vähän tylsääkin elämää :-))

En ole tietenkään ehtinyt vierailemaan kenenkään blogissa, mutta korjaan asian ensi kuun alussa kunhan saan Pop Up Shopin ohi, joka on 27.-28.6. lomakodissamme Espoossa.

Viikko on ollut sekä iloinen, että hyvin surullinen. Ystäväni Suomesta lennähti tänne ja se tuntui taivaalliselta, että pääsin vielä käymään täällä Varsovassa lempipaikoissani ja löysinpä taas kaksi uutta paikkaakin. On tietenkin aina mukavampi mennä kaksin kuin yksin, saa tuulettaa ja jakaa riemastumisen tunteen jonkun kanssa, kiitos Leena mukavasta ajasta kanssasi.

Ikävä uutinen puolestaan olikin sitten todella surullinen, kun lapsuudeenystäväni Suomesta soitti ja ilmoitti, että yhteinen ystävämme nukkui pois ainoastaan pari-kolme viikkoa sen jälkeen kun sai kipukohtauksia ja joutui sairaalaan, josta ei sitten päässytkään enää kotiin. Peruuttamaton tuomio, sairaus oli levinnyt joka paikkaan...Olimme lapsuuden ystäviä ja koska aina jompi kumpi asui ulkomailla, tapailimme harvakseltaan ja nyt oli ajatuksena, että kun asetun Suomeen, näemme hiukan enemmän toisiamme, mutta toisin kävi. Olimme samanikäisiä ja muistan hänet mitä positiivisempana ihmisenä, nauravana ja hersyvän iloisena...se muisto säilyy mielessäni, vaikka ajatus hänen poismenostaan tuntuu hyvin vieraalta ja epäuskottavalta. Olen onnellinen siitä, että sain olla hänen ystävänsä.

Nyt kun katsotte kuvia, on ensimmäinen paikka ihana pieni talo, jota olen kuvannut aikaisemminkin (silloin siinä oli toinen yritys). Paikan omistaa viehättävä nuori nainen, joka myy kaikkea kaunista, nuorekasta ja jotakin vähän erilaista, www.brnd.com.pl 
Toinen yritys oli vielä vähän remontin alla ja sen omisti nuori mies, joka oli ''betoniosaaja''. Ihanat betonilattiat, sisustuselementit betonista jne syntyvät hänen käsissään. Tämä kiinnosti minua paljon, sillä voin kertoa, että talomme remontin jälkeen meiltäkin löytyy betonia, ei kuitenkaan lattioissa, vaan jossakin muualla. Näistä lisää myöhemmin kesällä, jännittävää!!! 

Nyt lähden kiertelemään taloa maalarinteippirulla kädessä merkitsemään, mikä jää tänne ja mikä tavara lähtee Suomeen, sekä lajittelemaan, siivoamaan, raivaamaan jne jne.
Nauttikaa viikonlopusta!
XX Päivi
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...