Maaliskuun mökkikuulumiset

Tämä viikonloppu on ollut oikea lintubongausviikonloppu. Olemme nähneet ja kuulleet erilaisia lintuja koko viikonlopun ja laittaneet pikkulinnuille uusia pesiä.

Kaikki alkoi jo perjantaina, jolloin näimme kaksi haukkalajia vähän ajan sisään - merikotkan ja kalasääksen.

Merikotkia kuvailin viime kesänäkin ja niihin olemme jo "tottuneet", mutta kalasääksi oli ensimmäinen, jonka näin. Ei se mikään harvinaisuus ole, mutta ei ole aiemmin silmiin osunut.

Tässä kalasääksi kaartelee pienen järvemme yllä.

Kalasääksi

Vähän myöhemmin myös merikotka liiteli paikalle. Merikotkaa näimme myös lauantaina ja sunnuntaina. Sunnuntaina olimme aamiaisella kun huomasimme huomattavasti kotkaa pienemmän linnun hyökkäilevän kotkan suuntaan ja hätyyttävän sitä pois - luultavasti pesäpaikan läheisyydestä. Etäisyyttä oli niin paljon, etten tiedä mikä lintu merikotkaa pois ajoi - mahdollisesti varis tai lokki?

Merikotka

Su-aamun kaksintaistelu

Merikotka jatkoi liitelyä kun toinen lintu luovutti

Lauantaina paistoi aurinko tosi lämpimästi ja istuimme aamiaisen jälkeen terassilla ja katselimme sinitiaisen pesäntekopuuhia. Sinitiainen on ottanut kuusessa olevan pöntön kodikseen ja rakenteli siihen pesää. Se haki naavaa kuusesta tai läheisestä pihlajasta ja vei sitä pönttöön. Välillä se pyrähti sisään järjestelemään paikkoja ja sitten taas ulos ja etsimään pesätarvikkeita.

Viime vuonna kuvailin kuukautta myöhemmin eli huhtikuun loppupuolella kuinka sinitiainen rakensi pesäänsä - tänä vuonna pesintä on todella aikaisessa. Jo helmikuussa näin kuinka sinitiainen puuhasteli koivussa olevan pöntön kimpussa. Siitä kirjoitin helmikuun kirjoituksessa.

Kauniin värikäs pönttö, jonka rakensin kaksi vuotta sitten, on kärsinyt talvesta niin, että jo viime kerralla katsoin sen tarvitsevan korjausta. Kun viimeksi kuvasin sitä, niin katto näytti repsottavan. Lauantaina otimme pöntön alas ja katsoimme sen kuntoa. Pönttö oli kärsinyt todella. Sivuseinät olivat liikkuneet, katto repsotti ja pahinta oli, että sisällä näytti olevan hometta. Ei siis pidä rakentaa vanerista pönttöä linnuille, vaikka se olisi kuinka kaunis...

Pönttö sisältä

Ei siis muuta kuin kaupungille ja uutta pönttöä ostamaan. Viimevuotinen pönttökauppa oli lauantaisin kiinni, joten kesti hetken ennen kuin keksimme mennä puutarhamyymälään, josta sitten pönttöjä löytyikin ja erikokoisia. Yhden pöntön sijaan ostimme pienille asukeille kolme uutta pönttöä. Sunnuntaina onkin sitten pönttöjen ripustuspäivä. Tuskin oli ensimmäinen pönttö lähikoivussa kun sinne jo uusi asukas kävi tutustumassa. Kun vanha pönttö oli otettu alas niin sekä sinitiaiset että talitiaiset kävivät vanhan pöntön kiinnityskohdassa katselemassa ihan siihen malliin, että mihin asumus katosi. Tänään kun pöntöt olivat paikoillaan, niin vanhan pöntön kohtaan kiinnitetty uusi pönttö kiinnosti heti lintuja. Vaikka sanotaan että linnut eivät pesi uuteen pönttöön ensimmäisenä kesänä, niin luulen että tämä pönttö kelpaa heti.

Kotkien ja tiaisen lisäksi joutsenia on näkynyt kahta eri lajia - laulujoutsenia ja kyhmyjoutsenia. Koko viikonlopun ne ovat lennelleen edes takaisin järvellä. Välillä kuuluu kovaa tööttäystä ja linnut lentävät pareittain järven etelänpuolelta pohjoiseen ja sitten taas hetken päästä pohjoisesta etelään. Olen ryntäillyt monta kertaa kesken askareiden sisältä ulos katsomaan ketä tulee - laulujoutsenia vai kyhmyjoutsenia, mutta tööttäys on samanlaista. Kovaa meteliä linnut pitävät, olivat ne kumpaa lajia tahansa. Aamuyöstä neljän aikaankin heräsimme tööttäykseen kun linnut lensivät jompaan kumpaan suuntaan.

Laulujoutsenet

Ajattelin käydä kuvaamassa joutsenia Raippaluodon sillan kohdalla missä kesäisin niitä paljon näkee, mutta rannat olivat niin jäässä vielä, ettei joutsenia näkynyt. Mutta jää oli hassua. Se oli ikään kuin hajonnut pieniksi lautoiksi ja sitten jäätynyt uudelleen, niin että lauttojen välissä oli jäätynyttä vettä. Sitten tuuli oli työntänyt niitä kasaan ja lautat olivat nousseet pystyyn ja tehneet mukavan näköisen jääpeitteen sillan ympäristöön. Kävin kuvailemassa jäätä joutsenten sijaan.

Nyt lähdemme taas kohti etelään ja palaamme parin viikon päästä katsomaan miten kevät on edistynyt ja onko kaikki pöntöt jo asutettu.

Hellettä helmikuussa?

No, ei nyt ihan mutta jos yöllä on pari-kolme astetta lämmintä ja päivällä vähäisetkin lumet sulavat pois, niin ei tämä kyllä mikään pakkaskuukausi ole...

Emme olekaan käyneet huvilalla pariin kuukauteen, joten oli kiva tulla ja katsoa miten talvi on kohdellut paikkoja. Sen toki tiesimme, että tänä talvena Vaasan seudulla ei ole ollut lunta juuri nimeksikään, mutta miten muuten talvi täällä on sujunut ja miten remontti edistynyt. Remontoimme talven aikana huvilan olohuoneen, josta tulee aivan mahtava. Olen kerännyt kuvia remontin eri vaiheista ja teen niistä jossain vaiheessa ennen ja jälkeen katsauksen kunhan pääsemme viimeistelemään olohuoneen ja sisustamaan sen.

Mutta talvesta...

Saavuimme torstaina ennen perjantain lumirintamaa. Maassa ei ollut paljon lunta eikä tuulet olleet tuivertaneet mitään rikki vaan kaikki näytti kohtuullisen hyvältä.

Perjantain aikana Länsi-Suomen yli meni lumirintama, joka tuiskutti aika paljon lunta varsinkin kaupungissa, mutta täällä meillä lunta tuli muutama sentti. Tuuli oli kova ja kolisuttelin perjantai-ilta kattopeltejä oikein tosissaan...

Lauantai valkeni kirkkaan valkoisena pienen lumipeitteen ansiosta. Vaikka säätiedotus lupasi pilvistä, niin silti aurinko kurkisteli välillä pilvien lomasta ja heijastui puhtaasta lumesta. Lumen vähyyden takia alueen hiihtoladut on tänä talvena rakennettu jäälle, koska metsässä ei ole tarpeeksi lunta latupohjaksi.

Lämpö oli lauantaina kokoajan muutaman asteen plussalla, joten vastasatanut lumi lähti sulamaan räystäät loristen.

Kävin jäällä vähän kävelyllä ja samalla tarkistin mitä kuuluu telkkien pöntölle, joka toivon mukaan taas ensi kesänä saa poikueen. Telkkien eloa on kiva katsella suoraan laituria vastapääte.

Pihassa puolukanvarret pilkistelivät lumen seasta.

Lauantai-aamupäivän näkymä jäältä pihalle.

Sunnuntai-aamuna herättiinkin sitten aivan toisenlaiseen näkymään. En tiedä oliko yöllä satanut vettä - emme ainakaan kuulleet, mutta jäällä oli vettä ja ilma oli varsin keväinen.

Nyt en kyllä lähtenyt jäälle kävelemään, mutta otin muutaman kuva samoista paikoista kuin eilen.

Rannan vieressä oleva kivi lauantaina...










... ja sama kivi sunnuntaina. Vettä on jäällä aika paljon verrattuna eiliseen kauniin valkoiseen hankeen...

Eikös naava puissa kerro ilman puhtaudesta?

Meillä taitaa olla superpuhdasta ilmaa, koska kaikissa puissa on aika paljon naavaa. Katselin rannan pihlajaa, jossa roikkui naavatupsuja, pihan tammet ovat naavaiset, kuten lintupönttökuvasta näkyy. Myös koivut ja männyt ovat harmaan parran peitossa -kuva männystä.

Lintujen pönttö vaatii pientä pintaremontti tänä keväänä. Katto on talven aikana alkanut vähän repsottamaan, joten se täytyy korjata. Samalla tulee otettua mökki puhtaaksi uusia asukkaita varten. Viime keväänä siinä pesi ensin sinitiainen ja sen jälkeen kirjosieppo.

Tänään aurinko paistoi välillä oikein kunnolla. Keväinen kuva pihasta rantaan.

Yritin ottaa myös kohti aurinkoa kuvaa, mutta siitä tuli aika dramaattinen. Aurinko on tuolla oksan lomassa oleva kirkas kohta taivaasta. Aurinko sai pilvet näyttämään aika mustilta, vaikka mitään sadetta ei ilmassa ollutkaan.

Sama kohta rannalta toiseen suuntaan - ihanaa eikö totta!

Sitten lopuksi vielä tarinaa sinitiaisista. Tämä näky oli tänään päivän kohokohta!

Kaksi sinitiaista kisaili ja lenteli edestakaisin tänään rannalla. Olin ottamassa kuvia auringonpaisteesta ja jäin katsomaan mitä ne oikein touhuavat. Lentoreitit pyyhälsivät ohitse kahden pöntön, jotka viime vuonna laitoimme rantapuihin. Toinen on kuusessa ja toinen koivussa. Siinä kohtaa jäin katsomaan vähän tarkemmin, kun huomasin, että linnut kävivät tutkimassa pönttöjä kuin pesäpaikkaa etsien. Ajattelin, ettei voi olla totta, että sinitiaiset alkavat pesiä helmikuussa!

Mutta totta se on! Toinen sinitiaisista meni koivussa olevaan pönttöön - ilmeisesti tämä oli se, joka valittiin yhteisellä päätöksellä...

Pönttö tutkittiin ihan sisäpohjia myöten ja sitten pyrähdettiin oksalle ihmettelemään.

Oksalta lintu ikään kuin kävi hakemassa naavaa ja sitten taas mentiin pönttöön sisälle.

Tätä tapahtui muutaman kerran. Välillä vilkuiltiin varovaisesti ympärille, ettei kukaan ole tarkkailemassa mitä tehdään...

Ihanaa, että pönttö saa taas pikku asukkaat, mutta vähän olin huolissani kun lähdimme mökiltä tänään taas etelää kohti, ettei tiput nyt liian aikaisin tee pesään munia... Mitä tapahtuu, jos tintit oikeasti munivat pesään ja sitten tulee vielä maaliskuussa pakkasöitä? Eiväthän poikaset voi paleltua?

Toivotaan parasta! Menemme taas parin viikon kuluttua mökille - täytyy seurata mitä pesällä tapahtuu...

Vappuaamu rannalla lintujen kanssa

Jaa-a. Vappupäivä. Vähän on olo haikea kuin västäräkillä rannalla. Siinä se katsoo aamuaurinkoa ja tuuli pöllyttää sulkia. Mekin pakkaamme autoa ja matka kohti etelää alkaa kohta. Huomenna arki ja töihinmeno.

Aamulla telkät pitivät aikamoista touhua - pikastartteja vedestä, pieni spurtti pitkin veden pintaa äänen kera ja laskeutuminen vähän matkan päähän. Kyseessä oli takaa-ajokisa. Aina kun telkkäuros tuli toisen telkän selän taakse etummainen lähti karkuun ja takimmainen ajoi hetken takaa. Sitten löyhyteltiin siipiä ja sukelleltiin muina miehinä. 

Pari päivää sitten todistin hassua tapausta: kolme telkkää kellui rannan läheisyydessä. Niiden takaa aivan pinnan tuntumassa lähestyi vaalea hahmo. Ajattelin, että iso kala on noussut lähelle pintaa, mutta ei. Kun hahmo oli aivan laitimmaisen telkän selän takana, se ponnahti ylös vedestä ja alkoi ajaa laitimmaista telkkää takaa. Se oli telkkäuros, joka "hiipi" toisen telkän selän taakse sukelluksissa :D

Hassua - olisipa ollut kamera valmiina!

Mistähän nämä takaa-ajot kertovat? Onko kyseessä naaraiden hurmaaminen, reviirin puolustaminen vai muuten vaan kevättunnossako telkät kisaavat?

Aamu oli lämmin. Terassin nurkassa tuulelta suojassa lämpö auringossa nousi lähelle 20 astetta. Söimme siis aamupuuromme ulkona. Siinä istuessa katselimme telkkien lisäksi rannalle juuri ripustettuun uuteen linnunpönttöön. Kun ripustimme sitä pieneen kuuseen, emme tienneet mitkä linnut tykkäävät pesiä kuusessa - jos mitkään? Eli oliko hyvä ajatus laittaa se kuuseen koivujen sijaan? Toisaalta olimme kuulleet, että linnut eivät tykkää liian tuoreista pöntöistä vaan pesivät mieluummin vanhoihin. Pelkäsimme, että emme näe tänä kesä vielä uusissa pöntöissä poikasia.

Mutta mitä näimmekään aamupalan aikana? Toinen sinitiaispariskunta kävi tutustumassa pönttöön! Hienoa! Olisi kiva saada useita pikku poikueita pihapiiriin. Toinen tiaisista tutkaili pöntön sisäänmenoaukkoa todella pitkään - ihan kuin se olisi merkannut sisäänmenon reunan, että tämä on sitten varattu! Toinen tyytyi istumaan oksalla ja katsomaan toisen puuhia - olisiko samalla pitänyt vähän vahtia. Aika kauan nimittäin tuo pöntön tutkailu kesti.

Tervetuloa kaikki pienet linnut!

Sinitiainen pesänrakennuspuuhissa

Olemme seuranneet lintuja sekä mökin pihapiirissä että järvellä muutaman vuoden. Haarapääsky on pesinyt uuden lisärakennuksen päätyterassin katossa. Alku kesästä yritimme estää pesänrakennusta – siitä syntyi hirveä sotku saven, lisukkeiden ja ulosteiden muodossa. Mutta kun juhannuksena tulimme taas mökille, pesä oli valmis ja poikaset pesässä. Ei auttanut muu kuin ripustaa pesän alle muovi, jolle jätteet kertyvät.  Näin haarapääskypari on asuttanut rantatupaa pari-kolme kesää.

Viime vuonna päätimme rakentaa pönttöjä pikkuasukeille. Syyskesällä emme tosin löytäneet mitään valmiita, joita olisimme vain ripustaneet. Mutta Claes Olssonilta löytyi ”tee-itse”-materiaalit. Mies kokosi ja minä maalasin. Näin saimme sievän ja värikkään pöntön odottamaan seuraavaa kesää. Linnut asuttavat mieluummin talven yli olleita pönttöjä kuin aivan tuoreita – pitääkö paikkansa?

Pönttö sai nyt huhtikuussa ensimmäiset asukkaat.

Kun tulimme viikkoa ennen vappua mökille, sinitiainen oli valinnut meidän värikkään pöntön asunnokseen. Vilkas pesänrakennus oli käynnissä. Sinitiainen kokosi mm. ison kiven kyljestä vähän kuivahtaneen näköistä sammalta suun täyteen ja kiikutti kuorman pönttöön.

Pariskunta lenteli edestakaisin ja toi pönttöön milloin mitäkin pehmustetta. Tätä vaihetta kesti muutaman päivän. 

Sitten hiljeni. Nyt oletan, että naaras on pöntössä munimassa – tai peräti jo hautomassa munia. Koiras käy metsässä ja välillä pöntöllä. Mutta liikenne ei ole kovin vilkasta. Täytyy osua oikeaan aikaan, jotta linnun näkee menevän pönttöön.  Tässä on myös ollut muutamia sadepäiviä ja silloin linnut eivät kovin aktiivisesti lentele.

Kunhan kelit lämpiävät. niin on kiva kuunnella millaista piipitystä pöntöstä kuuluu :D