Vappuviikonlopun lintukuulumiset

Viikonloppu on ollut kiivasta lintujen pariutumista. Lokkeja on järvellä riittänyt montaa eri lajia ja kirkuminen ja raakkuminen on ollut kovaa. Telkät ovat tapelleet harvoista naaraista ja onnekkaat urokset ovat kosineet. Myös tulevia pesintäpaikkoja on käyty katsomassa. Jotkut parit ovat selvästi muodostuneet ja kaksi telkkäparia on pysytellyt tulevan pönttönsä luona. Kaikki uudet urokset on ajettu kiivaalla loiskinnalla tiehensä. Myös lokit ovat löytäneet parinsa ja välillä kirkuminen ja kaakatus ovat muuttuneet ja pariutumista isoilla rantakivillä on tapahtunut. Joutsenet ovat tehneet ylilentoja – välillä aivan äänettömästi, mikä on outo, koska yleensä niiden ääntely lennon yhteydessä varoittaa jo kaukaa, että joutsenet ovat tulossa. Tänäänkin joutsenpari lensi matalalla aivan vierestä – onneksi oli kamera kädessä, joten sain pikakuvan. Joutsenten lisäksi olen bongannut yksinäisen kurjen, joka säikähti kuvaamistani ja lähti karkuun. Sorsapari on myös käynyt valitsemassa pesäpaikkaansa. Luulen, että ne pesivät ihan meidän rannassa, kuten viime vuonna. Ainakin ne menivät sinne eilen illalla, kuten tuttuun pesään mennään.

Pihassa on pyrähdellyt västäräkkipari, kolme punarintaurosta kisaili tänään ja naaras oli vähän syrjemmällä, kirjosieppo kävi katsomassa mahdollista pönttöä, talitiainen otti parhaan pöntön ja alkoi rakentaa pesää… Lisäksi on nähty muutama muu pikkulintu, jotka ovat olleen niin nopeita, että tunnistus on jäänyt tekemättä. Sinitiaisia on näkynyt, mutta ei vielä pesäpuuhissa. Outoa – viime vuonna ne olivat ensimmäiset pesijät, jotka aloittivat jo todella aikaisin. Nyt talitintit veivät heidän viime vuoden lempipöntön, josta sinitiaiset tappelivat mm. kirjosiepon kanssa ja voittivat…

Tässä on vähän kuvia viikonlopusta. Tänään sunnuntaina aurinko paistaa – sääli lähteä taas etelään, mutta kohta tänne tullaan takaisin katsomaan miten muninta sujuu…

Västäräkki istahti hetkeksi telkän pöntön päälle, että sain kuvan siitä kesken kosintapuuhan

Sorsapari?

Olin joutsenta kuvaamassa kun huomasin rannalla kävelevän kurjen

Joutsen ei tykännyt kuvaamisesta...

vaan lähti pois... 

ja niin lähti myöskin kurki

Lokit tappelee naaraista

Rastaat pitää meteliä ja rakentelee pesää isoon puuhun

Sinitiainen kävi puhdistamassa talven rasvapötkön narua, ei vielä pesäpuuhissa...

Lokki tuli ihan rantaan

Sinisorsa tekee rouvansa kanssa pesää meidän rantaan

Telkkäherra oli juuri ajanut kilpailijat pois ja naaraalle piti vähän heilutella päätä

Lokit kävivät pariutumassa kivillä

3 punarintaa kisaili kivellä, naaras odotti risukossa

Tämä kävi katsomassa mitä oikein kuvaan...

Joutsenet lensivät äänettömästi talon yli, vain siipien havina paljasti heidät

Kirjosieppo tutkii pesätilannetta

Telkkäuros ajaa kilpailijat pois

Paras etsiä naaraita muualta, nämä on varattu...

Harmaapäinen pikkulokki oli vihainen jopa isommalle lokille ja puolusti naarastaan tekemällä syöksyjä

Meidän sorsapari

Vuodenvaihde mökillä

Marraskuussa kun kävimme mökillä, niin ostimme linnuille pari rasva-siemenpötköä sekä pari isoa talipalloa sekä pikku talipalloja telineessä. Emme ole ennen lintuja ruokkineet mökillä, koska emme ole siellä niin säännöllisesti, että voisimme tehdä sen kunnolla. Mutta ajattelimme kokeilla rasvapalloilla sinitiaisen talviruokintaa, koska niitä näytti jääneen talvehtimaan mökin lähiseudulle. Sinitiaiset ovat pesineet innokkaasti meidän pöntöissä, joten on ihan kiva ruokkia niitä, jotta ne ovat voimissaan keväällä tekemään taas uudelleen pesän vanhoihin pönttöihin, jotka syksyllä siivosimme.  Näillä eväillä siis kokeillaan ja katsotaan mitä linnut tykkäävät niistä.

Tulimme Tapanin jälkeen mökille ja ensimmäisenä tarkistin rasvatilanteen. Kaikki pikkurasvapallot oli syöty ja samoin isot siemen-rasvapötköt. Ne olivat revitty jopa niin, että verkot olivat katkenneet melkein kahtia. Tyhjät pussit roikkuivat puussa. Vain toiseen isoon rasvapalloon oli jäänyt syötävää… Ihmettelinkin mikä iso lintu – harakka tai varis varmaan – oli käynyt repimässä rasvapötköt.

Tai ehkä syyllinen oli tämä pikku velikulta, joka näköjään kanssa vierailee lintujen ruokintapaikalla. Johtuuko siitä, että emme ole aiemmin lintuja ruokkineet, mutta en kaikkien näiden vuosien aikana ole nähnyt oravaa kuin muutaman kerran. Kotona Espoossa meillä on vakituiseen 4 oravaa, jotka taistelevat lintulavan herruudesta, mutta täällä ei oravia ole paljon näkynyt. Olin aivan ilahtunut oravasta, oli sitten kuka tahansa syyllinen rasvapötköjen verkkojen repimiseen…

Myös närhi näytti vierailevan pihlajapuun alla. Se ei välittänyt rasvapötköistä, mutta se poimi pihlajan alla olevista puolukoista marjoja ja ehkä se myös poimi maasta pihlajanmarjoja ja söi niitä. Kovin varuillaan se tarkkaili ympäristöään ja kun marjat olivat syöty, se lehahti jonnekin metsään piiloon.

Uudet rasva-siemenpötköt houkuttelivat tänään paljon lintuja puuhun. Tänään oli pitkästä aikaa pakkaspäivä, yli 10 astetta pakkasta, joten pihlajassa kävi kuhina. Suuri määrä tali- ja sinitiaisia poimi rasvoista osansa, mutta kävipä pihlajassa kaksi oravaa taistelemassa uusista eväistä. Samoin vieraili kaksi harakkaa ja yksi mustarastas. Auringonnoususta aina pitkälle iltapäivään oli kiva katsella lintujen syöntiä.

Tämä taisi voittaa kaksintaistelun ja ajaa toisen oravan tiehensä. Ainakin se palasi takaa-ajon jälkeen ottamaan maistiaiset uudesta siemen-rasvapötköstä. Tässä kuitenkin tähyillään ympäristöä.

Joku säikytti oranvan ja sitten pinkaistaa piiloon...

Tässä juostaan lumi pöllyten rantaan ja metsään piiloon...

Heti joulun jälkeen oli aika kovat pakkaset, noin 10 astetta jopa päivällä. Lunta ei ollut kuin ehkä 10–15 senttiä. Pakkanen ja kirkas ilma sekä päivällä mukava auringonpaiste, joka vähän jopa lämmitti ilmaa. Tapanin jälkeen oli oikein mukavaa ja talvista keliä mökillä.

Sanotaan, että tulee kova talvi kun pihlajassa on paljon marjoja. Sanotaan myös, ettei pihlaja kahta huntua kanna eli marjoja ja lunta - eli pitäisi tulla vähäluminen talvi. Katsotaan nyt kumpaan on uskomista. Syksyllä pihlaja oli aivan täysi marjoja - vieläkin niiden jäänteitä on puussa lintujen ruokana. Edellisenä vuonna ei ollut paljon marjoja ollenkaan ja edellinen talvi oli todella vähäluminen. Tämä talvi on tähän asti ollut myös vähäluminen, marjoista huolimatta. Ehkä on hyvä että sanonta on kumpaankin suuntaan - aina on jompi kumpi sanonta oikeassa...

Välipäivien auringonpaistetta pakkaspäivänä.

Tässä vielä marraskuusta jäänyt viimeinen rasva sekä tyhjät pussit. Ei vielä oltu ehditty kauppoihin.

Jäällä uskalsi kävellä rauhassa, jää kantoi. Lunta oli noin 10 - 15 senttiä. Moottorikelkat ajelivat jäällä ja pientä latuakin oli jäälle tehty, koska metsässä ei ollut tarpeeksi lunta hiihtämiseen.

Saunan takana olivat ohuet koivut taipuneet kaikki järven suuntaan. Lumi painoi niitä ja ne näyttivät siltä, että ei paljon tarvita kun ne napsahtavat poikki pakkasessa.

Uudenvuoden aatto olikin sitten sateinen ja usvainen. Lämpöä oli +5 astetta ja tuuli ikävästi. Sade alkoi jo aaton aattona eli 30. päivänä. Kävimme illalla saunassa ja sade alkoi siinä illalla saunan aikana. Oli ikävä istua vilvoittelemassa ulkona, kun sade vihmoi katoksenkin alle. Uudenvuoden aatto ja uudenvuoden päivä olivat molemmat +5 asteisia ja vettä satoi lähes molemmat päivät yhtä soittoa. Olin ollut tiskaamatta kovalla pakkasella ja uuden vuoden päivänä sitten laitoin vesivadit ulos ja tiskasin ulkona, koska oli niin lämmintä. Sain loiskia rauhassa eikä tarvinnut varoa sisällä viemäreitä, koska ne olivat pakkasessa jäätyneet eikä viemäriä voi käyttää ennen kevättä. Marraskuussa oli vielä tarpeeksi lämmintä, jolloin tiskasin vielä sisällä ja käytin viemäriä.

Sade vei lumet melkein kokonaan. Järven jäällä oli vettä, johon sade ropisi ja ilma oli aika surkean näköinen. Uudenvuoden aaton vietimme ihanasti sisällä takkaa lämmittäen ja lämmintä glögiä juoden. Ei tehnyt mieli lähteä sateessa katsomaan rakettien paukuttelua - enkä usko, että paljon mitään näkikään. Menimme ajoissa nukkumaan, mutta puolenyön aikaan kuulin, kun jotkut kylällä ampuivat raketteja. Sitä ei tosin kestänyt kovin kauan - ei oikein ollut raketti-ilma.

Hiihtolatua ei oikein saa metsään, kun lunta ei ole metsässä juuri nimeksikään. Jäälläkin ollut lumi suli uudenvuoden sateissa, joten tällä hetkellä ei pääse hiihtämään lainkaan. Tänään on ensimmäinen pakkaspäivä (-10) sitten välipäivien. Uutta lunta ei tosin ehtinyt vielä tulemaan kuin sentin verran ja sekin tuli märkänä räntänä 3. päivänä. Eilen oli keli nollan tienoilla, mutta mitään ei satanut, joten viime yönä alkanut pakkanen jääti vain veden...

Tänään oli kaunis aurinkoinen päivä. Katselin lintuja ja oravia ja nautin kauniista maisemasta ja auringonpaisteesta. Illalla kävimme vielä kaupungilla varta vasten ostamassa lisää talipallotelineitä sinitiaisille, jotta saamme enemmän palloja puuhun. Lähdemme huomenna taas etelään ja on kiva jättää riittävästi talipalloja, jotta meidän pikku tiput pärjäävät seuraavaan kertaan. Siemen-rasvapatukat menevät aika nopeasti – varsinkin kun orava on niistä erityisen kiinnostunut. Rasvassa olevat pähkinät ja auringonkukansiemenet kiinnostavat niitä, mutta kyllä rasvapallokin kelpaa. Pikku talipalloihin ne eivät pääse käsiksi, kun ne ovat telineessä. Siitä riittää pikkulinnuille syömistä, kunnes tulemme taas takaisin täyttämään ne. Ja onhan pihlajassa vielä vähän marjanloppuja.

Oli rauhallinen ja rentouttava välipäivien ja uudenvuoden loma. Huomenna on kiva palata taas etelään ja valmistautua hulinaan – jos mahtuu enää työvaatteisiinsa. On taas aika aloittaa arki ja lopettaa mussuttelu!

Maaliskuun mökkikuulumiset

Tämä viikonloppu on ollut oikea lintubongausviikonloppu. Olemme nähneet ja kuulleet erilaisia lintuja koko viikonlopun ja laittaneet pikkulinnuille uusia pesiä.

Kaikki alkoi jo perjantaina, jolloin näimme kaksi haukkalajia vähän ajan sisään - merikotkan ja kalasääksen.

Merikotkia kuvailin viime kesänäkin ja niihin olemme jo "tottuneet", mutta kalasääksi oli ensimmäinen, jonka näin. Ei se mikään harvinaisuus ole, mutta ei ole aiemmin silmiin osunut.

Tässä kalasääksi kaartelee pienen järvemme yllä.

Kalasääksi

Vähän myöhemmin myös merikotka liiteli paikalle. Merikotkaa näimme myös lauantaina ja sunnuntaina. Sunnuntaina olimme aamiaisella kun huomasimme huomattavasti kotkaa pienemmän linnun hyökkäilevän kotkan suuntaan ja hätyyttävän sitä pois - luultavasti pesäpaikan läheisyydestä. Etäisyyttä oli niin paljon, etten tiedä mikä lintu merikotkaa pois ajoi - mahdollisesti varis tai lokki?

Merikotka

Su-aamun kaksintaistelu

Merikotka jatkoi liitelyä kun toinen lintu luovutti

Lauantaina paistoi aurinko tosi lämpimästi ja istuimme aamiaisen jälkeen terassilla ja katselimme sinitiaisen pesäntekopuuhia. Sinitiainen on ottanut kuusessa olevan pöntön kodikseen ja rakenteli siihen pesää. Se haki naavaa kuusesta tai läheisestä pihlajasta ja vei sitä pönttöön. Välillä se pyrähti sisään järjestelemään paikkoja ja sitten taas ulos ja etsimään pesätarvikkeita.

Viime vuonna kuvailin kuukautta myöhemmin eli huhtikuun loppupuolella kuinka sinitiainen rakensi pesäänsä - tänä vuonna pesintä on todella aikaisessa. Jo helmikuussa näin kuinka sinitiainen puuhasteli koivussa olevan pöntön kimpussa. Siitä kirjoitin helmikuun kirjoituksessa.

Kauniin värikäs pönttö, jonka rakensin kaksi vuotta sitten, on kärsinyt talvesta niin, että jo viime kerralla katsoin sen tarvitsevan korjausta. Kun viimeksi kuvasin sitä, niin katto näytti repsottavan. Lauantaina otimme pöntön alas ja katsoimme sen kuntoa. Pönttö oli kärsinyt todella. Sivuseinät olivat liikkuneet, katto repsotti ja pahinta oli, että sisällä näytti olevan hometta. Ei siis pidä rakentaa vanerista pönttöä linnuille, vaikka se olisi kuinka kaunis...

Pönttö sisältä

Ei siis muuta kuin kaupungille ja uutta pönttöä ostamaan. Viimevuotinen pönttökauppa oli lauantaisin kiinni, joten kesti hetken ennen kuin keksimme mennä puutarhamyymälään, josta sitten pönttöjä löytyikin ja erikokoisia. Yhden pöntön sijaan ostimme pienille asukeille kolme uutta pönttöä. Sunnuntaina onkin sitten pönttöjen ripustuspäivä. Tuskin oli ensimmäinen pönttö lähikoivussa kun sinne jo uusi asukas kävi tutustumassa. Kun vanha pönttö oli otettu alas niin sekä sinitiaiset että talitiaiset kävivät vanhan pöntön kiinnityskohdassa katselemassa ihan siihen malliin, että mihin asumus katosi. Tänään kun pöntöt olivat paikoillaan, niin vanhan pöntön kohtaan kiinnitetty uusi pönttö kiinnosti heti lintuja. Vaikka sanotaan että linnut eivät pesi uuteen pönttöön ensimmäisenä kesänä, niin luulen että tämä pönttö kelpaa heti.

Kotkien ja tiaisen lisäksi joutsenia on näkynyt kahta eri lajia - laulujoutsenia ja kyhmyjoutsenia. Koko viikonlopun ne ovat lennelleen edes takaisin järvellä. Välillä kuuluu kovaa tööttäystä ja linnut lentävät pareittain järven etelänpuolelta pohjoiseen ja sitten taas hetken päästä pohjoisesta etelään. Olen ryntäillyt monta kertaa kesken askareiden sisältä ulos katsomaan ketä tulee - laulujoutsenia vai kyhmyjoutsenia, mutta tööttäys on samanlaista. Kovaa meteliä linnut pitävät, olivat ne kumpaa lajia tahansa. Aamuyöstä neljän aikaankin heräsimme tööttäykseen kun linnut lensivät jompaan kumpaan suuntaan.

Laulujoutsenet

Ajattelin käydä kuvaamassa joutsenia Raippaluodon sillan kohdalla missä kesäisin niitä paljon näkee, mutta rannat olivat niin jäässä vielä, ettei joutsenia näkynyt. Mutta jää oli hassua. Se oli ikään kuin hajonnut pieniksi lautoiksi ja sitten jäätynyt uudelleen, niin että lauttojen välissä oli jäätynyttä vettä. Sitten tuuli oli työntänyt niitä kasaan ja lautat olivat nousseet pystyyn ja tehneet mukavan näköisen jääpeitteen sillan ympäristöön. Kävin kuvailemassa jäätä joutsenten sijaan.

Nyt lähdemme taas kohti etelään ja palaamme parin viikon päästä katsomaan miten kevät on edistynyt ja onko kaikki pöntöt jo asutettu.