Merimetso uimassa - syysloman kertausta

Sanna Marinista on julkaistu kirja. Jos sitä ei halua tai jaksa lukea, poimintoja kirjasta löytyy viljalti pitkin netin reunaa. Nostanpa tähän yhden esimerkin. Kulissien taakse on kieltämättä mielenkiintoista kurkistaa.

Tulevalla viikolla eteläisessä Suomessa on koulujen syyslomaviikko. Minun kannaltani se tarkoittaa minimaalista palaverimäärää ja joustavuutta aikatauluihini. Kiitos koululaisille rauhoitetusta työajasta!

Syyslomalla näin ensimmäisen kerran koskaan merimetson uimassa. Merimetsot eivät juurikaan (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) sulostuta Kanta-Hämeen maisemia. Syysloma länsirannikolla tarjosi taas ihan uusia tuulia kaikissa suhteissa.

Aloin kuvata paikalta pakenevaa merikotkaa ja päädyin merimetsojen pariin.

Tietenkin noidenkin pitää uida saadakseen saalista. En vain ollut ajatellut asiaa niin pitkälle - ei ollut prioriteettilistan kärkipäässä.

Vaan tämäkin oli elämys ja ihan uusi kokemus 💖

Antoisaa lokakuun jatkoa!

Porista se alkoi - loma siis 💖

Maanantai on yhden yön päässä. Ensimmäinen työpäivä viikkoon. Mennyt loma tuntuu ihanalta ikuisuudelta muussa todellisuudessa, vaikka sen aikana syntyikin paljon toiveita ja tarpeita monen asian tekemisestä tai aloittamisesta. Tavallaan tekemisen määrä lisääntyi lomailemalla ja arjesta irtautumalla. Eikä vain niin, että tekemisen tarvetta syntyi lomailun vuoksi, vaan enemmänkin niin, että oli aikaa ja kykyä havainnoida oman elämän kokonaisuutta. Piilotoiveet ja -tarpeet ponnahtivat pintaan. Hyvä niin.

Vielä on kesälomankin kuvia ja tarinoita purkamatta, mutta ne odottavat kyllä totuttuun malliin. Näitä tämän loman kuvia ja tunnelmia puran taas arjen mahdollistaman rytmin mukaan.

Porista aloitettiin. Olemme perheen kanssa mökkeilleet Siikarannassa vuonna nakki ja keppi mahdottoman kylmänä ja sateisena kesänä. Yyterissä yövyimme pari vuotta sitten. Itsekseni olen käynyt Yyterissä kerran. Nyt viivyimme Porissa kaksi yötä, yhden yön Reposaaren Siikarannassa ja toisen Yyterissä. Siikarannan leirintäalue oli matkailuautoilijalle mykistävän upea kokemus. Paikka merinäköalalla auringonlaskun suuntaan oli aivan luksusta!

Sillä aikaa, kun mies haki meille ravintoa, me rentouduimme Pixie-koiran kanssa hammockissa. Kevyt retkeilyriippumatto on helppo kantaa mukana ja ripustaa puihin. Olipa mainio (oma) idea ottaa se mukaan 👍.

Rannalla uiskenteli paikallisen kalastajaveneen lisäksi runsaasti joutsenia. 

Välillä piti nukkua lomasta huolimatta.

Ja aamulla paikalla oli jälleen runsaasti kyhmyjoutsenia.

Kaikkien onnen tuulahdusten välissä mietiskelin, miten parantaisin oman elämäni laatua. Jos en pian tee muutoksia, joiden seurauksena elämäni on nautinnollisempaa ja rikkaampaa, niin milloin sitten?

Ristiriitaisista välifiiliksistä huolimatta lomareissu oli ehdottoman ilahduttava ja voimaannuttava. Ihanaa lokakuun alkua! Tehdään hyviä jatkosuunnitelmia 💖.

Syysloma osui suoneen, Suomi on täynnä mahtavia paikkoja!

Tänään tulimme takaisin vajaan viikon mittaiselta syyslomareissulta. Matkattiin vuokratulla matkailuautolla jo kolmatta kertaa. Pixie-koirakin osaa kerta kerralta homman paremmin.

Kevään tapaan matkasimme Itä-Suomessa, mutta pääosin eri kohteissa kuin keväällä. Näimme runsaasti muuttolintuja matkallaan: laulujoutsenia ja erityisen paljon hanhia. Välillä ne olivat pellolla, välillä laskeutumassa ja nousemassa pellolta ja toisinaan taivaalla isoissa ja vieläkin isommissa auroissa. Kyllä nuo muutot jaksavat aina sykähdyttää 💖.

Niin paljon kuin haluaisin esittää täällä reissun aikajärjestyksessä, taivun suoraan ja sovinnolla purkamaan kokemuksia ja muistoja täällä pakottavuusjärjestyksessä. Eli ensin ne asiat, mitä en malta pidätellä ja sitten vähitellen ne muut.

Tänään olemme kotiin matkaamisen lisäksi purkaneet matkailuauton tavaroistamme ja siivonneet sen luovutuskuntoon. Kävin myös sienimetsässä. Oli ihan pakottava tarve päästä omaan suppilovahvero-metsään (joka ei siis edelleenkään ole oikeasti minun). Ensin näytti siltä, että joku oli käynyt korjaamassa satoa. Sitten siirryin kauemmas ja niitä sieniähän sitten riitti ja riitti. Jossain vaiheessa piti pakottaa itsensä kääntymään takaisin kohti autoa. Nyt täytyy malttaa muutama päivä.

Kerrankin kävi sienien kanssa todella hyvä tuuri! Kaikki sain sijoitettua uusiin koteihin muutaman viestittelyn jälkeen. Yhtään sientä ei tarvinnut ryhtyä kuivaamaan ja räpeltämään. Niitä oli kuitenkin noin kymmenisen litraa. Ihanaa 💖.

Ja nyt arvaa lähteä sunnuntaina taas uudelleen sienimetsään 😁.

Loma sujui akselilla Leppävirta - Ruokolahti - Koli ja sitten satunnaisia paikkoja matkalla etelään. Kelit olivat upeat, vaikka vähemmälläkin olisin tullut onnelliseksi. Maisemat olivat iloa silmille ja kamerakin räpsähti muutaman kerran.

Puran kuvia hiljalleen ja postailen niitä tännekin. Huomenna matkaan Kirkkonummelle kuvaamaan ihania koiranpentuja ja vasta sunnuntaina pääsen kuvatalkoisiin.

Syksy oli matkamme varrella pitemmällä kuin täällä Hämeenlinnassa. Värit olivat valloittavia. Niin kuin kaikki muukin matkaseuraa myöten (mies ja koira). Ihanaa oli olla lomalla, mutta tietenkin silti ihanampaa palata kotiin sen ikioman arjen pariin 💝.

Pixie-koira mukana reissussa

Koira oli mukana reissussa matkailuautolla. Ensimmäinen päivä oli sille jännittävä. Auto oli sille ihan uusi eikä se malttanut juurikaan makoilla matkan aikana. Illalla olikin sitten väsynyt koira, etenkin, kun pysähdyspaikkakin oli sille ihan yhtä uusi. Mökkireissuilla on ollut vain kaksi matkapäivää ja monta perilläolopäivää. Nyt matkustettiin melkein jokaisena päivänä ja aina saavuttiin uuteen paikkaan. Mutta hyvin se alkoi alun jälkeen sujua.

Toisena matkapäivänä Pixie makaili paikallaan jo melkein koko ajomatkan ajan. Päätään se ei kuitenkaan laskenut lepoasentoon, nukkumisesta puhumattakaan. Pientä sinnittelyä koko ajan.

Kuvat ovat kännykällä napsittuja. Vasta jälkikäteen tuli ajatus, että tämähän oli ihan olennainen osa meidän matkaamme :-)

Tässä ollaan viittä vaille valmiina lähtöön.

Tässä istutaan turvavöissä lemmikkiketun kanssa.

Vielä ehtii kurkistaa ikkunasta ulos ennen liikkeelle lähtöä :-)

Matka sujui mallikkaasti ja valppaasti.

Ensimmäisellä leirintäalueella otettiin rennosti, pientä naisellista siistiytymistä ;-)

Toisen päivän aamuna suunnattiin Vaasan Raippaluodolle.

Siellä käytiin tietenkin jaloittelemassa koko porukalla.

Tässä vielä kuva viimeisen illan leirintäalueen rantakallioilta. Ollaan Pyhäjärven rannalla ja Pixie nauttii veden saalistamisesta aivan mahdottomasti :-)

Nautinnollista viikonlopun jatkoa!

Cesis, Latvia

Cesisin kaupunki on reilun 90 kilometrin päässä Riiasta. Erityisesti linnoistaan tunnettu pieni kaupunki on noin 20 000 ihmisen kotipaikka. Raivasin tälle tutustumisreissulle tilaa matkaohjelmaan ja se kannatti. Talsittuani kaupungin katuja jonkin aikaa olin aivan myyty :-)

Keskityin kävelylenkilläni kaupungin vanhaan keskustaan. Kuvat saavat nyt kertoa minua enemmän :-)

Tämä alla olevan kuvan talon päädyssä oleva lepotuoli oli mielestäni jotenkin liikuttava.

Andreis Pumpurs oli latvialainen runoilija, joka eli vuosina 1841-1902.

Tämä puisto oli aivan keskiaikaisen linnan vieressä.

Tässä kaupungin keskiaikainen linna, joka on toiminut esimerkkinä mm. Hämeen linnalle. Kun sen tietää, sen huomaa välittömästi :-)

Taustalla St Johnin evankelisluterilainen kirkko, jota entisöidään paraikaa.

Pienen kaupungin keskustassa riitti autoja - ja linja-autoja.

Tämä rakennus on paikallinen kirjasto. Tässä sen vanhaa osaa.

Oikealla uutta osaa, jossa on massiivinen lasiseinä. Tämä osa toimii lähinnä viherkasveilla sisustettuna rappukäytävänä eri keroksiin (tai siltä se ainakin näytti).

Tässä sama uudisosa vasemmalla.

Ja sitten joitakin latvialaisia liikennemerkkejä, jotka eivät kaikki ole käytössä täällä meillä.

Tänään illalla etäpäivän jälkeen kävin vielä kerran keräämässä suppilovahveroita. Niitä löytyi :-) Kotimatkalla näin yhteensä seitsemän valkohäntäkaurista. Kolme pareittain ja yhden yksinään. Yksi pari ylitti tien, mutta näin ne loikkimassa hämärällä pellolla jo ennen sitä ja osasin olla varovainen.

Nyt kannattaa muistaa varovaisuus liikenteessä. Erityisesti hämärässä.

Ranta Jurmalasta pohjoiseen - Ragaciems

Tänään oli kaunis syyspäivä, jonka 'kunniaksi' keräsimme tontilta puista leikatut oksat tontin reunalle pois vietäväksi. Oksia riitti ja ne olivat välillä aika jykeviäkin. Puut ovat levinneet (kuten pensaatkin) mahdottomasti ja niitä on vain pakko karsia, jotta mekin mahdumme tontille :-)

Yhtään ajattelematta asiaa enempää lähdin pihatalkoiden jälkeen kameraa ulkoiluttamaan. Yllättäen (?) kädet eivät jaksaneetkaan pitkähkön puurtamisoperaation jälkeen kannatella painavaa kameraa objektiivineen vakaasti, vaan otteeseen tuli vähän tärinää. Kropan harjoitteet olivat siis ihan liikaa, jotta kuvaaminen onnistuisi ainakaan tiukoissa tilanteissa. Onneksi keli hyytyi nopeasti pilviseksi ja oli ihan ok lähteä kotiin kroppaa lepuuttamaan :-)

Takaisin siis Jurmalaan ja tällä kertaa sen rantamaisemiin. Tällä reissulla ollaan kartan kohdassa numero 7. Jurmalakin on vihdoin lisätty karttaan :-)

Ajelin Jurmalan keskustasta eteenpäin ja päädyin Ragaciemsin tienoille. Viitta tiellä osoitti rantaan.

Viitan vieressä oli pieni levennys, joka oli tyhjänä kuin odottamassa minua ja autoani :-) Matka rantaan on ollut monesti lyhyempikin, mutta tässä käveltiin rantaan melkein puoli kilometriä.

Lomalla ei onneksi ole kiirettä :-) Tältä näytti, kun pitkän polun jälkeen oltiin vihdoin melkein rannalla.

Ranta oli huomattavasti metsää alempana.

Hiekkarantaa riitti jälleen molempiin suuntiin :-)

Rannan ja polun yhdistävä kohta rannalta päin.

Rannalla oli runsaasti kauniita, pysäyttäviä kohtia.

Upea ranta tämäkin :-)