Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokokerttunen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokokerttunen. Näytä kaikki tekstit

torstai 4. kesäkuuta 2020

Ruokokerttunen soolokeikalla

Kertut ja kerttuset ovat mahtavia laulajia. Niitä ei voi olla kuulematta tähän aikaan vuodesta, jos on vähänkään kauemmin niiden lähettyvillä. Niiden näkeminen onkin sitten eri juttu. Mutta monesti se äänen kuuleminen jo riittää ilahduttamaan päivää :-)

Ruokokerttusen laulua pääset kuuntelemaan täältä ja täältä.

Tältä tuo ihana veijari näyttää:





sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Halikonlahden lintupolku - osa 1

Eilen kävin Salossa Halikonlahden lintutornilla. Lintutornia huikeampi oli kuitenkin se kokonaisuus, johon lintitornikin kuuluu. Talsin Halikonlahden lintupolkua edes takaisin nautiskellen. Muitakin kuvaajia ja lintujen tarkkailijoita oli liikkeellä, mutta polkuja oli niin pitkälti, ettei reitillä ollut yhtään ruuhkan tuntua, päinvastoin. Jos matkasi kulkee edes Salon läheltä, kannustan sinua ottamaan luontokengät mukaan ja varaamaan tunnin verran rauhallista käelyaikaa polulle.

Luontopolku lähtee Satamakadun loppupuolelta, ennen siltaa Vuohensaareen. Lenkkitossuilla pärjää polulla vallan mainiosti, mutta lintujen laulu saattaa houkuttaa ottamaan välillä askelia polun ulkopuolellekin, joten mitä paremmat luontokengät on jalassa, sitä enemmän mahdollisuuksia on perillä :-)

Lintutornilta en ottanut yhtään kuvaa. Muut katselivat petolintuja kiikareilla ja kaukoputkilla. Minun kuvausvälineilläni ei kannattanut edes yrittää. Kotikaupungin Hattelmalanjärven lintutorni on kuvaajan - ja miksei tarkkailijankin kannalta mielestäni tässä suhteessa parempi. Tosin opastus Hattiksen tornille on surkea, sinne on ensikertalaisen vaikea löytää.

Satakielestä sain yhden kelvollisen kuvan. Mokomat (niitä oli ainakin kaksi) piilottelivat joko kokonaan piilossa tai ainakin kovin vaikeasti kuvattavissa paikoissa. Mutta jo laulun kuuleminen oli taas todella sykähdyttävää :-)


Ruokokerttunen pysytteli kaukana, mutta sain siitä joitakin asiallisia kuvia. Paikan päällä tiesin kyllä, että joku kerttunen siellä ruovikossa laulelee (tai olihan niitä monen monta :-)), mutta varsinainen tunnistaminen jäi kuvien perusteella tänne kotiin. Edestä/alhaalta päin lintu näytti niin vaalealta ja vasta vähän myöhemmin hoksasin, että se ja ruovikossa niinikään lennellyt ruskeaselkäinen lintu olivatkin yhtä ja samaa lajia :-) Oppia ikä kaikki ;-) Silmäkulmajuova auttoi niinikään tunnistamisessa...






Näiden lisäksi näin keltavästäräkin, mutta en saanut kunnon kuvaa siitä. Sillähän on keltaisen vatsan vastapainona tumma 'pipo' päässä. Mutta tämän linnun lajia vasta jäljitän. Satutko sinä tietämään?


sunnuntai 24. elokuuta 2014

Pieniä lintuja

Kävin aamulla etsimässä hyviä kuvauspaikkoja ja monien mutkien jälkeen päädyin lopuksi lintutornille. Monta lintua näin ennen ensimmäistäkään kuvaa. Aamulla koiran ulkoilutuslenkillä hämmästyksekseni iso lintu liihotteli viereiselle lammelle - ei kameraa mukana tietenkään. Harmaahaikara laskeutui puun oksalle ja lennähti sieltä sitten johonkin lähelle. Koiran tarpeet hoidettiin ennätysnopeasti, kotiin sisälle, ruokaa koiran kulhoon ja kameran kanssa takaisin lammelle. Hissukseen käveltyäni jonkin aikaa näin haikaran poistuvan paikalta isoin siiven iskuin. En ehtinyt kameran kanssa mukaan. Toisaalta takavasemmalta on tullut kuvattua katoavaa haikaraa jo muutamaan otteeseen - ei mikään paras kuvakulma :-)

Lähdin etsimään epämääräisillä osoitteilla peltoaukeita pohjoisemmasta Hämeenlinnasta. Moottoritiellä näin tien ylitse lentäviä korppeja - upeita nekin. Ei kuvia tietenkään :-)

Peltoaukeiden sijaan päädyin ensin metsäteille. Siellä tiellä seisoi kanaa pienempi ruskea lintu, joka ei väistänyt pätkääkään. Ajoin sen ohi ja pysäytin auton. Lintua ei ensin näkynyt missään, mutta kohta se lehahti puskasta puun oksalle. Vähän myöhemmin puskasta lennähti muutama muukin samanlainen lintu hieman kauemmas. Yhtä sain kuvattua - en hyvää kuvaa, mutta tunnistettavan. Teeri mielestäni. Niin pieni, että tämän kesän poikanen?


Löysin vihdoin pellon vaivalloisten teiden takaa. Näin joutsenten päiden hyppivän (kiinni vielä vartalossa) pellon ojan luona. Kun vihdoin sain auton pysäytettyä ja käännettyä, joutsenia ei näkynyt enää missään.

Yritin vielä paikantaa uuden lintutornin, mutta turhauduin asuntovaunualueen keskellä ja päädyin hakeutumaan kotitornille. Matkalla näin taas tien yli lentävät korpit.

Kotitornilla näin pieniä lintusia, joista ensimmäisen olin kotona tunnistavinani ruokokerttuseksi. Toinenkin on mielestäni jokin kerttu, mutta voin olla väärässäkin... Jos joku tietää, kaikki tieto otetaan ilolla vastaan. Tässä ruokokerttunen (mielestäni siis).




Ja tässä toinen kerttu (?), tasavärisempi.