Siinä, missä vanhemman poikasen jaloista jäi roikkumaan ulkopuolelle vain vähän, nuoremmalla poikasella olikin ihan omanlaatuinen ratkaisunsa. Tapahtumaketjun alku tuli yllätyksenä, ihan puskista, enkä ollut kameran kanssa missään valmiusasemissa. Olin sisällä olohuoneessa vain katselemassa oravapöntölle päin. Sen jälkeen hiippailin tietenkin nopeasti kameran kanssa pihalle valmiusasemiin, jotta saisin edes jotain dokumentaatiota.
Pikkuorava nimittäin heittäytyi ruokintalaitteeseen sukkana ja jäi sinne iloisena syödä mussuttelemaan aika pitkäksikin aikaa! Tässä se on saanut tarpeekseen ja tulee pois. Luulin ensin tuota ruskeaa nappulaa sen nenäksi, mutta sehän olikin suussa oleva pähkinä!
Nopeasti se keräili itsensä ja päätyi oravamaatin päälle muina miehinä syödä juputtamaan ;-) Oli kyllä mahdottoman vekkuli ja odottamaton tapahtumasarja!
Hännän ohuudesta näkee, ettei tämä ole vielä kovin vanha.
Ja tässä kuvassa alla poikasen pieni olemus näkyy todella selvästi.
Olen nähnyt myynnissä sellaisia matalampiakin malleja, jotka eivät ehkä houkuta niin paljon tämän kaltaisiin sisälle tunkeutumisratkaisuihin. Tämä meidän ruokintalaitteemme on jo aika vanha. Pitäisikin katsoa sille uusi korvaaja. Ehkäpä hieman matalampi siis?
Mutta kyllä sain nauraa ihan katketakseni noiden kahden oravanpoikasen touhujen seuraamisen aikana ja jälkeen. Kilokaupalla endorfiinia virtasi lävitseni. Toivottavasti pieni rippunen ilostani siirtyy sinullekin :-)
Mikä tuo sinun arkipäiviisi iloa ja piristystä?