Kuvista paljastui melkoinen määrä hömötiaisia!
Pian paikalle pelmahti lisää tali- ja sinitinttejä. Sirkutus oli melkoinen. Seisoin vain paikoillani, katselin ja kuuntelin. Yritin räpsiä kuvia edes todistusaineistoksi.
Tinttien lisäksi paikalle saapui pian myös yksi uusi vieras: puukiipijä lennähteli rungolta toiselle. Kuvista tuli pimeitä, vaalennus toi näkyviin kohinaa. Ja kohinan poistaminen aiheutti suttuisuutta. Mutta kyllä noista selvää saa. Samoilla jalansijoilla on otettu kuvat puukiipijästä kuin noista hömötiaisistakin :-)
Vähitellen linnut siirtyivät kauemmaksi ja niin tein sitten minäkin, toiseen suuntaan vain. Punaisia kärpässieniä oli paljon. Maahan pudonneiden keltaisten koivunlehtien seassa ne näyttävät niin kauniilta. Siksi syksyn 'pakollinen' kärpässienikuva.
Kiipesin korkealle mäelle ja sieltä mutkan kautta loivempaa reittiä takaisin. Vielä ennen autolle saapumista jäin tarkkailemaan taas yhtä lintuparvea koivun yläoksilla. Vihervarpusia - ne tunnistin jo äänestä. Hömötiaisten äänet eivät minulle kolahtaneet. Täytyypä kuunnella niitä lisää vaikkapa Luontoportin kautta.
Kantarelleja yritin etsiskellä uusista metsätuttavuuksista, mutten löytänyt ainoatakaan. Fiilis oli kuitenkin hyvä. Tuli nautiskeltua syyspäivän parhaista jutuista. Sateeseen en joutunut kertaakaan, mutta vaelluskengät kastuivat kokonaan märässä metsässä kävellessä.
Nyt voi taas arkiviikko alkaa - luontoa on tankattu taas muutamaksi hetkeksi :-) Iloista alkavaa syysviikkoa!