Talvipäivän ihanuutta ja ripelankasukat

Vuodenvaihteen puolilöllöilyt ovat ohi ja nyt on sitten siirryttävä ihan oikeaan arkeen. Eikä se niin pahaa ole, tänäänkin palaveerasin monen todella mukavan työkaverin kanssa 😊. Oikein mukava päivä oli!

Tänään oli mahtavan kaunis ilma, mutta pakkanen huiteli 17 asteen molemmin puolin, eikä pikalenkki ulkona lounaan yhteydessä yhtään kutsunut. Mutta katselin ikkunasta ulos ja käytin koiran pihalla pissalla. Kylmä oli silläkin, eikä se malttanut mennä kovin kauas hankeen, vaan pissasi ihan lähelle. Tuli ihan sovinnolla sisäänkin, eikä tarvinnut kantaa, niin kuin välillä (=usein).

Ihan fiilistelyn vuoksi muutama loppiaiskuva tänne vielä.

Pilkkiteknologia on selvästi kehittynyt minun lapsuuden vuosistani. Jonkinlainen kalatutka tai -navigaattori tuo taitaa olla.

Sukkatehtailuun olen ottanut tavoitteeksi, että joka toinen sukkapari tulisi tehtyä ripelangoista. Johonkin niitäkin olisi hyvä käyttää. Joskus määrät ja sävyt osuvat paremmin yhteen kuin joskus toisella kerralla. Ennen vein lankajämät töihin Saaralle, joka ahkerana ja ympäristöystävällisenä ihmisenä kierrättää langan kuin langan uuteen elämään. Nyt kun emme tapaa enää toimistolla, olen yrittänyt itse taklata haastetta. Joskus se jaksaa tökkiä aika paljon, niin kuin nyt. 

Nämä ripelankasukat (jämälankasukat) ovat jommalle kummalle meidän perheen miehistä. Kummalla nyt ensin sattuu taas akuutti sukkatarve iskemään. He ovat onneksi kovin laajamielisiä sukkien suhteen. Sininen väri on kummankin mieleen. Nämä ovat nyt valmiina sukkakorissa odottamassa käyttöönottoa, mutta jotain taiteellisempaa pitäisi keksiä seuraavia ripelankaprojekteja varten. Olisi mukavaa nauttia myös sukkien tekemisestä, niin kuin omavalintaisissa sukkaprojekteissakin käy. 

Kirjoneuleeseen voisi saada hukattua pieniä määriä jämälankoja, mutta lankojen sävyjen mätsääminen yhteen voi olla minun silmälleni vaativa haaste.

Onko sinulla hyviä ideoita ripelankojen hyötykäyttöön? Vai olisiko sittenkin parempi idea lähettää langan loput Saaralle jatkossa postissa? En ole tosin nyt kysynyt, vieläkö hän huolisi niitä, mutta...

Nyt puikoilla on uudet sukat valmistumassa ja niiden jälkeen olisi seuraavan ripelankahaasteen aika.

Upeaa valoistuvaa tammikuun jatkoa!

Jämälankaprojekteja: avainnauha

Talvinen sukkatehtaani on ollut aika lailla suljettuna tämän talven. Suhteeni ostamiini karkeahkoihin sukkalankoihin on ollut kriisissä, enkä ole jaksanut innostua niiden työstämisestä sukiksi. Kädet ovat kaivanneet näprättävää, joten olen etsinyt jotain touhuttavaa. Kuvittelin löytäväni helposti montakin mielekästä, mutta nopeasti toteutettavaa rannekeideaa lojumaan jääneille jämälangoilleni. En löytänyt.

Muutamasta lähteestä löysin kuitenkin tällaisen jämälankarannekeidean, jota lähdin sitten kokeilemaan: http://minttumaantakana.blogspot.com/2012/06/erilaiset-ystavannauhat.html (klik).

Näprääminen oli koukuttavaa ja teinkin näitä nauhoja uusilla värikombinaatioilla (ja paksuuksilla) melkoisen monta :-) Tässä muutamia näperryksiä esimerkkeinä.

Viimein päädyin tekemään itselleni uuden avainnauhan tällä tekniikalla. Tämä kokeiluversio on tehty puhtaasti kierrätysaineista - ei mitään turvalukkoa. Seuraavaan avainnauhaan voisin lisätä kaupasta ostetun turvalukon.

Avainnipsu on leikelty irti vanhasta mainosavainnauhasta. Niskan solmujen tilalle voisi seuraavalla kerralla laittaa turvalukon. Täytyypä kokeilla :-) Ja nauhakin voisi olla seuraavassa versiossa hieman pitempi.

Ihanaa kevään haistelua - se on jo täällä :-)

Uusi hullutus?

Olen jämälankoja kuljetellut töihin työkaverille, joka osaa ja jaksaa tehdä käsitöitä pienistäkin lankamääristä. Sukkien tekemisessä lankakerät menevät harvoin ihan kerälleen tarkasti. Pitäisi kai opetella neulomaan sukat kärjestä varteen, niin voisi venyttää vartta siihen asti kun lankaa riittää... Aika työlään kuuloista.

Olen tässä jo parin kuukauden ajan etsiskellyt mielekkäitä jämälankaprojekteja. Lähinnä siis sellaisia, joihin saa edes upotettua langantähteitä. Olen tehnyt pieniä sukkia muutamia pareja. Niille ei vain ole käyttäjiä. Yhdet sukat pistinkin arvontaan aikanaan.

Olen myös väsännyt kahdet raitasukat, ensimmäisissä raidat langantähteistä ja toisissa kaikki langat tähteistä. Täytyy nyt tässä välissä myöntää, että minulle jämälanka käytännössä tarkoittaa vajaata kerää, usein alle puolikasta kerää. Ja silti noiden sukkien kanssa oli puuhaa :-(

Ensinnäkin pääteltävien lankojen määrä on moninkertainen tavalliseen sukkaprojektiin verrattuna. Ja päättely ei ole ollenkaan se viehättävin vaihe käsitöissä. Ehkäpä ennemminkin se vähiten kutsuva vaihe.

Värien valinta on toinen minulle harmaita hiuksia aiheuttava seikka. Käytän tällä hetkellä korkeintaan kolmea väriä per käsityö. Siinäkin on jo kovasti pähkimistä, mitä lankoja arvaan pistää yhteen. Sukkien kanssa pelasin varman päälle ja väriskaala oli hillitty, rajallinen ja jotakuinkin tylsä ;-)

Olen myös harkinnut isoäidin neliöitä. Monestikin. Esteitä on ollut muutamia. Ensinnäkin tuntuu, että melkein 'kaikki' tekevät nykyään isoäidin neliöitä. Minun taas pitää tehdä jotain erilaista, omannäköistäni, vaikkei välttämättä itse keksittyä. Toinen vaikeus liittyy tuohon värien valintaan. Olen nyt kuitenkin jättänyt itselleni minua miellyttävän väriset langat ja kierrättänyt jo melkein kaikki muut työkaverille (voi häntä rassukkaa :-( ).

Googletellessani huomasin nopeasti, että isoäidin neliöitä onkin vaikka kuinka paljon erilaisia. Löysin lopulta sellaisen, jonka virkkaamista halusin kokeilla. Ensin tein koekappaleen, jotta pääsin jyvälle ohjeesta. Totesin nopeasti, että valitsemani värit olivat yhdessä mahdottoman tylsä paketti. En jaksanut katsella neliötä edes itse, vaan annoin sen koiralle. Sekään ei halua leikkiä sillä ;-)

Seuraava väriyhdistelmä oli jo mukavampi. Tehtailin niitä, kunnes sen väriset langat alkoivat loppumaan (peräti yhdeksän kappaletta!) ja testasin väriyhdistelmää seuraavaa tilkkua varten. Nyt sain aikaiseksi sekavan, silmille räjähtävän paketin, jota ei missään nimessä kannattaisi tehdä lisää ;-) Pienen pähkäilyn ja lyhyen konsultaation (mieheltä) jälkeen päädyin taas ihan mukavaan yhdistelmään. En tiedä, voiko niitä yhdistää koskaan voiden aikaisempien kanssa, mutta en murehdi nyt sitä, vaan virkkaan värkkään neliöitä nyt tällä yhdistelmällä kunnes joku väreistä loppuu. Sitten on taas uuden värikokeilun vuoro :-)

Vaaleanpunainen on oikeasti hieman enemmän hattaranvaaleanpunainen, sininenkin enemmän sininen, pehmeä tosin... Eli värit ovat suuntaa antavat :-)

Sinisellä pohjalla olevia tilkkuja on nyt yhdeksän ja keltaisella pohjalla olevia neljä. Jos ei näistä muuta saa, niin kaksipuolisen patalapun :-) Mutta ripelankoja riittää vielä vaikka kuinka, yksi neliö painaa ällistyttävän vähän. Saa nähdä kuinka kauan jaksan olla innostunut tästä touhusta. Ja miten käykään, kun noita neliöitä pitää alkaa päättelemään ja yhdistelemään...

Ohjeet tähän isoäidin neliöön löytyvät englanniksi valokuvien kera täältä:

http://tillietulip.blogspot.fi/2012/06/to-beg-chain-ch-5-and-join-to-form.html (kukka)

http://tillietulip.blogspot.fi/2012/06/adding-rounds-to-daisy.html (tausta).

Upeaa viikon jatkoa!