Nuorempana päiväunet eivät olleet ollenkaan minun juttuni, mutta iän myötä olen löytänyt satunnaisiin univelkoihin hyvän vastaparin päiväunista. Toki käyn päikkäreille vasta, kun olo on niin väsynyt, etten juuri jaksa mitään muuta. Nykyään laitan myös kellon herättämään, etteivät unet veny liian pitkiksi.
Elämä ei ole mielestäni kaiken kaikkiaan kovinkaan reilua. Juuri mitään ei voi ansaita, useimmiten kaikki vain tapahtuu. Toki omalla toiminnalla on vaikutuksensa, mutta harvoin siinä mittakaavassa ja siihen suuntaan kuin haluaisi.
En muista, milloin kesäloma hajosi ensimmäistä kertaa atomeiksi, mutta sen muistan, että se oli tyrmäävä kokemus. Odotetun leppoisan loman tilalle tulikin kriisi, joka sekoitti suunnitelmat täydellisesti. Sen esimmäisen kerran jälkeen sama kaava on toistunut todella monesti. Muutama välivuosi on välillä ollut kuin härnätäkseen toivolla paremmasta elämästä ja sitten ikävät kesät ovat käynnistyneet taas.
Tähän kesään on kuulunut paljon ikävää ja surua. Samaan aikaan on tapahtunut paljon vähän pienempiä positiivisia asioita. Mukaan on mahtunut isojakin ilon pilkahduksia. Olen antanut itselleni luvan nauttia niistä. Ikävistä asioista murehtiminen tulee ihan luonnostaan eikä pyydä lupaa.
Kesän hyviin hetkiin kuuluu Rauman reissun reti Pyhärantaan Rihtniemen lintutornille. Paikka olisi vallan mahtava kevätreissulle, mutta upeaa siellä oli nytkin.
Kahlasin ruovikon läpi rantaan rantakiville.
Luodoilla oli merimetsoja.
Merimetsot lentelivät suuntaan jos toiseenkin :-) Usein nokka auki.
Vielä yhdellä päiväretkellä ehditään käymään yhdessä. Paikka on vielä avoin, ajankohta ensi viikolla kuitenkin. Maanantai ja tiistai kuluvat arkirutiineissa, aikaisintaan keskiviikkona pääsemme lähtemään reissuun. Säätiedotukset sinne asti ovat melkoisen epävarmoja, joten päivä kerrallaan etenemme suunnitelmien kanssa :-)
Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevalle viikonlopulle ja uudelle viikolle?