Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kemiönsaari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kemiönsaari. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. toukokuuta 2022

Kevään ja taiteen iloa 🥰

Kyllä on mahtavaa, kun ulkona riittää valoa aamusta iltaan ja melkein kaikki lumikin on sulanut pois. Tuo jälkimmäinen on aivan erityisen tärkeää, ihan liian kauan lumi möllötteli maassa tänä keväänä. Metsässä on onneksi nyt pääosin sulaa ja siellä pääsee taas kirmailemaan. Tai sitten kävelemään ihan normaalisti. Liikunnan määrä on minulla kohonnut moninkertaiseksi talvipäivistä. Täytyykin ensi talvea varten kehittää jokin strategia, millä pääkoppaa tuulettavaa ja kroppaa hoitavaa liikuntaa saisi pidettyä yllä pimeydestä ja lumesta huolimatta. Mutta juuri nyt aion nauttia vain tästä keväästä!


Kasnäsin kallioiden taide on tällä kertaa esittelyvuorossa. En malttanut enää niiden kanssa 😂. Piti päästä kertaamaan, millaista ihanaa siellä tulikaan nähtyä. Kuvat ovat täsmälleen siinä järjestyksessä kuin ne on otettu. Siinä se piilotettu logiikka.

















Käyn harvoin taidenäyttelyissä, mutta minusta tätä voi kyllä kutsua taidenäyttelyksi. Olin aivan ihastuksissani ja innoissani. Kuvaustekniikka tarvitsee tähän hieman hiomista, mutta eiköhän se pienellä mietiskelyllä onnistu 👍


Ihanaa keväistä loppuviikkoa!

sunnuntai 8. toukokuuta 2022

Kasnäsin geologinen luontopolku

Kasnäs oli ollut vierailulistallani jo pitkään. Nyt oli vihdoin sen aika. En odottanut mitään. Meren läheisyys ja vieressä oleva asumaton kallio olivat jo enemmän kuin riittävästi. Lähempänä saapumistamme olin jo huomannut pienen geologisen luontopolun leirintäalueen lähellä. Se kuulosti vähän hassulta ja näytti pieneltä, mutta päätyi tietenkin myös vierailukohteeksi.

Luontopolku lähti melkoisen vaatimattomin merkein Metsähallituksen punaisen rakennuksen kupeesta. Tämä rakennus lienee ollut se luontokeskus, josta Hitunenkin mainitsi. Nyt siinä on ulkopuolella vielä joitakin kivinäytteitä, mutta muuten ovella on teksti, jonka mukaan rakennus on nykyisin Metsähallituksen muussa omassa käytössä.

Rakennuksen kupeesta nousin rappuset ylös ja siellä reitin alkukohta oli merkitty näin:


Vieressä oli myöskin reitin toinen opastetaulu isohkon kivipaasin vieressä. Kivipaaseja oli enemmänkin, hieman pienempiä vain. Pian kävi selväksi, että ne ovat reitin merkkejä, joita seuraamalla pysyi reitillä ja opasteiden rytmissä.



Alkumatka kulki kallion päällä, loppumatka rannalla kallion juurella.




Kallion kulumat olivat kiinnostavia ja kauniita.





Rannalla oli laikku todella vaaleaa kalliota.


Vaaleuden keskelläkin siinäkin oli raitoja ja kuvioita eri väreillä.



Yksiväristä ja tylsää kohtaa oli turha etsiä 👍.


Käkkyrämännytkin ovat niin ihania.


Ihmettelin tuossa äsken, miksi tämä (alla oleva) kuva on täällä niin monta kertaa. Mutta sitten vertailin niitä, niin hieman eri paikoistahan ne ovat, sen huomaa, kun tarkkailee noita isompia kiviä.


Sileää ja raidallista.




Lisää käkkärämäntyjä reitin varrella.


Täällä on monikin päättänyt pystyttää oman kivipaatensa. Nykyään suositellaan, ettei luonnon kiviä ryhdyttäisi juurikaan siirtelemään ja asettelemaan uusiin paikkoihin. Tämäkin paikka näyttäisi luonnollisemmalta ilman noita kyhäelmiä.


Ensimmäiset raput rannasta ylöspäin. Toiset lähtivät pienen matkan päästä ja niissä riitti kiivettävää ihan mukavasti.


Terveisiä Kasnäsistä! Lisää juttua ympäristöstä myöhemmin.


Oikein hyvää äitienpäivää kaikille!

perjantai 6. toukokuuta 2022

Lomamatka on päättynyt, alkaa yhteenvedon aika

Nyt on lomareissu takana käynti toisessa (loma-)ulottuvuudessa teki ihmeitä. Tekee vieläkin, fiilikset ja hyvät tuntemukset vain paranevat. Ja kompastumis-kaatumisen seurauksena saadut ruhjeet ja kivut pienenevät - toiset enemmän kuin toiset.

Ihana olla hyvässä reissussa hyvässä seurassa, mutta on se vaan ihanaa palata kotiinkin! Lunta on huomattavasti vähemmän kuin reissuun lähtiessä.


Olen rakastanut kallioita melkein aina. Tällä kertaa löysin itseni hifistelemässä kiven muotoa ja rakennetta ihan uudella tasolla. Kasnäsissä (Kemiönsaari) on geologinen luontopolku, joka on kiven ystävän hurmosretki! Reitti oli vain noin kilometrin pituinen, mutta sen varrelle mahtui niin paljon. Luontopolun alku oli hämmentävän vaatimattomasti merkitty, mutta kun se löysi, oli edessä vain ihania yllätyksiä.

Kallion muoto, väritys, kuviot ja kasvustot nousivat nopeasti huomioni keskiöön. Maisemat olivat taivaallisia, totta kai, mutta kallio itsessään näyttäytyi myös niin kauniina ja monimuotoisena.


Näitä kallioita jäin ihailemaan, ihmettelemään ja kuvaamaan. Luonto osaa taiteen.


Toki matkalla oli paljon muutakin. Minulle tärkeimmistä jutuista kirjoitan tänne sitä mukaa, kun ehdin matkan kuvasatoa kelaamaan. Matkalla näin mm. autotiellä ja sen vieressä seikkailevan kurjen (onneksi ei tullut kurkikolaria), voikukkia, metsäorvokkeja, haahkoja, meriharakan, merimetson, merikotkan ja vaikka mitä muuta. Kaikista ei ole kuvia, mutta loma oli silti aivan mahtava.


Ripelankasukka-arvontaan osallistumisaika päättyy puoliltaöin. Viikonloppuna arvotaan voittajat. 


Ihanaa alkavaa viikonloppua!

keskiviikko 4. toukokuuta 2022

Ihana toukokuu 🥰.

Olen lomalla. Tämä on minulle aivan mahdottoman täydellistä loma-aikaa. Lomafasiliteetit eivät ole ihan huipussaan, mutta luonto ja Suomi on 👍. Ihan mahdottoman upeaa nähdä Suomen kevään edistymistä tähän kevään kannalta kaikkein hektisimpään aikaan. Kun missään ei ole turistiryntäyksiä, paikkoja pääsee tarkkailemaan melkein alkuasukkaan näkökulmasta. Se on mahtavaa!

Ensimmäinen lomakohde oli Porvoossa, toinen Hangossa, sitten siirryimme asioiden tärkeysjärjestyksen mukaan Turkuun ja sen jälkeen pakitimme Kemiönsaareen Kasnäsiin. Tämä viimeisin leirintäalue ei sellaisenaan ole kaikkien huipuinta, mutta ympäristö ja sen mahdollisuudet korottavat tämän paikan korkealle meidän ranking-listallamme.


Eilen kävi kämmi luontopolulla. Reitti oli helppo, joten ei tullut tuijoteltua askelia riittävästi. Oli pientä aikataulupainettakin, joten kipitin tavallista kiivaampaa tahtia. Kompastuin. Polku oli helppo, mutta tyssäsin johonkin juureen tai muuhun vastaavaan. Alla oli kallio ja väliin jäivät kamerat. Onneksi vammat ovat hyvälaatuisia ja selvisin tilanteesta.

Minä satutin polveni, rintakehäni, ylähuuleni ja oikean poskeni. Ilta sujui särkylääkkeistä huolimatta melko huomattavissa kivuissa. Aamulla olo onneksi jo ihan siedettävä, melkein normaali 💕


Siirtyminen kotoa muihin virittäviin paikkoihin on auttanut aivan mahdottomasti lomafiiliksen synnyttämisessä. Puhelimeenkin olen suhtautunut sillä asenteella, että lomalls voi pitää taukoa. Nyt voi laskeutua lomaan ja rentoutumiseen ihan täysillä.


Ihana toukokuu 😍.