Hangon Tulliniemi - loman voi elää moneen kertaan 👍

Tässä menen lomamatkaani hieman takaperin, mutta se ei varmaan häiritse ketään muuta kuin minua 👍.

Nyt palataan Hangon Tulliniemen luontopolulle, jossa onnistuin myös kolhimaan itseni oikein kunnolla.

Tämä oli kolmas kertani Tulliniemellä. Nyt aikataulu oli vain hieman tiukka ja yritin kiirehtiä. Se kostautui kompurointina. Luontoon ei vain kannata lähteä kiireellä. Omiin askeliin pitää jaksaa keskittyä ja sitten pysähtyä erikseen ympäristöä tarkkailemaan. Siinä kuluu aikaa.

Tulliniemen luontopolku seuraa ensin ihanaa suojeltua rantaa (jonne ei siis saa mennä), pujahtaa sitten hieman metsän siimekseen ja polveilee metsän ja rannan välillä. Lopulta päädytään ihanille kallioille.

Ihan saman näköinen kuva on ollut blogissani aikaisemminkin, ehkä hieman kauempaa. Saapuminen merelle on kaunista polkuakin pitkin.

Luontopolulta ei saa poistua, kaikki ympärillä oleva on käytännössä rauhoitettua, erityisesti rannassa. Pysyin siis polulla.

Vanhan laivan hylky veti väistämättä huomion itseensä. Onneksi siitä oli myös esittelytaulu.

Matkalla oli myös levähdyspaikka. Kaunis.

Rantaosuus oli käsittämättömän kaunis vielä kolmannellakin kerralla vierailtuna.

Tässä ollaan jo kallioilla. Juuri ennen tätä kompastuin kallioisella polulla ja loukkasin polveni, rintakehäni, poskeni ja ylähuuleni. Jonkin aikaa tarkkailin veren hyytymistä ja hampaiden mahdollista irtoamista (yksi lävisti melkein kokonaan ylähuulen) ja päädyin jatkamaan matkaa perille asti.

Kauniit kalliot odottivat, vaikka kulku oli vähän kipeää.

Etenkin kallioalueella reitti oli merkitty hyvin ja siellä oli myös turvaköysi turvallista liikkumista varten.

Vaikka arki olisikin välillä karua, yksitoikkoista tai hieman hapanta, elämän hyvissä hetkissä voi rypeä moneen kertaan, uudestaan ja uudestaan. 

Iloa, jaksamista ja mielikuvitusta arkeen! Minun täytyy muistaa venytellä vielä illalla, etteivät lonkat valittelisi yöllä. Miten sinä huollat itseäsi ennen nukkumaan menemistä?

Ihana toukokuu 🥰.

Olen lomalla. Tämä on minulle aivan mahdottoman täydellistä loma-aikaa. Lomafasiliteetit eivät ole ihan huipussaan, mutta luonto ja Suomi on 👍. Ihan mahdottoman upeaa nähdä Suomen kevään edistymistä tähän kevään kannalta kaikkein hektisimpään aikaan. Kun missään ei ole turistiryntäyksiä, paikkoja pääsee tarkkailemaan melkein alkuasukkaan näkökulmasta. Se on mahtavaa!

Ensimmäinen lomakohde oli Porvoossa, toinen Hangossa, sitten siirryimme asioiden tärkeysjärjestyksen mukaan Turkuun ja sen jälkeen pakitimme Kemiönsaareen Kasnäsiin. Tämä viimeisin leirintäalue ei sellaisenaan ole kaikkien huipuinta, mutta ympäristö ja sen mahdollisuudet korottavat tämän paikan korkealle meidän ranking-listallamme.

Eilen kävi kämmi luontopolulla. Reitti oli helppo, joten ei tullut tuijoteltua askelia riittävästi. Oli pientä aikataulupainettakin, joten kipitin tavallista kiivaampaa tahtia. Kompastuin. Polku oli helppo, mutta tyssäsin johonkin juureen tai muuhun vastaavaan. Alla oli kallio ja väliin jäivät kamerat. Onneksi vammat ovat hyvälaatuisia ja selvisin tilanteesta.

Minä satutin polveni, rintakehäni, ylähuuleni ja oikean poskeni. Ilta sujui särkylääkkeistä huolimatta melko huomattavissa kivuissa. Aamulla olo onneksi jo ihan siedettävä, melkein normaali 💕

Siirtyminen kotoa muihin virittäviin paikkoihin on auttanut aivan mahdottomasti lomafiiliksen synnyttämisessä. Puhelimeenkin olen suhtautunut sillä asenteella, että lomalls voi pitää taukoa. Nyt voi laskeutua lomaan ja rentoutumiseen ihan täysillä.

Ihana toukokuu 😍.

Lisää Hangon rantoja

Lisää kuvia Hangon Tulliniemestä. Sitä ennen täytyy kuitenkin todeta, että suomalaisilla on ainakin varaa ostaa uusia autoja! Tullin alue oli laaja ja niitä uusia rekisteröimättömiä (muutamia rekisteröityjäkin) riitti melkein silmän kantamattomiin. Hassu yhdistelmä tuokin - tullin asfaltoitu piha uusine autoineen ja vieressä luonnonsuojelualue. Vaan hyvä, että rantakaistaleet on suojeltu!

Hangon ihania rantoja

Kävin eilen katsastamassa Hangon Tulliniemen luontopolun. En osannut heti aamusta päättää, mihin olisin lähdössä ja univelkojen vuoksi unta riitti muutenkin pitkään. Puolen päivän jälkeen arvoin vielä, suuntaisinko Paimioon vai Hankoon. Onneksi en ollut yhtään katsastanut ajomatkaa enkä -aikaa. Muuten ei olisi tullut lähdettyä. Nyt kallistuin kauan haikailemani Hangon reissun suuntaan.

Nerokkaasti päätin ensin lähteä ajamaan pikkuteitä pitkin, jottei ajomatka olisi niin tylsä. Kolmenkymmenen kilometrin köröttelyn jälkeen huomasin vilkaista navigaattorin kertomaa arvioitua saapumisaikaa (nopeinta reittiä pitkin). Päädyin nopeasti oikomaan suunnitelmiani ja tyytymään isoihin nopeisiin teihin ;-)

Olin perillä kolmen jälkeen, takaisin autolla kuuden jälkeen ja kotona hieman ennen yhdeksää. Vaikka luontopolun pituudeksi on ilmoitettu lähteestä riippuen 6,7 - 7,6 kilometriä, minun matkakseni kertyi noin 9,6 kilometriä. Tässä on mukana jokaisen sallitun sopen kiertäminen sekä matkat autolta luontopolulle ja takaisin. Aikaa kului kolme tuntia, etenkin menomatkalla tuli pysähdyttyä kameran kanssa todella tiuhaan maisemia kuvaamaan.

Kaikki kuvat eivät ole niin hienoja kuin haluaisin ja muutenkin olen ehtinyt käymään vasta joitakin läpi. Koko kauneus ei todellakaan käy ilmi kuvistani, mutta olipa ehtottomasti käymisen arvoinen paikka! Vaikka alkumatka oli helppoa, loppuosuudella tarvitaan kunnon kenkiä ja kyvää liikuntakykyä.

Muutama ensimmäinen kuva tässä: