Lukukausi - kirjallisia elämyksiä

Karisto 2012 382 sivua   Tutustuin rovaniemeläisen Janne Huilajan (s. 1961) kirjoihin aivan sattumalta, kun nappasin kirjaston uutuushyllystä hänen tuoreimman teoksensa, novellikokoelman Hevonen (2013). Tarina luisti sen verran osuvasti, että miltei samalta istumalta oli perehdyttävä kirjailijan tuotantoon enemmänkin. Jimin nimihenkilö on kuin Rosa Liksomin novellista napattu pohjoisen peräkammarin aikamiespoika, jonka edesottamuksia seurataan kahdessa vuorottelevassa aikatasossa. Nykyajassa ollaan paikallisessa baarissa tai milloin kenenkin luona ottamassa kuppia ja turinoimassa. Takaumissa palataan Jimin lapsuuteen ja nuoruuteen pohjoisessa pikkukylässä, nyrjähtäneeseen armeija-aikaan sekä satunnaisiin hanttihommiin.  Olemukseensa nähden hieman ristiriitaisesti Tarmoksi ristityn, sittemmin Jimiksi nimetyn nuorukaisen lapsuutta varjostaa isän käpykaartilaisuus ja veljen tapaturmainen kuolema, mutta minään myöhempien vaiheiden selittäjinä näitä tapahtumia ei Jimin ...

Like 2012 196 sivua Marco Kososen esikoisromaanin päähenkilö on raamatullisesti nimetty Adam, jonka varhaiskeski-ikäistä elämää leimaa satunnaisuus ja ajelehtiminen. Naissuhteet ovat väliaikaisia ja työsuhteetkin enemmän tai vähemmän onnenkantamoisia.  Eräänä iltana Adam ajautuu tylsien kotibileiden jälkeen entuudestaan tuntemattomaan ravintolaan, jossa hän viihtyy oitis erinomaisesti. Kotoisa tunnelma ja vanhanaikaisella tavalla  mutkaton sisustus sekä hyvällä maulla valittu musiikki miellyttävät Adamia niin, että hän palaa sinne vielä seuraavanakin iltana. Ja taas parin päivän kuluttua. Pian hänelle tarjoutuu mahdollisuus myös työskennellä Ravintola Kukurissa, jota kuitenkin epävirallisesti kutsutaan Ravintola Lopuksi. Ravintola Loppu toimii romaanissa eräänlaisena bahtinilaisena kronotooppina, ajan ja paikan yhdistävä tilana. Adamille se on myös elämänmuutos ja siirtymäriitti yhä syvemmälle addiktioihin ja päämäärättömään oleiluun. Varoitettu häntä on, lukijan mielen...

Otava 2012 173 sivua Petri Tammisen Rikosromaani edustaa genreään jollain tapaa samansukuisesti kuin Matti Mäkelän Rakkausromaani (2006) omaansa. Rikosromaanissa on tietenkin rosvo ja mystinen vyyhti rikoksia, joita henkilökohtaista elämäänsä kipuileva poliisi saa setvittäväkseen. Tammisella komisario Vehmas ajaa takaa Malmin musertajaa, Hämeenlinnan häpäisijää Hermann Ångströmiä. Ångströmin viljelemä rikollisuuden sarka ei ole mitenkään perinteinen. Lyhyesti ilmaistuna: hän ei tavoittele rikkauksia tai riistä kenenkään henkeä, hän vain aiheuttaa huolta, pettymyksiä ja häpeää, kaikenlaista mielipahaa sydänsuruista aina eksistentiaaliseen alakuloon. Ångström tietää, että pienikin sysäys voi suistaa elämän raiteiltaan: Tällä kertaa Ångström oli tekeytynyt sairaalan kirjastovirkailijaksi ja jättänyt rutiinileikkauksesta toipuvan opiskelijan pöydälle pari Wittgensteinia ja yhden ajan olemusta tutkivan teoksen. Kaksi päivää myöhemmin opiskelija oli kärrätty nahkahihnoissa psy...