Lukukausi - kirjallisia elämyksiä

Alkuteos: Populärmusik från Vittula Suomentanut Outi Menna Like 2001 267 sivua   Mikael Niemen (s. 1959) läpimurtoromaanin minäkertoja Matti asuu Vittulajängällä, Pajalassa, pienessä kunnassa Pohjois-Norlannissa, lähellä Suomen rajaa. Pohjoisuus ja rajan läheisyys tekeekin alueen omaleimaiseksi. Matti identifioi Pajalan poissulkemisen kautta:  Kotiseudullamme ei ollut petoja, ei siilejä eikä satakieliä. Siellä ei ollut julkkiksia. Siellä ei ollut vuoristoratoja, liikennevaloja, linnoja tai herraskartanoita. Siellä ei ollut kuin määrättömästi hyttysiä, tornionlaaksolaisia kirosanoja ja kommunisteja. Eletään 60-lukua, ja Vittulajänkä saa asfalttipäällysteen. Matti ystävystyy ankaran lestadiolaisesta kodista olevan Niilan kanssa. Lestadiolaisuus esiintyy kirjassa eräänlaisena pohjoisena elämäntapana, joka vaikuttaa kaikkien, myös liikkeeseen kuulumattomien elämään.   Vastavoimaksi lestadiolaisuudelle ja vanhempien edustamille asioille pojat löytävät musiikin...

Atena 2012 311 sivua Eletään vuotta 1968. Helmi menee ensimmäiselle luokalle kansakouluun. Koulutaipale alkaa kuitenkin kovin surullisesti, sillä Helmin paras ystävä Mirjami jää auton alle ja kuolee. Helmi on yksinäinen lapsi. Äidillä ei ole hänelle aikaa tai ymmärrystä, isästä ei ole tietoakaan. Nuorella Kaarina-opettajalla on riittämiin jo omassa elämässään. Veljet Timo ja Tommi eivät huoli pikkusiskoa leikkeihinsä, ja selvin päin mukavaa, jo aikuista Pena-veljeä vievät epämääräiset bisnekset.  Helmille jää vain mielikuvitusmaailma, jossa Mirjamikin on elossa ja mukana Helmin leikeissä. Lapsuus on kohtuullisen paljon käsitelty aihe kirjallisuudessa, ja esimerkiksi Hannu Väisäsen ja Mari Mörön lapsikuvaukset ovat muodostuneet nykykirjallisuuden klassikoiksi. Grönroosin tavassa kuvata pienen Helmin todellisuutta on kuitenkin persoonallista virettä ja siten myös uskottavuutta ja koskettavuutta. Helmiin ja Kaarinaan on helppo suhtautua myötäeläen, eikä sinällään masent...

Otava 2011 142 sivua  Absurdeja ja maagisia tarinoita, lupaa kirjan takakansi. Ja tamperelaisen Janica Branderin (s. 1983) esikoisnovellikokoelma Lihakuu pitää lupauksensa. Jo kokoelman aloittavassa niminovellissa Jänö King-King auttaa ekaluokkalaista kantamaan lumihankeen tuupertuneen äidin kotiin.  Turva löytyy Lihakuun maailmassa usein realismin ulottumattomista. Yleensä novellien keskiössä on perhe tai ihmissuhde, monesti lapsen näkökulmasta katsottuna. Branderia on verrattu oululaiseen Hanna Hauruun , eikä aiheetta. Lihakuun maailma ei ole kuitenkaan niin ahdistava ja lohduton kuin Haurun kirjoissa. Novellissa Maailman makuu valtio ilmoittaa lähestyvästä maailmanlopusta tekstiviestillä. Pieni tyttö päättää toteuttaa pullukan mummunsa viimeisen haaveen heittää jalkansa ristiin toisen päälle. Narun ja koiran avulla se onnistuu: ”Unelma nousi hitaasti kohti taivasta ja auringonsäteitä, silloin ei valitettu.” Branderin henkilöhahmot ovat sisukkaita, pieniä suuria ihmi...