Julkaistu 1996, suomennos 2003
694 sivua.
Tämä Tulen ja jään laulun sarjan ykkösosa on majaillut hyllyssäni jo pitkään, lukuvuoroaan odottamassa. Yleensä vaan kevyitä pokkareita on niin paljon mukavampi lukea kuin näitä tiiliskivi-kovakantisia, että tulee näköjään aina valittua jotain muuta kuin näitä painavia opuksia seuraavaksi luettavaksi. Nyt sitten kun tästä tehty tv-sarja on vihdoin alkamassa ensi viikolla YLE:llä, oli viimein pakko lukea tämä ensimmäinen osa, että ehtii vielä ennen tv-sarjaa.
Suomenkielinen kansi ei houkutellut yhtään ja muutenkin halusin lukea nämä englanniksi, vaikka se hieman hitaampaa yleensä onkin. Toivottavasti julkaisevat nämä osat suomeksi nyt tv-sarjan myötä uusilla, kiinnostavimmilla kansilla. Nykyiset karsivat mielestäni lukijakuntaa ihan turhaan (tosin tuo tv-sarjakin auttanee tähän).
Valtaistuinpeli kertoo usean suvun valtataistelusta eurooppalaista keskiaikaa muistuttavassa Westerosissa. Tarinaa kuullaan usean eri kertojan näkökulmasta ja pääjuonia on kolme, jotka vielä tässä ensimmäisessä osassa ovat varsin itsenäisiä. Eddard (Ned) Stark auttoi 15 vuotta aiemmin ystävänsä Robert Baratheonin kuninkaaksi. Nyt valtakunnan kakkosmies on kuollut ja kuningas tarjoaa Eddardille tätä vastuullista roolia. Eddard omista syistään päättää hyväksyä vastuut ja muuttaa pääkaupunkiin ottaen mukaan 2 tytärtään, jättäen vaimonsa ja poikansa pitämään huolta heidän kodistaan Talvivaarasta.
Eddardin äpäräpoika Jon lähtee pohjoisen Muurille, joka suojelee valtiota toisen puolen erikoisilta asukeilta. Daenerys on vanhan, murhatun kuninkaan tytär ja veljensä kanssa lohikäärmeistä polveutuvan sukunsa viimeisiä edustajia. Veli naittaa hänet 13-vuotiaana barbaarijohtajalle vaihtokaupassa sotajoukosta, joka voisi voittaa hänelle isänsä valtaistuimen takaisin.
Suvut ja hovin juonittelut tuovat mieleen brittiläisen Ruusujen sodan, joten tapahtumia ja juonenkäänteitä riitää. Tausta on tosiaan kuin keskiaikainen Britannia, maagisin maustein, jotka tosin ovat hyvin pienessä osassa vielä nyt sarjan alussa ainakin. Martin kuvaa hahmonsa niin hyvin, että heidän tekemisiään ja päätöksiään on helppo ennakoida, kun henkilöt oppii tuntemaan. Tämä hieman vähentää yllätyksellisyyttä, mutta ei vie tarinasta yhtään sen vetovoimaa. Henkilöillä on omat vikansa ja monesti juuri nämä luonteenpiirteet aiheuttavatkin isoja ongelmia heille, heidän läheisilleen ja välillä jopa koko valtiolle.
Alkuun tuntui kuin tarinaan hypättäisiin ihan keskelle mukaan, mutta niin se meneekin. Martin on pohjustanut sarjansa hienolla historialla, josta saadaan väläyksiä tarinan edetessä. Enemmänkin kyllä näistä menneistä lukisin mielelläni. Kirjan loppu jättää asiat aika tavalla auki, joten pitää jatkaa seuraavaan osaan, että saa tietää miten sitten kävi. Tosin nyt on niin hyvä teos kyseessä, että tuskin kovin moni näiden lukemista ekaan osaan jättäisi muutenkaan. Eli nyt oli kirja juuri minun makuuni, mutta silti ihan heti en kuitenkaan seuraavaan osaan jatka, kun sen verran tekemistä on näissä tiiliskivissä, että jotain kevyempää pitää ottaa väliin.
A Song of Ice and Fire - Tulen ja jään laulu:
- A Game of Thrones (1996) - Valtaistuinpeli (2003)
- A Clash of Kings (1998) - Kuninkaiden koitos (2004
- A Storm of Swords (2000) - Miekkamyrsky (I: 2005 & II: 2006)
- A Feast of Crows (2005) - Korppien kestit (2007)
- A Dance with Dragons (2011)
- The Winds of Winter (TBA)
- A Dream of Spring (TBA)
Lisää tästä kirjasta: Morren maailma, Sallan lukupäiväkirja, Booksy, Vinttikamarissa ja Kirjapinot.