Anna Godbersen: Ihania päiviä - Jazztyttö peilaa 2

Beautiful Days - Bright Young Things 2
Julkaistu 2011, suomennos 2012
384 sivua.

Anna Godbersenin trilogia 1920-luvun viimeisestä kesästä New Yorkissa ennen suurta romahdusta on edennyt toiseen osaan. Jazztyttö peilaa -kirjassa esitelty kolmikko Cordelia, Letty ja Astrid viettää makeaa juhlien ja salakapakoiden täyttämää elämää, mutta pinnan alla tapahtuu paljon muutakin.

Cordelia on noin kuukauden New Yorkissa oleskeltuaan vakiinnuttanut paikkansa isänsä perheessä, Jazztytön traagisista tapahtumista huolimatta. Cordelia on eristäytynyt perheen kartanoon toipumaan, mutta hänen veljensä Charlie keksiikin uudelle siskolleen sopivaa tekemistä. Cordelia on muiden varakkaiden seurapiirityttöjen tavoin julkisuuden kiinnostava henkilö ja hänen halutaan johtavan Greyn perheen uutta salakapakkaa. Tämä avaus auttaisi myös Greyn perheen viinatrokaribisnestä tiukassa ja raa'assa kisassa kilpailijaa vastaan. Cordelia löytää myös uuden kiinnostuksen kohteen lentäjä Max Darbystä, mutta tämäkään suhde ei ole helppo.

Cordelia haluaisi Lettyn uuden kapakan päätähdeksi, mutta muut ovat sitä mieltä, että laulajan pitäisi olla tunnettu tähti, eikä nimeton Letty. Letty joutuu siis taas itse rakentamaan uraansa alusta asti ja aluillaan oleva suhde Gradyn kanssa jää helposti kakkoseksi. Charlien tyttöystävä Astrid kapinoi ja pohtii heidän suhdettaan. Charlie kun ei ole läheskään täydellinen ja tämän viinatrokarin ura on vaarallisessa vaiheessa kilpailijan riitojen vuoksi. Astrid ei sulata Charlien suojelevaa ja salailevaa asennetta, mutta joutuukin lopulta pahaan pulaan uhkarohkeutensa vuoksi.

Pidin sarjan avauksesta Jazztyttö peilaa paljon. Se oli hieno ja vauhdikas tarina 1920-luvun seurapiireistä ja mukana oli hieman jännitystä ja murhakin. Nyt tämä kakkososa ei ihan täytä avauksen asettamia toiveita, vaan tarina muuttuu tylsemmäksi. Maailma, asetelma ja hahmot ovat jo pääasiassa tuttuja, vaikka monista uusia puolia paljastuukin. Tarina on hidastempoisempi eikä tapahtumia ole mukana niin paljoa. Charlien viinatrokaribisneksen ongelmat tuovat mukaan jonkunlaista jännitystä, mutta tuo osa tarinaa tuntui koko ajan sivujuonteelta enkä siihen juuri päässyt kunnolla mukaan.

Max Darby on hyvä uusi hahmo, vaikka hän vilahtikin jo ensimmäisessä osassa. Max suhtautuu kriittisesti tyttöjen elämäntapaan ja hänen taustansa kanssa Godbersen yllättää hienosti. Toinen kiinnostava hahmo on Lettyn ihastuksen kohde Grady. Hänestäkään ei paljoa tiedetä aluksi ja Godbersen tällä kertaa paljastaa miehen perhesuhteita ja menneisyyttä, mutta kovin syvällisesti hahmoon ei paneuduta. Charliesta en ole jostain syystä oppinut pitämään ja toivoinkin koko ajan Astridin päätyvän jättämään tämän. Olin myös odottanut Cordeliasta enemmän, sillä hän on kirjan kiinnostavin henkilö ja Jazztytön perhetragedia jätti Cordelian hyvin mielenkiintoiseen tilanteeseen. Tätä puolta ei kuitenkaan kovin paljoa käsitelty enää Ihanissa päivissä ja se oli hieman outoa.

Ykköskirja oli hyvä ja kakkonen on ihan kohtalainen, mutta kolmoselle ja tarinan päätökselle on kyllä nyt suuret odotukset. Pitää vaan toivoa, että Godbersen mahduttaa siihen kunnolla suuren pörssiromahduksen ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Bright Young Things - Jazztyttö peilaa:

1. Bright Young Things (2010) - Jazztyttö peilaa
2. Beautiful Days (2011)  - Ihania päiviä (08/2012)
3. The Lucky Ones (2H/2012)

Ihania päiviä Adlibriksessä.

Ihanista päivistä on kirjoittanut myös Kirjakammarin Jenni.

Juan Gómez-Jurado: Petturin merkki

El emblema del traidor
Julkaistu 2008, suomennos 2010
Pokkari 349 sivua.

Loma on nyt ohi ja pitää heti aloittaa luettujen kirjojen suman purkaminen, koska niitä on nyt parin viikon aikana sitten kertynytkin paljon. Juan Gómez-Jurado on uusi tuttavuus, josta kiinnostuin, koska haluan lukea enemmän myös muilla kielillä kuin englanniksi ilmestyneitä teoksia ja tämä vaikutti juuri minulle sopivalta teokselta, vauhdikas jännäri natsi-Saksan aikaan sijoittuen.

Kirja alkaa prologilla vuodesta 1940, jolloin hyvin erikoinen ja arvokas kultainen mitali päätyi saksalaisilta haaksikossa palkkiona espanjalaisen perheen haltuun. Perheen isän kuoltua poika Juan Carlos saa mitalin haltuunsa ja saa 2002 kuulla sen tarinan ja kirjan varsinainen juoni pääsee liikkeelle.

Päähenkilönä on Paul Reiner, joka on äitinsä kanssa joutunut vaikeuksiin perheen isän kuoltua. He asuvat Münchenissä äidin siskon perheen, von Schroederien luona, palvelijoiden asemassa. Paulin serkku Jürgen on hyvin julma ja hän kiusaa ja hakkaa Paulia kavereidensa kanssa mielellään. Eduard, von Schroederien vanhin poika ja perijä kuolee siten, että Paulia syytetään kuolemasta ja hän joutuu äitinsä kanssa lähtemään linnasta. Ennen kuolemaansa Eduard on kertonut Paulille viimeiset muistonsa tämän isästä ja Paul tajuaa, että hänelle on valehdeltu tapahtumista ja von Schroederit ovat jotenkin sotkeentuneet juttuun.

Omillaan Paul pärjää ruumiillisella työllä ja alkaa menestyä älykkyytensä ansiosta. Hän myös liittyy vapaamuurareihin, koska he ovat tunteneet hänen isänsä ja Paul haluaa selvittää nuo vanhat tapahtumat perinpohjin. Paul seurustelee juutalaisen Alysin kanssa, joka on karannut kotoa kun hänen isänsä olisi muuten pakottanut tämän Jürgenin puolisoksi kauppasuhteiden takia. Natsit alkavat nousta ja Jürgen on täysillä liikkeessä mukana, tosin hänen väkivaltainen luonteensa uhkaa aiheuttaa ongelmia sielläkin. Jürgen saa selville von Schroederien perheen salaisuuden ja yhteenotto Paulin kanssa on väistämätön.

Tämä kirja oli ihan mukavaa luettavaa, mutta pieni pettymys kuitenkin. Olin odottanut jotain enemmän sekä juonelta, ajankuvaukselta että henkilöistä. Hahmot ovat aika yksiulotteisia kaikki, Paul on hyvä, Jürgen paha ja Alys käytökseltään välillä hyvin käsittämätön. Jäikin hieman fiilis, että Gómez-Jurado ei oikein itse taida ymmärtää naisia ja siksi hän on tehnyt Alysistä hyvin äkkipikaisen ja arvaamattoman, mutta Alys ei ainakaan minulle tuntunut ikinä kunnolliselta hahmolta, niin epäloogista oli käytös.

Natsi-Saksa ja juutalaisten ja vapaamuurareiden vainot olisivat olleet kaikki hyviä aiheita, mutta nyt niitä sivuttiin aika pinnallisesti ja olisin toivonut syvempää paneutumista näihin kipeisiin aiheisiin. Todellisia henkilöitä, kuten Adolf Hitler ja Richard Heydrich vilahtaa myös tarinassa ja on Gómez-Jurado tutkimusta aiheestaan tehnyt, mutta silti minulle juonesta jäi syvällisyyttä puuttumaan eikä tämä imaissut kunnolla mukaansa missään vaiheessa. Pitänee kokeilla vielä joku toinenkin teos tältä kirjailijalta, että josko osuisi parempi kohdalle.

Juan Gómez-Jurado Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessa.

Juttua Petturin merkistä myös Kirjavinkeissä.

Anna Godbersen: Jazztyttö peilaa - Jazztyttö peilaa 1

Bright Young Things
Julkaistu 2010, suomennos 2011
402 sivua.

Jazztyttö peilaa aloittaa uuden Anna Godbersenin sarjan ja ilmeisesti kyseessä on trilogia. Kutsun sarjaa nyt myös nimellä Jazztyttö peilaa, kun ei sille muutakaan suomenkielistä nimeä taida olla. Minulla on vielä tuo edellinen Huumaa-sarja kesken, kun ensimmäisen osan luettuani hoksasin, että tarina jää aikalailla kesken ja minulle sopii paremmin lukea kaikki osat suht putkeen. Mutta päätin kuitenkin nyt jo kokeilla tätä uudempaa, jos vaikka tämä jutun kirjoittaminen auttaisi pitämään tapahtumia mielessä jatkoa odotellessa :)

Nyt ollaan 1920-luvun viimeisessä kesässä ja sarja alkaa toukokuusta 1929 kun nousukausi vetelee viimeisiään ennen lokakuun suurta romahdusta. Seurattavia päähenkilöitä on kolme: Cordelia, Letty ja Astrid. Kesä on kuuma, hameet & hiukset lyhyitä ja kieltolaki ja siten myös salakapakat voimissaan. Prologissa Godbersen paljastaa, että ennen vuosikymmenen vaihdetta yksi tytöistä tulee kuuluisaksi, yksi kuolee ja yksi menee naimisiin.

Cordelia ja Letty pakenevat kotoaan Ohiosta junalla New Yorkiin, Letty päästäkseen esiintymään ja Cordelia löytääkseen isänsä, kuuluisan viinatrokarin. Siellä heidän tiensä eroavat ja kumpikin yrittää itse löytää oman paikkansa. Cordealia tutustuu Astridiin, varakkaan uusperheen tyttäreen, jolla on täydellisen ulkokuoren alla omat ongelmansa. Kiinnostavia miehiä riittää kaikille tytöille, mutta kaikissa suhteissa on omat ongelmansa, joita pitää ratkoa.

Godbersen kuljettaa päähenkilöitään ympäri 1920-luvun New Yorkia Long Islandin kartanoilta ja golfklubeilta salakapakoihin ja keskustan nuhjuisiin pikkukämppiin. Kaikilla on omat tarinansa eikä elämä ajanjaksosta huolimatta ole pelkkää juhlaa, myös vaikeuksia ja haasteita riitää. Lukija tietysti tietää, että iloista menoa jatkuu vain muutama kuukausi ennen suurta pörssiromahdusta ja pitkää lamaa.

Pidän Godbersenin kirjoitustyylistä, kirjojen keskenjäämisestä huolimatta. Juoneen on helppo uppoutua mukaan ja kiinnostuin aika nopeasti hahmoista ja heidän kohtaloistaan. 1920-luku on minusta myös hyvin mielenkiintoinen aikakausi ja sinne sijoittuvia tarinoita on aina mukava lukea. Tarina myös sisältää hyviä ylläreitä, joten tässä on kaikki palikat kohdallaan mukavaksi kevyeksi romanttiseksi viihteeksi. Ja juoni tottakai jää sopivasti kesken, eli seuraavaa osaa odotellessa...

Bright Young Things - Jazztyttö peilaa

1. Bright Young Things (2010) - Jazztyttö peilaa
2. Beautiful Days (2011)  - Ihania päiviä (08/2012)
3. The Lucky Ones (2H/2012)

Anna Godbersen Wikipediassa ja tämä kirja Adlibriksessä.

Lisää tästä kirjasta: Kirjakammari, Day after another ja Vaatekaapin kätköissä

Susan Krinard: Yön kutsu - Chasing Midnight 3

Come the Night
Julkaistu 2008, suomennos 2011
477 sivua.

Yön kutsu on Susan Krinardin 1920-luvulle sijoittuvan trilogian päätösosa. Ensimmäisen ja toisen osan tapahtumapaikkana on gansterien, salakapakkojen ja jazzin täyttämä New York, tässä kolmannessa siirrytään Englantiin kartanomaisemiin. Maailma tosiaan on näissä kolmessa teoksessa sama ja joitain samoja hahmoja vilahtelee tarinasta toiseen, mutta juonet ovat itsenäisiä ja näitä voi lukea yksittäinkin.

Ensimmäinen osa oli minusta kiinnostavin, koska se esitteli koko Krinardin asetelman ja kertoi vampyyrien ja ihmissusien yhteiselosta. Toinen taas keskittyi ihmisen ja vampyyrin suhteeseen ja oli paljon tylsempi tapaus. Tässä kolmannessa osassa paneudutaan ihmissusien kuvioihin ja säännöstöihin.

Englannissa Gillian Maitlandin 11-vuotias poika lukee äitinsä päiväkirjaa ja saa selville, että hänen isänsä onkin nimeltään Ross Kavanaugh ja tämä toimii poliisina New Yorkissa. Toby sitten karkaa laivalla Yhdysvaltoihin ja lähtee etsimään isäänsä. New Yorkissa Ross on erotettu työstään murhasta epäiltynä, eikä halua Jillin ja Tobyn kuulevan vaikeuksistaan. Jill on myös pulassa, hänen pitäisi palata Englantiin mahdollisimman pian mennäkseen naimisiin isänsä valitseman puhdasverisen ihmissuden kanssa, tuottaakseen puhdasverisiä jälkeläisiä. Ross ei missään nimessä kelpaa, hän on liiaksi ihminen.

Väkivalta ja murhat seuraavat heitä takaisin Englantiin ja Jillin kotikartanossa pidettäävään puhdasveristen kokoukseen, jossa Jillin tuleva aviomies valitaan. Osallistujina on edustajia ympäri Eurooppaa, muun muassa saksalaisia kansallissosialismin kannattajia.

Susan Krinard ei ole suosikkejani, mutta tämä kirja oli kyllä ihan luettava. Juoni oli hieman ennalta-arvattava, eikä loppuratkaisu ollut yllättävä, mutta tarina oli mukavan vauhdikas ja lukaisin sen nopeasti yhteen putkeen läpi. Jill ja hänen veljensä ovat alkuun aivan täysin heidän vahvan isänsä tossun alla, mutta molemmat löytävät kirjan edetessä omia voimiaan ja alkavat vähitellen päättää omista asioistaan. 1920-luvusta kiinnostuineille suosittelisin trilogian aloitusosaa Pimeällä puolella, tämä viimeinen osa varsinkin skippaa tuon ajan herkullisimmat piirteet melko täysin.

Chasing Midnight -trilogia:

• Chasing Midnight (2007) - Pimeällä puolella
• Dark of the Moon (2008) - Pimeä kuu
• Come the Night (2008) - Yön kutsu

Tämä kirja Harlequinin sivuilla ja englanniksi Adlibriksessä.

Muiden arvioita: marjis & Pimeällä puolella ja Anu & Pimeä kuu.