Tuulisen saaren kirjakauppias / Gabrielle Zevin
Gummerus, 2014. 239 sivua.
Alkuteos: The Storied Life of A.J. Fikry, 2014.
Suomentanut: Tero Valkonen
Kannen suunnittelu: ?
Mistä minulle? kustantajalta saatu ennakkokappale
Sain Gummerukselta yllärinä Gabrielle Zevinin romaanin Tuulisen saaren kirjakauppias. Kirja löytyy kesä- ja syysuutuuksien luettavien listaltani, mutta olikin kivaa päästä lukemaan kirja ihan tuoreeltaan. Kovakantinen kirja julkaistaan viikolla 24.
A.J. Fikry pitää kuolleen vaimonsa kanssa perustamaansa kirjakauppaa pienellä saarella. Hän on melkein nelikymppinen, ja vaimon kuoleman jälkeen elämästä on kadonnut ilo ja nautinto. Edes kirjat eivät enää tuota iloa hänen päiviinsä. Kun vielä A.J:n aarre, hyväkuntoinen Edgar Allan Poen kirjan ensimmäinen laitos varastetaan, on A.J:n elämä pelkkää murhetta. Kunnes kaksi naista saapuu pelastamaan hänet. Toinen on kirja-alalla työskentelevä Amelia, toinen kirjakaupan takahuoneesta löytyvä salaperäinen Maya.
Tuulisen saaren kirjakauppias on jo nimensä perusteella kirjafanille sopiva kirja. Ja olihan tämä! Tässä oli ilahduttavan paljon viittauksia kirjallisuuteen, eikä vain niihin vanhoihin klassikoihin, vaan myös esim Markus Zusakin Kirjavaras mainittiin. Tapahtumaympäristönä pieni saari, jonka kaikki asukkaat tuntevat toisensa, oli myös kiinnostava ja sympaattinen.
Kirjassa käytetty kieli on helppoa ja tarina nopealukuinen. Se oli tavallaan sekä hyvä, että huono asia. Pidin kirjasta paljon ja viihdyin sen parissa oikein mainiosti, mutta jotta se olisi noussut lähemmäs täydellistä lukukokemusta kaipasin jotain enemmän. Jonkinlaista syvyyttä, tai sitten vain enemmän sivuja.
Nytkin ajallisesti kirja kattaa monen vuoden jakson, mutta jotenkin ne viimeiset tapahtumat jäivät ehkä hieman pinnallisemmiksi koska ajassa tehiin niin suuri hypähdys. Kirja taisi olla makuuni myös hieman liian kevyt ja ennalta-arvattava, vaikka tässä toki oli muutama yllätyskin mukana, eikä kaikki aina päättynytkään siirappisen onnellisesti.
A.J. oli päähenkilönä kiinnostava, kun alkumökötyksestä pääsi yli. Olenpa muuten lukenut viime aikoina monta kirjaa, joissa päähenkilönä on elämäänsä kyllästynyt, mököttävä mies. Ensin Ove, sitten Liam ja nyt A.J. ;). Tässä kirjassa oli myös monta muuta kiinnostavaa hahmoa ja historiaa, joita olisi ehkä lisäsivuilla voinut hieman syventääkin ja siten tuoda tarinaan vielä enemmän sitä syvyyttä.
Kokonaisuutena Tuulisen saaren kirjakauppias oli oikein viihdyttävä lukukokemus. Jotta se olisi noussut sinne suosikkilistojen kärkeen, olisi vaadittu hieman lisää jotakin, mutta kyllä tämä yhden lämpimän kesäpäivän viihdykkeenä toimi aivan mainiosti.
★★★+