Kaikki isäni hotellit / John Irving

Kaikki isäni hotellit / John Irving

Tammi, 1981. 491 sivua

Alkuteos: The Hotel New Hampshire, 1981

Suomentanut: Kristiina Rikman

Kannen suunnittelu: Ylermi Lahti

Mistä minulle? kirppariostos

Olin tosiaan kesäkuun lopussa - heinäkuun ensimmäisen viikon reissussa Keski-Euroopassa ja reissukirjaksi valikoitui suosikkikirjailijani John Irvingin Kaikki isäni hotellit. Olen pitänyt todella paljon aiemmin lukemistani Irvingon kirjoista. Edellisellä reissulla 2013 minulla oli mukana Garpin maailma, ja sain loman aikana aivan huikean lukuelämyksen. Samaa toivoin tälläkin kertaa, enkä joutunut pettymään.

Pääosassa on Berryn  rakastettava, sympaattinen mutta hieman erilainen perhe. Esikoinen Frank tykkää pojista enemmän kuin tytöistä. Tyttäristä vanhempi, Franny, on rääväsuinen tuittuilija kun taas kertojana toimiva John on totaalisen rakastunut sisareensa. Pikkusisko Lilly kärsii lyhytkasvuisuudesta ja kuopus Egg on lähes kuuro. Omintakeinen ja aivan erityinen perhe kruunautuu unelmoija-isällä ja itse asiassa aika tavalliselta vaikuttavalla äidillä. Perhe perustaa isän haaveiden mukaan hotelleja sinne tänne ja päätyy lopulta Wieniin. Perheen sisällä ja ympärillä sattuu ja tapahtuu, mutta perheenjäsenet pitävät yhtä ja ovat toistensa turvana aina.

Kylläpä pidin tästä! Stoori vei mukanaan, henkilöt olivat kiinnostavia, henkilögalleria monipuolinen ja Berryn perhe oli täynnä superkiinnostavia persoonia. Irvingmaiseen tapaan tässäkin kirjassa oli omituisuuksensa. Oli raiskausta, insestiä, terroria ja toistuvasti tarinaan palaava kuollut koira. Myös Freud (karhunkesyttäjä, mutta myös psykoanalyytikko-Freud) olivat toistuvasti tarinassa mukana. Osan karhunkesyttäjä-Freudin mukanaoloista ymmärsin, toisaalta minulta taisi mennä ohi ainakin osa kirjasta löytyvistä symbolisista asioista (esim. juuri se kuollut koira).

Irvingillä on huikea mielikuvitus, hänen kirjansa ovat aina täynnä kiinnostavia, erikoisia ja arvaamattomia käänteitä. Niin tämäkin. Yhtäkkiä tapahtui yllättäviä asioita, ja huomasin taas, kuinka siistiä on lukea tällaisia yllättäviä kirjoja! Irving on ehdttomasti yksi taitavaimpia kirjailjoita mitä tiedän ja nautin suuresti hänen kirjoitustyylistään.

 Kaikki isäni hotellit ei ollut aivan yhtä täydellinen lukuelämys kuin Garpin maailma, mutta nautin suuresti tämän lukemisesta ja kirjan yllättävyydestä. Tuskin maltan odottaa, että pääsen lukemaan seuraavaa Irvingiä. Minkäköhän sitä seuraavaksi valitsisi?

★★★★★-

Sirkuksen poika / John Irving

Sirkuksen poika / John Irving

SSKK, 1995. 544 sivua.

Alkuteos: A Son of the Circus, 1994.

Suomentanut: Kristiina Rikman

Kannen suunnittelu: Eero Heikkinen

Mistä minulle? kirpparilöytö

Tämänkin kirjan takana on stoori. Aloitin John Irvingin Sirkuksen pojan lukemisen syksyllä 2012 yhdessä Suketuksen kanssa. Aika ei vain ollut tälle silloin otollinen, ja kirja jäi kesken jossain sivun 200 paikkeilla. Nyt päätin kuitenkin lukea tämän loppuun, kun tuli Irving-olo. Ja hyvä että luin. Olihan tämä hieno, vaikka ei ehkä ihan yhtä upea kuin aiemmin lukemani Oman elämänsä sankari ja Garpin maailma.

Farrokh Daruwalla on 59-vuotias ortopedikirurgi. Hän on syntynyt Intian Bombayssa ja opiskellut Wienissä. Nykyään hän asuu vaimonsa ja aikuisten lastensa kanssa Kanadan Torontossa, mutta palaa kotikaupunkiinsa Bombayhin silloin tällöin tekemään töitä. Bombayssa hänen potilainaan on enimmäkseen rampoja lapsia.

Kaksikymmentä vuotta sitten, ollessaan Goassa, Daruwalla joutui työnsä kautta tutkimaan kaksi murhan uhria. Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, tohtori joutuu silmätysten murhaajan kanssa uudelleen. Mukana ympyröissä on Raduwallan vaimon lisäksi myös tunnettu näyttelijä, sirkusväkeä, kääpiöitä ja nuori lapsihuora sekä intialainen poliisipäällikkö Patel.

Sirkuksen poika on kiehtova, kiinnostava romaani. Tässä on paljon kaikkea; henkilöitä on suuri määrä ja minulla kesti kauan päästä kärryille siitä, kuka oli kukin ja mikä kutsumanimi kuului kellekin. Henkilökaarti oli kuitenkin kiinnostava, ja Irving on tapansa mukaan taitava kuvailemaan henkilöitä niin, että he kaikki tuovat tarinaan oman mausteensa, ja että lähes kaikki onnsituvat jollain tavalla koskettamaan lukijaa. Vaikka henkilöitä oli paljon ja menin heissä alussa sekaisin, tuntui kuitenkin siltä, että kaikilla oli oma persoonansa ja kaikki oppi jollain tasolla tuntemaan, vaikka kaikki eivät tietenkään olleet ihania ja miellyttäviä.

Tarina etenee välillä hitaan verkkaisesti, välillä taas hurjemmin. Pidin erityisesti vauhdikkaammista kohdista kun murhaajaa ryhdyttiin selvittämään ja lukijalle aukesi asioita kahdekymmenen vuoden takaisista tapahtumista. Murhamysteerin selvittäminen oli mielenkiintoinen juoneltaan, mutta siinä ohessa sai seurata niin intialaista elämänmenoa kuin sirkuksenkin arkipäivää. Monipuolisuus onkin tämän romaanin valttikortti, henkilögallerian ja tapahtumien osalta, mutta myös esimerkiksi monen kiinnostavan ihmissuhteen vuoksi. Vaikka suuri osa kirjan tapahtumista tuntui aika uskomattomilta, hurjilta ja jossain määrin jopa epäuskottavilta, se ei minua tässä kirjassa haitannut (vaikka useimmiten haittaa). Tapahtumat asettuivat Intiaan, ja jostain syystä se kelpaa minulle selitykseksi. Kyllä Intiassa voi tapahtua tällaista ;).

En oikein osaa sanoa mikä tässä kirjassa aiheutti sen, etten saanut tätä ensimmäisellä yrittämällä luetuksi. Nyt toisella kerralla uppouduin tarinan vietäväksi ja luin tämän muutamassa päivässä. Sirkuksen poika on kiehtova, kiinnostava, monipuolinen ja myös varsin runsas romaani joka kuitenkin kiinnostavien aiheidensa ja erilaisten henkilöidensä vuoksi vei minut mennessään. Kyllä se Irving osaa ;).

★★★★

Garpin maailma / John Irving

Garpin maailma / John Irving

Loisto-pokkari (Tammi), 2008. 560 sivua.

Alkuteos: The World According to Garp, 1976.

1. suom.kiel.painos: 1980

Suomentanut: Kristiina Rikman

Kannen suunnittelu: Timo Mänttäri

Mistä minulle? kolmen euron kirppislöytö

Alkuviikko vierähtikin loppuviikoksi, ennen kuin ehdin ajan kanssa istahtaa koneelle ja kirjoittaa muutamia rivejä lomareissullani luetusta, aivan mahtavasta romaanista. John Irvingin Garpin maailma on ollut lukulistallani ties kuinka kauan, ja nyt päätin ottaa sen pokkariversiona mukaan lomalukemiseksi. Eurooppalaisissa junissa, saksalaisilla puistonpenkeillä, pienen kylän Gästehausin epämukavassa sängyssä ja KLM:n lentokoneissa nautiskelin Garpin maailmasta, ja Irvingin taidokkaasta kynänjäljestä.

T.S Garpin äiti on sairaanhoitaja Jenny Fields, ja isä tuntematon, erityisen erikoinen sotilas, jota Jenny aikanaan hoiti. Jennysta tulee myöhemmin radikaali feministijohtaja, ja Garpista kasvaa painimestari, perheenisä ja menestynyt kirjailija. Garpin maailma kertoo heidän elämästään, heidän vuosistaan Wienissä ja myöhemmässä vaiheessa Garpin oman perheen perustamisesta, perhettä kohtaavista traagisista onnettomuuksista, mutta myös laajasta ja kirjavasta tuttavapiiristä, joka Jennyn ja Garpin elämään kuuluu.

Pidin Garpin maailmassa oikeastaan kaikesta. Minusta jokainen kirjan henkilö oli omalla tavallaan todella kiinnostava, ja toi tarinaan oman lisänsä. Jenny Fields oli yhtenä päähenkilönä ehdottomasti kiinnostavimmasta päästä, kuten myös sympaattinen ja herttainen Garp itse. Irving kirjoittaa hienosti ja suomennos oli sujuva muutamia painovirheitä lukuun ottamatta. Vaikka Garpin maailma on paksu kirja, en missään vaiheessa tylsistynyt vaan jäin useasti kirjaan niin koukkuun, että jouduin lukemaan pimeässä hotellihuoneessa vielä muutaman sivun reissukaverin jo nukkuessa.

Tarinaan oli ujutettu taitavasti juuri sopiva määrä kiinnostavia ja yllättäviä tapahtumia ja käänteitä. Kirja herätti tunteita laidasta laitaan, iloa, surua, onnea ja naurua. Tarina ja ihmiskohtalot koskettivat, monet asiat yllättivät ja kauhistuttivat. Kirjassa oli aika paljon politiikkaa ja yhteiskunnallisia kiemuroita, mutta monesta muusta kirjasta poiketen koin ne tässä kiinnostaviksi ja luonnolliseksi osaksi tarinaa. Parasta oli kuitenkin, ettei millään aihealueella (kirjallisuus, seksuaalisuus, politiikka, paini, feminismi...) mässäilty tässä kirjassa, vaan kaikki aiheet tekivät Garpin maailmasta ehjän kokonaisuuden, kiinnostavan ja mukanaanvievän romaanin jota luin joka sekunti suurella mielenkiinnolla.

Lukuajankohta tälle kirjalle oli minulla myös täydellinen, ja lukukokemuksena Garpin maailma yltää listallani todella korkealle. Tämä oli koskettava, kiinnostava, liikuttava, hauska ja runsas tarina, josta nautin suunnattomasti. Uskoisin, että tästä tulee minulle tärkeä kirja johon palaan vielä jonain päivänä, mutta erityisesti kirja, jonka lukemista muistelen tulevaisuudessa lämmöllä!

★★★★★

Oman elämänsä sankari / John Irving

Oman elämänsä sankari / John Irving

Suuri suomalainen kirjakerho, 1985. 460 sivua.

Suomentanut: Kristiina Rikman

Alkuteos: The Cider House Rules, 1984.

Kannen suunnittelu: Harri Heikkilä

Mistä minulle? kirpparilöytö

Minulla on outo suhde John Irvingin kirjoihin. Olen jo aikoja sitten päättänyt, että pidän niistä. Vuosien ajan olen hamstrannut Irvingin kirjoja hyllyyni kirppareilta ja alennusmyynneistä, mutta en ole lukenut ainuttakaan näistä. Loppukesästä päätin tarttua härkää sarvista ja lukea ensimmäisen Irvingini. Olen aiemmin nähnyt The Cider House Rules-elokuvan, joten päätin aloittaa Irvingurani Oman elämänsä sankari -kirjasta johon tuo kyseinen elokuva siis pohjautuu. Kirjan lukemisessa meni todella kauan, pari kuukautta, vaikka tarina oli kiinnostava ja kieli sujuvaa. Jostain syystä nautin lukemisesta kuitenkin eniten pienissä palasissa. Luin tämän kirjan ohella monta muuta kirjaa, mutta kaipasin usein takaisin Irvingin maailmaan. Onnekseni minä ihastuin Irvingin kirjoittamaan ihan täysin, muuten katselisin hyllyni muita Irvingejä erityisen harmistuneena...

Homer Wells syntyy St. Cloud´sin orpokodissa. Hänen äitinsä jättää hänet sinne ja Homerin nimeää orpokodin hoitajatar, joka vuosittain nimeää monen monta muutakin orpolasta. Kasvaessaan Homerista tulee orpokodin johtajan, Wilbur Larchin suosikkiorpo. Homer aiotaan adoptoida moneen otteeseen, mutta lopulta kaikki perheet ovat jotenkin epäsopivia. Homer jää St. Cloud´siin ja alkaa vanhemmiten avustaa Larchia tämän hoitaessa synnytyksiä. Parikymppisenä nuorena miehenä Homer tietää kaiken naisen anatomiasta, hän tietää kuinka suorittaa synntyksen ja osaa myös suorittaa oikeaoppisen abortin. Tohtori Larch haluaisi pitää Homerin luonaan ikuisesti, ja etteerinhuuruisina hetkinään hän myöntää itselleen rakastavansa tuota poikaa.

Homer ei kuitenkaan halua jäädä St. Cloud´siin ikuisesti, ja saadessaan mahdollisuuden hän lähtee orpokodissa vierailleen nuorenparin Wallyn ja Candyn matkaan. Wally ja Candy asuvat ja työskentelevät Ocean Viewn omenatilalla, ja myös Homer otetaan tilalla innostuneesti vastaan. Wallyn sukutilalla Homer auttaa omenatarhojen hoitamisessa, siiderin valmistuksessa ja viettää vapaa-aikansa elämästä nauttien Candyn ja Wallyn kanssa. Homer on korviaan myöten rakastunut Candyyn, mutta hän rakastaa tavallaan myös Wallya, joten hän ei halua rikkoa parin suhdetta. Sitten syttyy sota, ja Wally lähtee rintamalle. Candyn ja Homerin suhde muuttuu ja sota-aika muuttaa koko kolmikon elämän. Myös Wilbur Larch kokee suuren muutoksen orpokodin elämässä, kun Homer ei enää ole paikalla. Sota-aika tavoittaa myös St.Cloud´sin ja normaali arki muuttuu.

Oman elämänsä sankari on lämminhenkinen, mielenkiintoinen ja mukaansatempaava tarina. Minä ihastuin Irvingin taitoon luoda kiinnostavia henkilöitä. Tämä kirja oli kiinnostavia hahmoja pullollaan! Irving kuljettaa tarinaa taitavasti, kertoo ja kuvailee pieniä yksityiskohtia, mutta juuri sopivissa määrin, jotta tarina kuitenkin etenee. Oman elämänsä sankari on upea romaani tärkeistä ja kiinnostavista aiheista: aborteista, rakkaudesta, seksuaalisuudetsa, omenoista (tärkeä aihe, ehdottomasti! ;), ystävyydestä, säännöistä ja niiden rikkomisesta, kaipuusta ja mahdollisuuksista. Tarina on uskottava ja hienosti rakennettu 1920-1940 luvun maailmaan.

Ihastuin myös Irvingin huumoriin, sekä tapaan sisällyttää yhteen tarinaan monia sivujuonia ja monen henkilön elämäntapahtumia. Tämä romaani on varmasti kaivannut paljon taustatyötä ja -tutkimusta, mutta minusta Irving on onnistunut siinä aivan tavattoman upeasti ja tarkasti! Minua harmittaa hieman vain se, että olin nähnyt kirjaan pohjautuvan elokuvan ennen lukemista, sillä nyt muistin tapahtumien kulun ja tiesin, mitä seuraavaksi tapahtuu. Katsoin muuten muutama viikko sitten YleTeemalta tulleen dokumenttiohjelman John Irvingistä, ja minä ihastuin herrasmieheen aivan täysin. Irving nousee jo tämän yhden luetun kirjan perusteella suureksi suosikikseni, enkä malta odottaa, että ehdin lukea mieheltä lisää kirjoja!

Ihana, ihana Irving :).

⋆⋆⋆⋆⋆

Myös Jossu, Laura ja Unni ovat lukeneet tämän kirjan.

Ps! Niin paljon kuin tästä bloggaamisesta nautinkin, minulla on jostain syystä iso kirjoitusjumi päällä. Luen kyllä kirjoja, vaikka opiskeluidenkin kanssa on tällä hetkellä kiireitä. Jostain syystä tänne blogiin kirjoittaminen vaan tällä hetkellä tökkii pahasti, en saa ajatuksiani luetuista kirjoista tekstiksi asti ja tuntuu, että jokainen arvio vaan on samaa jankutusta. No, ehkäpä tämä tästä, sitten kun koulukiireetkin muutaman viikon sisällä helpottavat ;).