Etten palaisi tuhkaksi / Gaute Heivoll
WSOY, 2012. 306 sivua.
Alkuteos: For jeg brenner ned, 2012
Suomentaja: Päivi Kivelä
Kannen suunnittelu: Anna Makkonen
Mistä minulle? kirjastosta lainaamalla
Gaute Heivollin romaani Etten palaisi tuhkaksi on jälleen kirja, johon en olisi tarttunut ilman kehuvia blogiarvioita. Onneksi on kirjablogit, muuten minulta olisi mennyt upea kirja ja unohtumaton lukukokemus sivu suun!
Romaanin kertojana toimii kirjailija Gaute Heivoll. Hän palaa synnyinseudulleen, pieneen norjalaiseen kylään muistelemaan syntymävuotensa outoja tapahtumia. Kylässä riehui tuhopolttaja, pyromaani, joka sytytteli varastorakennuksia, navettoja ja lopulta myös asukkaiden kotitaloja. Kahdeksan taloa ehtii palaa maan tasalle ennen kuin syyllinen saatiin kiinni. Ja kun syyllinen löytyikin lähempää kuin kukaan osasi arvata tai uskalsi odottaa, herätti tapahtumat entistä enemmän puhetta ja ihmetystä kylän asukkaissa.
Teoksessa liikutaan oikeastaan kolmessa aikatasossa. Nykypäivänä seurataan Heivollin tutkimus- ja kirjoitustyötä. Hän käy tapaamassa kylän asukkaita ja lukee isoäitinsä kirjoittamaa päiväkirjaa selvittääkseen vuoden 1978 tapahtumia. Toisaalta seurataan myös tuon vuoden tapahtumia aitiopaikalta, tuhopolttajan näkökulmasta. Siinä sivussa seurataan Gauten nuoruusvuosia, kun hän lähtee muualle opiskelemaan ja kamppailee omien ongelmiensa kanssa.
Heivoll on taitava kirjoittaja ja tunnelmanluoja. Kiinnostavasta kahden pojan kasvutarinasta syntyy samalla tiheätunnelmainen jännitystarina. Pienen norjalaisen kylän elämä, ihmisten pelko ja hermostuneisuus on taitavasti kuvailtu ja kylän elämään oli kiinnostavaa uppoutua. Heivollin ihmiskuvaus on myös hienoa, kirjasta löytyi monta kiinnostavaa henkilöä ja suurin osa kylän asukkaista tuli tutuksi. Erityisen kiinnostava psykologisestikin oli itse tuhopolttaja. Hänen persoonaansa ja motiivejaan oli mielenkiintoista mietiskellä. Oli myös kiinnostavaa seurata Heivollin omia mietteitä synnyinvuotensa traagisista tapahtumista. Kiinnostavaa miettiä, kuinka tuollaiset tapahtumat vaikuttavat kylän asukkaisiin tai vastasyntyneeseen vauvaan. Pidin myös siitä, kuinka Heivoll kertoi kasvuvuosistaan ja kuinka hän valotti nuoruusvuosiensa tragedioita. Heivoll kirjoittaa kauniisti, hän tarkkailee ympäristöään yksityiskohtaisesti ja tarkasti, mutta ei kuitenkaan sorru ylirönsyilevään kielenkäyttöön.
Etten palaisi tuhkaksi on traaginen ja surullinen tarina, mutta samalla tavattoman kaunis ja mieleenpainuva. Pystyin melkein näkemään palavat talot silmieni edessä kirjan sivuja kääntäessäni,ja tunsin savun- ja bensiininhajun nenässäni. Jopa kirjan viimeiset lauseet ja sanat ovat mieleenpainuvia, ajatuksia herättäviä ja upeaan kokonaisuuteen täydellisesti sopivia. Hienon hieno kirja, joka vielä vuoden lopussakin varmasti muistuu mieleen upeana lukukokemuksena!
★★★★★
Kirjaa on luettu muissa blogeissa todella ahkerasti, joten suosittelen googlettamaan muita arvioita. Viimeisimpänä tämän on tainnut lukea Lukuisan Laura.
Tästä suoritus myös Ikkunat auki Eurooppaan -lukuhaasteeseen.