Zahir

 Olen viime päivät kamppaillut Paulo Coelhon Zahirin parissa. Olen tykännyt aiemmin lukemistani Coelhoista, varisnkin Veronika päättää kuolla oli loistava mutta tämä Zahir ei oikein iskenyt. Ei oikeastaaan iskenyt yhtään. Onkohan se kuitenkin niin, että kehutut, paljon myyneet ja suosiota saaneet Coelhot menevät minulla yli hilseen? Jäi vähän samanlainen fiilis kuin Alkemistin jäljiltä -tarinassa on liikaa sitä magiaa, yliluonnollista hömpötystä josta minä en välitä.

Zahir on arabiaa ja tarkoittaa jotakin nähtyä ja läsnä olevaa, jota ei voi sivuuttaa. Se on jotakin, joka alkaa ohikiitävänä ajatuksena, mutta joka lopulta valtaa ajatuksemme täysin.

Kuuluisa kirjailija huomaa että hänen sotakirjeenvaihtajana toimiva vaimonsa Esther katoaa. Kirjailija kaipaa vaimoaan vaikka löytääkin uuden rakkauden, tutustuu uusiin ihmisiin ja oppii elämästä erittäin paljon aikana, jolloin hänen vaimonsa on kateissa. Kirjailija alkaa etisä vaimoaan, saa avuksi uusi ystäviä ja selitys vaimon katoamisesta muuttuu hänelle pakkomielteeksi, siitä tulee hänelle Zahir. Etsintäreissusta tulee kirjailijalle arvokas, hän tapaa uusia ihmisiä, oppii tuntemaan itsensä ja ymmärtää maailmaa ja ihmisiä rutkasti paremmin reissun jälkeen kuin sitä ennen.

Zahir on tarina rakkaudesta, pakkomielteistä ja ihmisyydestä.

**, miksi tämä ei iskenyt minuun ja mikä siinä Coelhossa on niin hankalaa? Nyyh.

Brida

Brida on kolmas lukemani Paulo Coelhon kirja ja ihmetykseni Coelhoa kohtaan vain kasvaa. Brida oli nopealukuinen ja nostatti päähän monia ajatuksia. Tykkäsin tarinasta, vaikka minulla on aina samanlainen fiilis Coelhon kirjan jälkeen, paljon turhaa löpinää, ihme magiajuttuja, tärkeilyä, yli-imeliä "elämänviisauksia" ja joka kirjassa samaa höpinää vielä kaiken lisäksi...

**+

Alkemisti

Paulo Coelhon Alkemisti oli luettava ihan sen saamien kehujen vuoksi. Takakansi lupaa lukijalle elämänmullistavaa lukukokemusta mutta ihan niin hyvä ei tämä kirja mielestäni ollut. Alkemisti kertoo nuoren paimenpoika Santiagon aarteenetsintämatkasta Espanjasta Egyptiin. Hän näki unta aarteesta jota lähtee nyt etsimään. Matka on myös ennen kaikkea oman itsensä löytämistä varten ja vaikka matkalle tulee mutkia,  Santiago päättää saavuttaa unelmansa tavalla tai toisella.

Alkemisti on kirjoitettu Coelhon omalla tyylillä, sitä samaa kuin ne kaikki muutkin hänen kirjoittamansa kirjat. Elämänviisauksia sekoitettuna hieman "yliluonnolliseen" ja magia-maailmaan... Minun elämääni kirja ei mullistanut, vaikka siinä tulikin muutamia hyviä ajatuksenarvoisia asioita. Alkemisti on filosofinen, ihmisen sisintä miettivä tarina.

Alkemistia on myyty yli 30 miljoonaa kappaletta, se on käännetty yli 60 kielelle ja myyty 150 maassa.

***

Veronika päättää kuolla

Veronika päättää kuolla on ehdottomasti Paulo Coelho-suosikkini. Kirja kertoo nuoresta Veronikasta joka päättää ottaa yliannostuksen unilääkkeitä ja kuolla oman käden kautta. hän herää kuitenkin sairaalassa ja saa kuulla, että hänellä on vain muutama päivä elinaikaa. Mielisairaalassa hän tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja uskoen, että hän kuolee minä hetkenä hyvänsä Veronika alkaa ajatella elämästä hieman eri tavalla. Hänen ajatusmaailmansa muuttuu, ja enää kuolema ei tunnukaan yhtä hyvältä ajatukselta. Kirjan loppu on yllättävä ja se miellyttää minua aina. Aihe on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja monella tapaa myös ajankohtainen. Coelho kirjoitti kirjan koska halusi omalla tavallaan auttaa saamaan läpi lakiehdotuksen joka hyväksyisi pakkohoidon antamisen Brasiliassa. Coelho on itse ollut mielisairaalassa muutamaan otteeseen kun hänen vanhempansa lähettivät hänet sairaalaan 1960-luvulla.

Kirja on yksi suosikeistani ja voisin lukea sen uudelleen ja uudelleen. Kirjasta on tehty myös elokuva jonka pääosaa näyttelee Sarah Michelle Gellar. Elokuvakin on katselemisen arvoinen, mutta ei vedä vertoja kirjalle.

*****