Jag är Zlatan Ibrahimovic / David Lagercrantz & Zlatan Ibrahimovic

Jag är Zlatan Ibrahimovic / David Lagercrantz & Zlatan Ibrahimovic

Bonnier Audio, 2011. 11 levyä.

Lukija: Jonas Malmsjö

Tässä onkin urheiluelokuun viimeinen kirja, näin sopivasti elokuun viimeisenä päivänä! Olen tämän kuukauden aikana kuunnellut ahkerasti äänikirjana David Lagercrantzin kirjoittamaa Zlatan Ibrahimovicistä kertomaa kirjaa ruotsiksi. Jag är Zlatan Ibrahimovic on kattava ja runsas katsaus jalkapallomiljonääri Ibrahimovicin elämään.

Zlatan syntyy maahanmuuttajaperheeseen ja viettää lapsuutensa ja nuoruutensa Rosengårdissa, malmölaisessa lähiössä. Zlatania kiusataan koulussa, hänen vanhempansa eroavat ja perheessä on muutenkin ongelmia aivan tarpeeksi. Zlatan on eksyksissä, kunnes löytää jalkapallon. Hän ostaa ensimmäiset nappulakenkänsä parilla kolikolla tavaratalosta ja potkii palloa kotitalonsa pihamaalla. Jag är Zlatan... kertoo, kuinka kiusatusta lähiöpojasta kasvaa yksi maailman tunnetuimmista jalkapalloilijoista. Kuinka Zlatan selviää vaikeuksista ja lopulta pääsee ulkomaille, Eurooppaan, pelamaan. Vaikka paikka hyvässä joukkueessa onkin varma, ei elämä kuitenkaan ole helppoa. Muutettuaan ensimmäisen kerran yksin ulkomaille Zlatan yllättyy paitsi yksinäisyydestä, myös treenitavoista ja muiden pelaajien persoonista.

Myöhemminkin, pelattuaan Euroopan huippujoukkueissa usean vuoden ajan, Zlatan ihmettelee muiden huippupelaajien käyttäytymistä. Saapuessaan pelaaman Barcelonaan hän ihmettelee, miksi Messi, Iniesta ja Xavi käyttäytyvät kuin normaalit ihmiset, eivätkä osoita millään tavalla olevansa maailman huippupelaajia. Zlatan itse ei ole nöyrä. Hän ajattelee olevansa Euroopan coolein jätkä, hän vaatii erikoiskohtelua ja jos asiat eivät suju hänen haluamallaan tavalla, joukkuekaverit, valmentajat ja muut taustahenkilöt saavat tuntea sen nahoissaan.

Jag är Zlatan... kuvailee tarkasti ja monipuolisesti jalkapallotähden elämää. Joukkeita ja pelikavereita on paljon, niin paljon että olen jo unohtanut puolet. Kirjassa kerrotaan myös Zlatanin "toisesta elämästä" rakastavana perheenisänä ja avomiehenä. Zlatanin ja hänen avovaimonsa Helenan suhdetta kuvaillaan sen alusta asti ja Helenalla onkin suuri rooli Zlatanin sopeutumisessa Eurooppaan. Ibrahimovicin elämää kuvaillaan lapsuudesta aina vuoteen 2011 saakka. Se antaa laajan ja rehellisen kuvan Ibrahimovicistä ja jalkapallotähden elämästä.

Minä olen aina pitänyt Zlatan Ibrahimoviciä ylpeänä ja itsekkäänä, epämukavana snobina. Hän ei totisesti anna itsestään toisnelaista kuvaa kirjan kautta, mutta toki kirjasta saa Zlatanin taustasta ja hänen uransa alkuvaiheista yksityiskohtaista tietoa. Uskon, että kaikki tuo on vaikuttanut Zlatanin olemukseen ja nyt ymmärrän hänen ärsyttävän olemuksensa ehkä hieman paremmin. Zlatan ei ole nöyrä, mutta jos hän lapsena ja nuorena olisi ollut nöyrä, hän ei ehkä olisi selvinnyt. Kirja on hieno ja tavattoman mielenkiintoinen elämäkerta, mutta samalla aika upea selviytymistarina. Zlatan on menestyksensä ansainnut.

Kirja toimi hyvin äänikirjana. Kirjoittajaksi on merkitty David Lagercrantz joka on kirjoittanut Zlatan Ibrahimovicin kertomuksen mukaan. Kuunnellessani tätä ajattelinkin jatkuvasti Zlatanin kertovan minulle omaa tarinaansa minä-muodossa. Jag är Zlatan... on monipuolinen kirja ja parasta tässä oli se rohkeus ja rehellisyys, jolla Zlatanin tarina kerrotaan. Minä sain Ibrahimovicistä hieman erilaisen kuvan, vaikka nöyrä ja Zlatan ei edelleenkään samaan lauseeseen sovikaan. Kirjan kuunneltuani minulle jäi kuitenkin herrasta tuttavallinen fiilis, hän päästi kirjansa kautta lukijan (kuuntelijan) itseään lähelle, avasi ovet elämäänsä ja näin jälkeenpäin tuntuu melkein siltä, kuin olisimme kavereita. Jään siis euraamaan Zlatanin elämänvaiheita lehtien sivuilta tämän jälkeen entistä kiinnostuneempana.

"Zlatan är Zlatan. Det finns bara en Zlatan."

★★★★★


Myös Unni on lukenut tämän.

Ultramarathon man / Dean Karnazes

Ultramarathon man / Dean Karnazes

Tarcher Penguin, 2006. 295 sivua.

Kannen suunnittelu: Lovedog Studio

Mistä minulle? Amazon.co.uk -ostos

Elokuun, ja urheiluteemakuukauden viimeisiä päiviä viedään. Tämä onkin teemakuukauden toiseksi viimeinen kirja, viimeisestä yritän ehtiä kirjoittaa huomenna. Minulla on muutenkin iso kasa blogiarvioita rästissä, ehdin kyllä lukea, mutta kiireet pitävät usein pois koneelta. No, hiljaa hyvä tulee ja ensi viikolla koittaakin paluu arkeen ja opiskelukaupunkiin.

Dean Karnazesin omaelämäkerrallinen kirja Ultramarathon man: Confessions of an all-night runner on, taas kerran, tavattoman mielenkiintoinen ja juoksuintoa kohottava kirja. Karnazes kertoo omasta juoksuharrastuksestaan, siitä, mikä sai hänet juoksemaan ultramaratoneja ja maailman rankimpia juoksukilpailuja. Karnazes kertoo päivän kohokohdastaan, kun hän illalla suukottaa lapsiaan näiden mennessä nukkumaan, vetää jalkaansa juoksukengät ja lähtee juoksemaan koko yöksi. Karnazes juoksee ja juoksee. Hän juoksee öiden lisäksi työpäivien lounastunnilla ja ajan riittäessä myös työpäivän jälkeen. Siinä sivussa hän ehtii kuitenkin huolehtia perheestään, käydä kaikissa poikansa jalkapallomatseissa ja viettää kahdenkeskistä aikaa vaimonsa kanssa. Hän käy kokopäivätöissä ja leikkaa kotipihan nurmikon. Nukkua ja syödäkin hän ehtii, vaikka välillä tuntuu siltä, että vuorokaudesta loppuvat tunnit. Ihailtavaa ja motivoivaa!

Kirjassaan Karnazes kuvailee tarkasti ensimmäisen ultramaratonkilpailunsa. Se oli rankka vuoristojuoksu, kokonaispituudeltaan 161 km ja matka juostiin Sierra Nevadan vuoristossa, vuoria ylös ja alas. Kilpailua on äärimmäisen mielenkiintoista seurata, ja Karnazesin asenne on ihailtavaa! Vaikka jalat ovat mössöä, varpaankynnet irtoilevat ja koko vartalo kramppaa jaksaa hän mielessään laskea leikkiä ja etsiä kärsimyksestään ilon aiheita. Kirjassa seurataan tarkemmin myös kaikkien aikojen ensimmäistä maratonia Etelänavalla sekä Karnazesin juoksemaa, lähes 200 kilometrin ultramaratonia. Jälkimmäinen matka oli oikeastaan viestijuoksu, jossa tarkoituksena oli juosta lyhyempiä pätkiä joukkueena ja jättää viestikapula seuraavalle juoksijalle. Karnazes juoksi matkan kuitenkin yksin, yhden miehen joukkueena, Team Deanina. Hän juoksi sairaan tyttölapsen, Libbyn hyväksi ja sai juoksullaan kerättyä hieman rahaa lopulta Libbyn hengen pelastanutta hoitoa varten.

Karnazesin kirja Ultramarathon man on juoksusta innostuneelle oikea kultakimpale. Kirja lisää motivaatiota ja juoksuintoa, se saa haaveilemaan pidemmistä juoksumatkoista, mutta ennen kaikkea se osoittaa, mihin ihmiskroppa ja -mieli kykenee. Ihailen Karnazesin asennetta, hän juoksee mahdottomia kilometrimääriä viikossa, syö todella tarkasti, ei syö vaaleaa sokeria laisinkaan -edes lastensa syntymäpäivillä - ja viettää viikonloput ja lomat perheensä kanssa asuntovaunussa ja juoksukilpailuissa. Vaikka hän onkin omien sanojensa mukaan syntynyt juoksemaan hän elää kuitenkin aivan tavallista perheenisän elämää, ja vaimo sekä lapset ovat etusijalla hänen elämässään.

Voisin kirjoittaa tästä kirjasta vaikka kuinka paljon, mutta suosittelen kaikkia vähänkin kiinnostuneita tarttumaan tähän ja lukemaan itse. Minä luin tämän englanniksi, ja teksti on helppo- ja nopealukuista. Ainut asia mikä englanninkielisessä kirjassa hieman häiritsi, oli juoksumatkojen pituudet. Ne kerrottiin tietenkin maileissa, joten jouduin googlettamaan vastaavat matkat kilometreinä jos halusin ne tietää. Kirja on myös suomennettu nimellä Ultramaratoonari: Kuinka lähdin juoksemaan ja jäin koukkuun, joten suomeksikin tämän löytää ainakin nettikaupoista.

Hämmästyttävä, innostuttava ja motivoiva kirja!


★★★★★

Redemption / Bryan Clay

Redemption / Bryan Clay & Joel Kilpatrick

Thomas Nelson. 2012. 250 sivua.

Kannen suunnittelu: Julie Faires

Mistä minulle? ostos amazon.com:ista

Redemption (suom. "lunastus") on kymmenottelun olympiavoittaja Bryan Clayn omaelämäkerrallinen romaani, jossa hän kertoo olympiakullan taustoja, omasta menneisyydestään sekä omasta tiestään suosituksi huippu-urheilijaksi. Minä muistan sateisen elokuisen illan vuonna 2005, kun Bryan Clay juhli ensimmäistä maailmanmestaruuttaan Helsingin Olympiastadionilla.

Clay syntyi japanilaiselle äidille ja afroamerikkalaiselle isälle. Hän asui suurimman osan lapsuuttaan Havaijilla, jossa hän työskenteli isoisänsä pienessä yrityksessä. Bryanin lapsuus oli kohtuullisen onnellinen siihen saakka, kunnes hänen vanhempansa erosivat. Siitä alkoivat hänen ongelmansa. Hän joutui vaihtamaan koulua moneen kertaan muuttojen sekä huonon käytöksen vuoksi, hän juhli, riehui ja rellesti eikä todellakaan noudattanut uskovaisen äitinsä ohjeita ja neuvoja. Bryan pääsi stipendillä yliopiston urheilutiimiin, mutta urheilusta huolimatta raju juhlinta ja riehunta jatkui. Vasta tavatessaan tulevan vaimonsa Sarahin, Bryan vihdoin päätti ottaa itseään niskasta kiinni ja rauhoittaa elämänsä. Ykkössijalle elämässä nousi nyt Jumala, jonka Bryan löysi uudelleen. Kakkossijalla Bryanin elämässä pysyi perhe, silloin ja aina, ja tärkeällä kolmannella sijalla tuli urheilu. Kun elämän muut osa-alueet olivat kunnossa, alkoi urheilukin sujua entistä paremmin ja Bryanin tulokset paranivat. Pian hän huomasi olevansa Yhdysvaltain parhaita kymmenottelijoita, sitten hän löysi itsensä kilpailemasta niin maailmanmestaruudesta kuin olympiavoitostakin. Bryanin suurimmaksi haaveeksi ja tavoitteeksi urheilujauralla tuli olympiakullan voitto Pekingistä 2008. Hän saavuttaa unelmansa, mutta tielle mahtuu paljon loukkaantumisia sekä muita vaikeuksia ja ongelmia.

Redemptionissa Clay kertoo omin sanoin kuinka hän kasvaa eksyneestä nuoresta pojasta urheilumaailman tähdeksi, uskovaiseksi, Jumalaa kunnioittavaksi ja kuuntelevaksi rakastavaksi aviomieheksi ja perheenisäksi. Hän taustoittaa urheilu-uransa tärkeimpiä henkilöitä, kuvailee kiinnostavasti mitä urheilumaailman kulisseissa oikeasti tapahtuu ja kuinka raskasta huippu-urheilijan elämä oikeasti on. Kymmenottelun erikoispiirteetkin tulevat hyvin esille, kaksi raskasta kilpailupäivää kuvaillaan tarkasti, kuten myös eri lajien ominaispiirteet, vaikeudet ja pienet, tärkeät ykistyiskohdat.

Minä pidin valtavasti siitä määrästä urheilun nippelitietoa, jota tämä kirja sisälsi. Nautin kun sain kurkistaa urheilumaailman kulisseihin ja lukea Clayn rankoista treeneistä. Minä pidin myös Clayn kertojaäänestä. Hän on menestynyt urheilija, mutta itsekehuskelu ei nouse pinnalle edes Clayn kuvaillessa parhaita onnistumisiaan, maailmanennätyksen hätyyttelyä tai ylivoimaisia arvokisavoittojaan. Clay kuvailee kymmenottelijoiden välisiä kilpailuja ystävällisellä otteella, hän mainitsee usein Roman Sebrlen, tsekkiläisen ottelijan jonka kanssa Clay ystävystyi vuosien aikana läheisesti. Kymmenottelijoilla on keskenään hyvät välit, se on otteluiden ominaispiirre ja todella piristävä asia yleisurheilukentillä.

Redemption on ehdottomasti myös selviytymistarina. Clayn nuoruus on rankka, mutta oikeiden ihmisten avulla hän taistelee itsensä takaisin elämään, onneen ja menestykseen. Clayn elämässä tärkeintä on Jumala, perhe ja urheilu. Hän muistuttaa jatkuvasti kuinka kiitollinen hän on Jumalalle siitä, että tämä kuunteli häntä, auttoi häntä ja suunnitteli Claylle tällaisen elämän. Minä en voi kuin ihailla tuollaista Jumalan uskoa, mutta samalla mietin, miksi Clay ei kiitä itseään siitä, että hän taisteli vaikeiden vuosien läpi, selvisi kaikesta ja lopulta kamppaili itsensä, omin voimin, korkeimmalle korokkeelle...

Redemption on hieno kirja, vaikka en katso elämää Clayn kanssa aivan samoin silmin. Luin tämän englanniksi, eikä se tuottanut minulle mitään ongelmia. Kieli on helppoa ja nopealukuista ja muutamien urheilutermien lisäksi kielessä ei ollut outouksia. Bryan Clayn tarina on mielenkiintoinen ja koskettava, se itkettää ja hymyilyttää, tempaa lukijan mukaansa ja jättää hyvän tunteen jälkeensä.


★★★★★

Heja, heja! / Martina Haag

Heja, heja! / Martina Haag

Piratförlaget, 2012. 177 sivua.

Kannen suunnittelu: Lotta Kühlhorn

Mistä minulle? ostettu adlibrikseltä

Urheiluteema jatkuu tämän kuukauden aikana vielä muutaman kirjan kera. Tässä niistä ensimmäinen, ruotsalaisen kirjailija Martina Haagin uutuuskirja Heja, heja!. Kirjassaan Haag kertoo omista kokemuksistaan ryhtyessään harrastamaan juoksemista.

Haag on tunnettu hauskan humoristisista kirjoistaan. Tässä juoksukirjassa hän tarttuu aiheeseensa rennolla huumorimielellä, ja juoksemisesta on todella hauska lukea kerrankin tällaisesta näkökulmasta. Haag nauraa itselleen, kun hän ensimmäisellä treeniviikollaan jaksaa juosta kaksitoista minuuttia putkeen. Pian hän jaksaa juosta jo viisi kilometriä, sitten kymmenen. Ensimmäisissä juoksutapahtumissaan hän juoksee viisi kilometriä, pian hän osallistuu jo kympeille. Siskon ja yhden ystävänsä kanssa Martina perustaa Team Doktor Throttle -nimisen epävirallisen juoksukerhon jolla on oma pokaalinsa. Martinan suurimmaksi tavoitteeksi tuleekin voittaa pokaali itselleen voittamalla juoksukerhon väliset kilpailut. Rento ja hauska ote säilyy läpi koko kirjan, vaikka kirjan lopussa Martina juoksee jo rankan maratoninkin ja omat tavoitteetkin on nostettu korkeammalle.

Osansa kirjassa saa niin juoksua harrastavan naisen perhe kuin tutut kirjailijakollegatkin. Martina tsemppaa itseään jatkuvasti parempiin suorituksiin, ja halu parantaa omia ennätyksiään ja voittaa tiimikaverit on kova. Aina juoksu ei maistu, mutta parille lenkille viikossa on aina päästävä.

Heja, heja! on hauska, mukaansatempaava, kannustava ja viihdyttävä kirja juoksemisesta. Kirja aiheuttaa toki myös kovan juoksukuumeen, ja lukemisessa minun olikin pidettävä muutama lenkkitauko. Heja, heja! ilmestyi pari viikkoa sitten ruotsiksi enkä tiedä onko tätä tarkoitus kääntää suomeksi. Kieli on kuitenkin yksinkertaista ja helppolukuista, joten uskallan suositella tätä kirjaa jotenkuten ruotsia ymmärtäville juoksuihmisille. Viihdyin kirjan parissa oikein hyvin, ja sain lisäpuhtia juoksuharrastukseen taas kerran.


⋆⋆⋆⋆

Naisen juoksukirja / Kirsi Valasti

Naisen juoksukirja / Kirsi Valasti

Otava, 2009. 202 sivua.

Kannen suunnittelu: Emmi Kyytsönen

Mistä minulle? huuto.netistä ostettu

Urheiluteemalla jatketaan. Muistan Kirsi Valastin parin vuoden takaa juoksuradoilta, ja innostuin kovasti kun löysin hänen kirjoittamansa Naisen juoksukirjan huuto.netistä halvalla. Kirja antaa lisämotivaatiota juoksemiseen, vinkkejä treenien kokoamiseen ja paljon uutta tietoa niin treenaamiseen, ravintoon kuin kilpailuihin valmistautumiseenkin liittyen.

Naisen juoksukirja käy aluksi läpi juoksemiseen tarvittavat varusteet. Jalkineiden lisäksi naiselle tärkeät on tukevat urheilurintaliivit kun taas sykemittari tuo juoksemiseen lisää mielenkiintoa. Varusteiden läpikäymisen jälkeen vuorossa on kestävyysharjoittelun perusteet ja juoksuharjoittelun eri osa-alueet. Juoksuasento käydään läpi ja mukaan mahtuu myös sekä jalkojen venyttelyohjelma, että keskivartaloa vahvistava pilatesohjelma.

Naisen juoksukirja pureutuu erityisesti (ja nimensä mukaisesti) naiseen juoksijana. Kirjassa Valasti käy läpi naisen laadukasta ravintoa huomioiden naisen erityistarpeet eri ravintoaineiden saannissa. Kirjassa käydään myös läpi kuinka raskaana ollessa voi treenata juoksemista, tai millä tavalla hormonit voivat vaikuttaa juoksuharjoitteluun. Oman osansa kirjassa saa myös vammojen välttäminen, mielikuva- ja rentoutusharjoittelu sekä kirjan lopussa olevat esimerkkiharjoitusohjelmat eri tasoisille juoksijanaisille. Viimeistely maratonille ja puolimaratonille on myös mielenkiintoinen ja kannustava osa kirjaa.

Naisen juoksukirja on monipuolinen ja todella kannustava kirja. Juoksuharrastukseen saa kirjan kautta paljon uusia vinkkejä. Minä juoksin viimeksi eilen kirjan esimerkkiä seuraten intervalliharjoituksen, joka tuntui todella tehokkaalta ja hyvältä. Myös pilatesohjelman ja venyttelyharjoitukset olen jo testannut ja hyväksi havainnut. Valasti osaa kertoa monimutkaisemmistakin sykerajoista ja ravintoaineista niin, että taviskin (eli minä) ymmärtää. Kirja on käytännönläheinen, tästä on todella helppo napata vinkkejä omaan elämään niin juoksuharjoitteluun kuin ravintoonkin liittyen. Suosittelen siis ehdottomasti naisen juoksukirjaa kaikille juoksusta innostuneille (naisille)! Kirjan lukemisen jälkeen alkaa varmasti entistä enemmän mieli juoksulenkeille ;).


★★★★★-


Myös Unni ja Norkku ovat lukeneet tämän.

Urheilukirja / Tuomas Kyrö

Urheilukirja / Tuomas Kyrö

Teos, 2011. 280 sivua.

Kannen suunnittelu: Elina Warsta

Mistä minulle? kirjastosta varaamalla

Tuomas Kyrön Urheilukirja on urheiluelokuun ensimmäinen kirja. Olen pitänyt kovasti aiemmista lukemistani Kyrön kirjoista, tosin sanoen Mielensäpahoittajista sekä Miniästä. Kyrön rento ja hauska kuva suomalaisuudesta ja elämästä ylipäänsä tulee hyvin esille myös Urheilukirjassa.

Urheilukirja kertoo urheilumaailman suurista nimistä, mieleenpainuvista kaksinkamppailuista, urheilun suhteesta politiikkaan ja maailmanhistoriaan. Kirja tuo esille kiinnostavia näkökulmia urheilumaailmaan, mutta kertoo myös paljon kirjailijasta itsestään. Kyrö kertoo vaivihkaa, rivien välissä, omia mielipiteitään ja ajatuksia urheilusta.

Kirjassa muistellaan niin Juha Miedon ja Thomas Wassbergin kaksinkamppailua, kuin Jari Puikkosen ja Toni Niemisen mäkihyppyuriakin. Urheilukirjassa pureudutaan talvilajeihin, kamppailulajeihin ja yleisurheiluun, jääkiekon maailmanmestaruuden voittamisen vaikeuteen ja urheilijoiden mielenkiintoisiin persooniin. Paavo Nurmi vihasi juoksemista, Andre Agassi tennistä ja Keke Rosberg hioi julkisuuskuvaansa erityisen tarkkaan. Kuva Suomesta suurena urheilumaana tulee esille, kuten myös urheilumaailman monipuolisuus. Jääspeedway, tractor pulling ja voimamieskilpailut ovat katsojalle kiinnostavia, vaikka erikoisia lajeja ovatkin.

Urheilukirja kertoo monipuolisesti urheilumaailmasta ja pureutuu ilahduttavan erilaisiin lajeihin. Minä pidin myös siitä, että Kyrö tämän kirjan kautta kertoi omasta suhteestaan urheiluun. Siitä, kuinka urheilu on kulkenut mukana pikkupoikavuosista murrosiän kautta aikuisuuteen saakka. Urheilukirja on taattua Kyröä myös kielellisesti; oivaltavaa, nasevaa ja paikoitellen todella hauskaa, vaikka Urheilukirja ei samalla tavalla ole hauskaksi kirjoitettu kuin esimerkiksi Mielensäpahoittajat.

Urheilukirja antaa suomalaisesta urheilumaailmasta ja -kansasta juuri sopivan hullun kuvan. Minä urheiluhulluna pidin tästä kirjasta kovasti, risuja antaisin vain oikoluvun puutteesta. Painovirheitä kirjasta löytyi nimittäin harmittavan paljon. Urheilukirjan tekstit pohjautuvat tietääkseni ainakin osittain Kyrön aiemmin kirjoittamiin kolumneihin. Lehtijuttuja tehdessään kirjailija tutustui erilaisiin urheilulajeihin tractor pullingista showpainiin ja kirjoitti kokemuksistaan kolumneja. Viihdyttävää ja mielenkiintoista, vaikka minä olisin mielelläni lukenut enemmän myös perinteisimmistä urheilulajeista. Urheilun ystäville tämä kirja on kuitenkin mitä mainioin valinta!

★★★★

Viikonlopun aikana palailen seuraavan teemakirjan kanssa, siihen saakka toivottelen kaikille urheilullista ja ihanaa viikonloppua! Ja kiva, että niin moni teistäkin oli teemakuukaudesta niin innoissaan :).

Myös Unni, Linnea, Kirsi ja Jori ovat lukeneet Urheilukirjan.

ps! Urheilukirjavinkkejä otan mielelläni vastaan :).