Sirkuksen poika / John Irving
SSKK, 1995. 544 sivua.
Alkuteos: A Son of the Circus, 1994.
Suomentanut: Kristiina Rikman
Kannen suunnittelu: Eero Heikkinen
Mistä minulle? kirpparilöytö
Tämänkin kirjan takana on stoori. Aloitin John Irvingin Sirkuksen pojan lukemisen syksyllä 2012 yhdessä Suketuksen kanssa. Aika ei vain ollut tälle silloin otollinen, ja kirja jäi kesken jossain sivun 200 paikkeilla. Nyt päätin kuitenkin lukea tämän loppuun, kun tuli Irving-olo. Ja hyvä että luin. Olihan tämä hieno, vaikka ei ehkä ihan yhtä upea kuin aiemmin lukemani Oman elämänsä sankari ja Garpin maailma.
Farrokh Daruwalla on 59-vuotias ortopedikirurgi. Hän on syntynyt Intian Bombayssa ja opiskellut Wienissä. Nykyään hän asuu vaimonsa ja aikuisten lastensa kanssa Kanadan Torontossa, mutta palaa kotikaupunkiinsa Bombayhin silloin tällöin tekemään töitä. Bombayssa hänen potilainaan on enimmäkseen rampoja lapsia.
Kaksikymmentä vuotta sitten, ollessaan Goassa, Daruwalla joutui työnsä kautta tutkimaan kaksi murhan uhria. Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, tohtori joutuu silmätysten murhaajan kanssa uudelleen. Mukana ympyröissä on Raduwallan vaimon lisäksi myös tunnettu näyttelijä, sirkusväkeä, kääpiöitä ja nuori lapsihuora sekä intialainen poliisipäällikkö Patel.
Sirkuksen poika on kiehtova, kiinnostava romaani. Tässä on paljon kaikkea; henkilöitä on suuri määrä ja minulla kesti kauan päästä kärryille siitä, kuka oli kukin ja mikä kutsumanimi kuului kellekin. Henkilökaarti oli kuitenkin kiinnostava, ja Irving on tapansa mukaan taitava kuvailemaan henkilöitä niin, että he kaikki tuovat tarinaan oman mausteensa, ja että lähes kaikki onnsituvat jollain tavalla koskettamaan lukijaa. Vaikka henkilöitä oli paljon ja menin heissä alussa sekaisin, tuntui kuitenkin siltä, että kaikilla oli oma persoonansa ja kaikki oppi jollain tasolla tuntemaan, vaikka kaikki eivät tietenkään olleet ihania ja miellyttäviä.
Tarina etenee välillä hitaan verkkaisesti, välillä taas hurjemmin. Pidin erityisesti vauhdikkaammista kohdista kun murhaajaa ryhdyttiin selvittämään ja lukijalle aukesi asioita kahdekymmenen vuoden takaisista tapahtumista. Murhamysteerin selvittäminen oli mielenkiintoinen juoneltaan, mutta siinä ohessa sai seurata niin intialaista elämänmenoa kuin sirkuksenkin arkipäivää. Monipuolisuus onkin tämän romaanin valttikortti, henkilögallerian ja tapahtumien osalta, mutta myös esimerkiksi monen kiinnostavan ihmissuhteen vuoksi. Vaikka suuri osa kirjan tapahtumista tuntui aika uskomattomilta, hurjilta ja jossain määrin jopa epäuskottavilta, se ei minua tässä kirjassa haitannut (vaikka useimmiten haittaa). Tapahtumat asettuivat Intiaan, ja jostain syystä se kelpaa minulle selitykseksi. Kyllä Intiassa voi tapahtua tällaista ;).
En oikein osaa sanoa mikä tässä kirjassa aiheutti sen, etten saanut tätä ensimmäisellä yrittämällä luetuksi. Nyt toisella kerralla uppouduin tarinan vietäväksi ja luin tämän muutamassa päivässä. Sirkuksen poika on kiehtova, kiinnostava, monipuolinen ja myös varsin runsas romaani joka kuitenkin kiinnostavien aiheidensa ja erilaisten henkilöidensä vuoksi vei minut mennessään. Kyllä se Irving osaa ;).
★★★★