Viisasteleva sydän / Jane Austen (äänikirja)

Viisasteleva sydän / Jane Austen

Lukija: Erja Manto

Kesto: 10 tuntia, 8 CD:tä

WSOYn äänikirja, 1998
1. suom.kielinen painos: 1951

Alkuteos: Persuasion, 1816.

Mistä minulle? arvontavoitto Kirsin kirjanurkasta

Jane Austenin Viisasteleva sydän on ollut automatkojeni piristäjä viime aikoina. Nyt sain äänikirjan kuunneltua loppuun, joten tässä hieman ajatuksiani siitä.

Viisastelevan sydämen päähenkilö on jo kolmeakymmentä ikävuotta lähestyvä vanhapiika Anne Elliott. Anne on viisas ja avulias mutta perheensä täysin aliarvioima. Hänen roolikseen on jäänyt toimia perheen muiden jäsenten palvelijana. Anne oli aiemmin kihloissa varattoman Frederick Wentworthin kanssa, mutta purki kihlauksen perheensä suosituksesta. Anne kuitenkin katuu kihlauksen purkamista todella paljon, ja asia palaa mieleen kun herra Wenthworth palaa sodan jälkeen takaisin Elliottien seurapiireihin. Nyt Frederick on Kapteeni Wenthworth, merellä suosittu mies ja korkeassa asemassa. Varallisuuttakin hän on hankkinut itselleen mukavasti. Austenin tyyliin tästä seuraa ihmissuhdesotkuja ja väärinkäsityksiä, mutta myös loppu on taattua Austenia;)

Viisasteleva sydän on vakavampi kuin aiemmin lukemani Austenit. Tämä jäi Austenin viimeiseksi kirjaksi jonka hän kirjoitti jo ollessaan sairaana, joten epäilen sairauden ja ikääntymisen vaikuttaneen myös kirjoittamiseen. Viisastelevan sydämen sankaritar, Anne, on myös hieman erilainen kuin esimerkiksi Emma tai Elizabeth Bennet. Hän on välillä surumielinen, melankolinenkin, eikä aina kepeän iloinen kuten muut sankarittaret. Annen perhe on kuvailtu varsin tragikoomiseksi, välinpitämättömän isän ja ärsyttävien sisarten keskellä elävää Annea kävi sääliksi. Hän oli kaikessa herttaisuudessaan alistunut kohtaloonsa, joten uudet käänteet hänen elämässään tuntuivat todella tervetulleilta.

Viisasteleva sydän ei ole paras lukemani Austen. Ylpeyttä ja ennakkoluuloa ei taidakaan mikään voittaa, mutta tämä kamppailee kyllä tiukasti toisesta paikasta Emman kanssa. Olisin ehkä pitänyt tästä enemmän, jos olin lukenut tämän perinteisenä kirjana. Pidempiä automatkoja on viime aikoina tullut aika vähän, joten minulla oli kuuntelussa välillä parinkin viikon taukoja ja se hieman haittasi kuuntelu-urakkaa. Vaikka Viisasteleva sydän onkin vakavampi ja vähemmän iloisen kepeä kuin aiemmin lukemani Austenit, aion jossain vaiheessa lukea tämän ehdottomasti myös kirjana. Ja kirjaan perustuva elokuva on pakko nähdä pian!


★★★


Myös Norkku on kuunnellut tämän äänikirjana ja Juonittelua-blogissa voi keskustella juonesta enemmän.

Emma / Jane Austen

Emma / Jane Austen

WSOY, 1996. 462 sivua

Suomentaja: Aune Brotherus

Alkuteos: Emma, 1816
1.suom.kiel-painos 1951

Kannen suunnittelu: Eija Rossi

Mistä minulle? Löytö kirjamessuilta

Luin Jane Austenin Emman osana Austen-adventtihaastetta ja kirja sekä samanniminen elokuva taitavatkin jäädä ainokaisiksi tässä haasteessa minun osaltani. Viime viikot ovat olleet niin kiireisiä, etten ole ehtinyt lukea enempää Austeneita.

Emma Woodhouse järjestelee ystäviensä avioliittoja ja on itse päättänyt olla menemättä naimisiin. Emman sisar Isabella meni naimisiin ja muutti miehensä kanssa pois ja tyttöjen äiti on kuollut vuosia aiemmin. Emma on luvannut isälleen ettei mene naimisiin, vaan jää kotiin isäänsä hoivaamaan. Emman avioliittojärjestelyt menevät kuitenkin usein pahasti mönkään kun hän hyväntahtoisuudessaan jättää monta asiaa huomiotta. Pian Emma saakin aikaan oikein kunnon parisuhdekiemurat jossa hänen oma läheinen ystävyytensä Harriet Smithin kanssa rakoilee. Kiemuroita oiotaan sitten oikein urakalla, ja lopussa kaikki ovat tottakai tyytyväisiä ja onnellisia.

Emma on toinen lukemani Austen eikä se missään nimessä nouse Ylpeyden ja ennakkoluulon veroiseksi lukukokemukseksi. Emma oli mielestäni paikoitellen hieman pitkäveteinen ja tylsä, kaipailin hieman enemmän tapahtumia ja toimintaa. Tapahtumat sijoittuvat Emman kotinurkille Hartfieldiin ja samat ihmiset pyörivät kuvioissa jatkuvasti. Henkilöt olivat kyllä huolella kuvailtuja ja kaikki ihanan persoonallisia. Mutta en tykästynyt tämän kirjan päähenkilöön samalla tavalla kuin Ylpeyden ja ennakkoluulon Elizabeth Bennettiin, joten myös siksi tämä ei uponnut minuun niin hyvin.

Austenin kirjoissa rakastan niiden tunnelmaa. Mielessäni pyörii kauniit Englannin maaseudun maisemat ja vanhat kartanot sekä suuret puutarhat. Pimeät, lumiset ja kylmät talvi-illat kartanon salongin takkatulen ääressä ja iloiset, suuret tanssijaiset. Emmassa oli kaikkea tätä, joten siksi nautin tämän kirjan lukemisesta. Seuraavaksi taidan kuitenkin pitää pienen Austen-paussin ja palaan Viettelevän sydämen pariin ensi vuoden puolella.

★★★

Katsoin myös kirjaan pohjautuvan elokuvan Emma jonka pääosaa esittää Gwyneth Paltrow. Elokuva oli kaunis ja muistutti kirjaa tapahtumiltaan aika paljon vaikka kaikki tapahtuikin nopeammin ja lyhyemmin. Herra Knightley oli elokuvassa hurmaava, kuten myös vanha herra Woodhouse, mutta elokuvan parasta antia oli ehdottomasti maisemat ja se tunnelma; kartanot, vehreät puutarhat, pienet kivitalot. Tässä siis Lue kirja ja katso elokuva-haasteen toiseksi viimeinen suoritus!

(kuva)

Pikku Prinssi

Pikku Prinssi (Le Petit Prince, 1944) / Antoine de Saint-Exupery. WSOY, 1995. 95 sivua.
1.suom.kielinen painos 1951

Nautin perjantai-illasta rankan opiskeluviikon jälkeen Antoine deSaint-Exuperyn Pikku prinssin seurassa. Täytyy tunnustaa, etten ole tätä klassikkoa aiemmin lukenut mutta nyt on ensimmäinen klassikkohaasteen kirja luettuna. Pikku prinssi asuu tähdellä B612 jossa on kolme tulivuorta joista yksi on jo sammunut sekä yksi pieni ruusu jota Pikku prinssi hoitaa kovasti. Asteroidilla on kuitenkin tylsää yksinään joten prinssi lähtee etsimään ystäviä muille tähdille. Hän käy kuudella eri tähdellä, tapaa Kuninkaan, Turhamaisen, Juopon, Liikemiehen, Lyhdynsytyttäjän ja Maantieteilijän. Seitsemäs tähti on Maa jossa Pikku prinssi tapaa ensin käärmeen ja sitten ketun jonka suusta kuullaan kirjan tärkeimpiä viisauksia.

"Nyt sinä et ole minulle vielä muuta kuin aivan samanlainen pieni poika kuin satatuhatta muuta pikku poikaa. Enkä minä tarvitse sinua. Sen enempää kuin sinäkään tarvitset minua. Minä en ole sinulle kuin kettu, samanlainen kuin satatuhatta muuta. Mutta jos sinä kesytät minut, niin me tarvitsemme toinen toisiamme. Sinusta tulee minulle ainoa maailmassa. Ja minusta tulee sinulle ainoa maailmassa..."

Pikku prinssi kertoo tarinansa Saharan autiomaahan lentokoneellaan pudonneelle kirjailijalle itselleen. Pikku prinssi herättää nukkuvan miehen eräänä päivänä kun miehen hätälaskusta erämaahan on kulunut yksi päivä. Viikon ajan mies ja prinssi juttelevat ja Pikku prinssi kertoo retkestään Maassa ja muilla tähdillä. Kahdeksantena päivänä pakkolaskun jälkeen miehen vesivarasto kuitenkin loppuu ja ystävykset lähtevät hakemaan vettä. Pikku prinssi haikailee jo oman kotinsa ja ruusunsa perään ja kun eron hetki koittaa, on se yksinäiselle lentäjämiehelle rankkaa. Koko tarinan läpi kulkee haikea kaipaus Pikku prinssiä kohtaan.

Pikku prinssi on hurmaava tarina yksinäisestä pienestä prinssistä joka lähtee etsimään ystäviä. Kirja sisältää paljon viisauksia jonka johdosta se ilmeisesti on noussut klassikoksi. Kettu oli kaikessa viisaudessaan suosikkihahmoni ja tietämätön ja kyselevä Pikku prinssi tottakai hellyyttävä tapaus. Kirja luokitellaan monessa paikassa novelliksi ja lastenkirjaksi mutta ihan nuorimmat lapset tuskin ymmärtävät kirjan syvimpiä ajatuksia. Mutta ehdottomasti kannatti lukea ja minä ihastuin kovasti kirjailijan kuvituksiin pienestä prinssistä keltaisessa kaulaliinassaan. Loppuun vielä suosikkilauseeni viisaan ketun suusta:

"Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."

Pisteitä ****

Oikein ihanaa lauantaita kaikille! Minä jätän tenttikirjan tänään kotiin ja lähden kaupungille shoppailemaan, syömään ja elokuviin parhaan ystäväni seurassa. Sydämeni sanoo niin;)