Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjamessut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjamessut. Näytä kaikki tekstit

Kohta on taas Helsingin Kirjamessujen aika

Helsingin Kirjamessut järjestetään Messukeskuksessa 24.10. - 27.10.24, ja itse olen menossa paikalle somevaikuttajapassilla ainakin perjantaina. Minä tosin joudun  saan ottaa tänä vuonna mukaan omien lasteni lisäksi myös lapseni ystävän, sillä he aikovat mennä tekemään Aku Ankka -löytöjä antikvariaattiosastojen puolelle. <3 Tämä kuitenkin tarkoittaa, että joudun hieman sumplimaan, miten itse pääsen kuuntelemaan ohjelmia, kun kaksi nuorinta lasta kulkee käsipuolissani. Yritän tästä syystä saada järkättyä niin, että pääsisin itsekseni messuille myös torstaina töiden jälkeen ja ehkä vielä lauantaina aamupäivällä. 


Siksipä keskityn erityisesti tarkastelemaan noiden ajankohtien tarjontaa tässä postauksessa. Lisäksi olen tietysti kiinnostunut siitä, millaista ohjelmaa lapsille ja lapsiperheille tarjotaan, ja millaiseksi Lastenalue tänä vuonna rakennetaan. Viime vuoteen verrattuna parannusta ainakin näyttää olevan lasten alueen sijoittaminen jälleen messuhallin reunalle rauhattomamman keskiosan sijaan.



Lastenalueen teemaksi on valittu tänä vuonna avaruus, mikä näkyy ohjelmassa, lapsille suunnatuissa aktiviteeteissa ja alueen lavastuksissa. Ohjelmaan kuuluu esimerkiksi Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan järjestämät planetaarioesitykset. Maksuttomia planetaarionäytöksiä järjestetään torstaina ja perjantaina klo 17 ja viikonloppuna  klo 11, 12, 13, 14 ja 15. Yleisönäytöksiin ilmoittaudutaan etukäteen Ursan verkkosivuilla. Lapset voivat myös lähteä seikkailemaan Tähtipolulle, joka kiertää läpi niiden osastojen, jotka tarjoavat erityistä ohjelmaa lapsille. 

Lasten ohjelmalle on varattu kolme lavaa, joista Busholmen-lavalla esitetään ruotsinkielistä ohjelmaa. Toukola-lava on tarkoitettu erilaisille aktiviteeteille, työpajoille ja askartelulle, ja Kumpula-lavalla on kirjaesittelyjä, musiikkia ja visailuja. Sunnuntaina klo 12.00 hallin 6 rappusilta alkaa hahmoparaati, joka suuntaa lastenalueelle. Siellä lastenkirjallisuudesta tunnettuja hahmoja pääsee tapaamaan klo 12.30. Lisäksi lapset voivat käydä lukemassa lukukoiralle ja lainaamassa ja lukemassa kirjoja Stoori-lastenkirja-autossa.

Jos pääsisin itse paikalle torstaina jo aamupäivällä, menisin ehdottomasti kuuntelemaan Kumpula lavalle, kun Yle Mixin toimittajat kertovat, kuinka yhdistetään toimittaminen ja tubettaminen. Tätä ohjelmaa myös nelosluokkalainen lapseni olisi halunnut kuunnella, sillä hän seuraa itse Yle Mixin uutisia. Lisäksi kävisin ainakin Toukola-lavalla suunnittelemassa oman heppakirjan (klo 11.00), tutustumassa aurinkokunnan pienoismalliin (klo 13.00) ja testaamassa, mikä olisi minun värivoimani (klo 14.00). Nyt kuitenkin elättelen toivoa, että ehtisin kuulemaan edes illan vanhemmille suunnatut ohjelmat, eli Täysillä tyttö (Kumpula klo 18.00) ja Poikkeukselliset pojat: sukupuolinormeja haastava lastenkirjallisuus (Kumpula 18.30).



Jos saisin viedä oppilaani perjantaina messuille, veisin heidät kuuntelemaan HS Lasten Uutisten ohjelmaa Näin uutinen syntyy (Kumpula 11.30), jossa toimittajat kertovat lapsille medialukutaidosta. Toinen oppilaiden kanssa koettava, kiinnostava ohjelma olisi varmasti Toukola lavalla klo 12.00 alkava Ursan ohjelma Kysy mitä vain avaruudesta.

Näiden lisäksi mielenkiintoiselta ohjelmilta vaikuttavat muun muassa Maailman pahimmat paikat (Kumpula klo 14.30), jossa koululuokka haastattelee maailman pahimmista paikoista kirjan kirjoittanutta Jani Kaaroa sekä Livekuvitus: usvalaakson aarre (Kumpula 15.30), jossa Lauri Hirvonen kuvittaa tarinaa samalla, kun sitä luetaan ääneen.

Illan viimeiset lastenalueen ohjelmat on suunnattu aikuisille, ja yritän kyllä päästä seuraamaan keskustelua Saako pahan peikon tapppaa? - Oikeus ja kohtuus Topeliuksen saduissa (Kumpula klo 17.30) sekä Yhteisten lukuhetkien merkitys lasten koulupolkuun (Kumpula klo 18.00).



Ylläolevien ohjelmien lisäksi poimin torstailta ja perjantailta seuraavat itselleni muistiin:

Torstai

  • Läpimeno (Nelly-Juulia Kärkkäinen ja Birgitta Oksanen, 15.30 Esplanadi)
  • Kaksin (Mili Bunda, haast. Katriina järvinen, 15.30 Vallisaari)
  • Lasse-Maijan etsivätoimisto (Martin Widmark, Esplanadi 16.30)
  • Saakelin hyvistä kirjoista mainioiksi selkoversioiksi (Mikko With, Sanna-Leena Knuuttila, Kallio 16.30)

Perjantai
  • Kalman karamellit ja muita keskiajan murhatapauksia (Hannele Klemettilä, Suomenlinna 14.30)
  • Tuntematon sotilas 70v. ja Tulikettu (Helena Immonen, Tuomas Kyro, Jenni Haukio, Senaatintori 16.30)
  • Kunpa saisin hänen elämänsä - Venny Soldan-Brofeld ja Helene Schjerfbeck (Riitta Konttinen, haast. Suvi Ahola (Töölö 16.00)
  • Naisia vallan kulisseissa - Antiikin Rooman ensimmäisen keisaridynastian naisia & Suomen kuningattaret (Marja-Leena Hänninen, Satu Jaatinen, Suomenlinna 16.00)
  • Koulu ja eriarvoisuus (Sonja Kosunen, Marja Peltola, haast. Laura Friman, Hakaniemi 17.00)
  • Te olette liian nuoria (Maria Mustaranta, Kallio 17.00)
  • Sotalasten monet elämät (Tuomas Laina-Frigren, Lonna 17.00)

Kun katson yllä olevia aikatauluja, huomaan, että minun pitäisi taas pystyä jakautumaan useaksi henkiläksi samaan aikaan, sillä niin moni näistä ohjelmista on käynnissä samaan aikaan. Ja lisäksi minun täyty varata tarpeeksi aikaa kirjakojujen kiertelyyn, sillä sain mahtavan tehtävän hankkia koulumme kirjastoon lisää luettavaa!

Toivottavasti tavataan messuilla!



Helsingin Kirjamessut 2023

Helsingin Kirjamessut on nyt tältä vuodelta osaltani koettu, katsottu ja kuunneltu. Olin messuilla torstaina, perjantaina ja lauantain. 

Torstaina kuuntelin lastenalueella YleMixiä ja seurasin Kallio-lavalla Jani Kiiskilän haastattelua hänen Huppu seiskalla ja Ihan hupusta -kirjoistaan. Ehdin myös tapaamaan ystäväni ja kuuntelemaan kirjapodcasteja käsittelevää keskustelua. Erityisen kiinnostava oli kuunnella, kun Sara al Husaini kertoi hätkähdyttävästä kirjastaan ”Huono tyttö”.






Perjantaina messuilin omien lasteni kanssa, ja silloin pyörille pääosin tekemässä heille kirjalöytöjä. Erityisesti antikvariaattipuolella meillä kului paljon aikaa, kun esikoinen etsi juuri yhtä tiettyä Aku Ankka -albumia. Onneksi ehdimme kuitenkin seuraamaan Heli Koskisen Zeta-kirjoja käsittelevää ohjelmaa, jossa yleisö sai myös ideoida peliä tai oikeastaan siihen liittyviä esteitä ja apukeinoja. Tästä ohjelmasta sain hyviä ideoita myös omaan ope- ja lukututortyöhöni.



Lauantaina seurasin Kumpula lavalla, kun kustantaja Saara Tiuraniemi haastatteli Kaisa Happosta, jonka kirjan ”Mur, eli karhu” luen lukututorina karhu-teeman aluksi. Nyt Kaisa luki kirjaansa ”Mur - Pieni lintukirja”, joka on julkaistu yhteistyössä Kansallisgallerian kanssa. Sen tarinan taustalla on nimittäin Ferdinand von Wrightin maalaus.



Tämän jälkeen Ernest Lawson esitteli lastenromaaniaan ”Höpersankarit 1 - Opejahti”. Ainakin lapsiyleisön määrästä päätellen kirja kiinnostaa kohderyhmäänsä.



Pääsin myös osallistumaan Otavan ja Kariston tilaisuuteen, jossa kirjailijat Minna Haapasalo, Laura Lennes, Jenni Multisilta, Mirella Mäkilä, Kirsi Pehkonen ja Kaisu Tuokko esittelivät uutuuskirjojaan. Erityisesti Laura Lenneksen kirja ”Nainen, 35” vaikutti luvatun ronskiutensa takia kiinnostavalta. Samoin vaikutti Jenni Multisillan kirjoittama ”Umpihangessa alttarille”, koska kirjailija lupasi uudistavansa tai ehkä pikemminkin välttävänsä viihdekirjoista tutut kliseet.





Viimeiseksi ennen kotiinlähtemistä ehdin vielä kuunnella, kuinka kirjasomesta tutut Ulla Lehtinen, Nea Lahtinen, Elina Pitkäkangas ja Anna Pölkki keskustelivat kirjasomesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä vallasta. 



Messut olivat tänäkin vuonna oikein mukavat, vaikka lastenalue oli mielestäni muutamaa aikaisempaa vuotta karumpi. Sen sijainti hallin perällä, jossa valot ovat hämärämmät ei ole kovin toimiva, varsinkin, kum siitä kuljettiin joka suuntaan läpi. Kirjastobussi ja kirjat, joita siellä saa lukea ovat tietysti mahtavat, Storytelin juna veti puoleensa paljon pikkuväkeä ja Suomalaisen kirjakaupan kanssa toteutettu maalitussiseinä vähän isompia lapsia. Lauantaina paikalla oli oikea lukukoira, jota lapsi kerrallaan pääsi tervehtimään pieneen aitaukseen. 










Lastenalueen keskellä oli myös satupuu, josta roikkuvista kuulokkeista pystyi kuuntelemaan kirjoja. Minun alueella ollessani, niitä ei kyllä kovin moni näyttänyt hyödyntävän. 

Kustannus-Mäkelän osastolla lapset pääsivät rauhallisin värityspuuhiin suloiseen värityskojuun. Myös Otavan osastolla oli pieni värityspöytä ja Tammen/Wsoyn osastolla sai onnenpyörää pyöräyttämällä tietää, mikä Harry Potter -kirjoista tuttu sauva itselle sopisi. 

Mikko Mallikas -kirjoille rakennettu koju oli iloisen värikäs ja oikein kutsuva. Siellä oli myös oma askartelupöytä. Omat lapseni innostuivat etsimään alepöydiltä itselleen luettavaa, ja kaikille heille löytyikin useampikin kiinnostava kirja. 

Helsingin Kirjamessut 26.9. - 29.10.2023

Enää kaksi viikkoa ja Helsingin Messukeskuksessa päästään taas sukeltamaan neljäksi päiväksi kirjallisiin syövereihin. On taas Kirjamessujen aika, ja tänäkin vuonna aion itse mennä paikan päälle kokemaan, kuuntelemaan ja katselemaan, mitä kirjallisuuden kentälle tänä vuonna kuuluu. Tänä vuonna messuilla on uutta digitaalisiin sisältöihin keskittyvä Töölönlahti-lava, jonka yhteydessä on kirjasomen kohtaamispaikka. Töölönlahti-lavalla on myös ohjelmaa kirjasomesta. 



Itse odotan ainakin seuraavia ohjelmia:

  • Torstai klo 14.00 - 14.30 (Töölönlahti): Äänessä kirjapodcastit 
  • Lauantai klo 16.30 - 17.00 (Töölönlahti): Kirjagramin merkitys kirjailijoille: Valtaa, tukea ja yhteisöllisyyttä 
  • Sunnuntai 14.00 - 14.30 (Lonna): Miksi suosittu dekkaristi kirjoittaa lastenkirjoja? 
  • Eevan kirjaklubi: Huokauksia luokasta (Hakaniemi, +verkossa)

Minua tietysti kiinnostaa joka vuosi, millainen lastenalueesta on kulloinkin tehty. Tänä vuonna sen paikka on muuten muuttunut, ja lastenalue sijaitsee hallissa 7. Tutuilla Kumpula ja Toukola -lavoilla lastenkirjallisuuden ystävät pääsevät osallistumaan työpajoihin, kuuntelemaan esityksiä, haastatteluja ja kirjavinkkauksia. Paikalla on myös Stoori-kirjastoauto, jossa voi tiettyinä kellonaikoina käydä lukemassa lukukoiralle sekä Tarinastudio, jossa voi osallistua yhteisen taideteoksen tekemiseen (huom! osa taideteoksesta on ennakkotyöpajoja koululaisryhmille).


Kuvitusta viime vuoden messuilta.


Perheen pienimmät yleensä tykkäävät messualueella tavattavista suosikkihahmoista, ja nyt he pääsevät halimaan muun muassa Tatua ja Patua, Albi Lumiukkoa, Pikkulia, Herra Hakkaraista ja Supermarsua. Koululaisia kiinnostanee HS Lasten Uutisten ja Yle Mixin ohjelmat, joissa kerrotaan, miten uutiset syntyvät. Lastenalueelta alkaa myös elämyksellinen retki, joka tutustuttaa lastenkirjallisuuteen. 

Kiinostavalta kuulostavat myös esimerkiksi nämä lastenalueen ohjelmat: 

  • Etsivätoimisto Muron monumenttimysteeri -työpaja (torstai)
  • Graffittityöpaja (torstai)
  • Haluatko etsiväksi -salapoliisityöpiste (torstai)
  • Zeta: Suunnittele oma peli! (perjantai)
  • Mikko Mallikas ja syntymäpäiväkutsut - dramatiserande sagoläsning av boken Mikko Mallikas ja syntymäpäiväkutsut (lauantai)
  • Saanko minä silitellä sinua? -tunnustelupaja (sunnuntai)

Kuvitusta viime vuoden messuilta.

Myös monilla kustantajilla on omilla pisteillään tarjolla puuhaa lapsivieraille.Voit käydä tutustumassa lastenalueeseen tästä linkistä ja messuohjelmaan teemoittain täältä.

Pssst.... Blogini Facebookissa (https://www.facebook.com/luetaankotama/) ja Instagramissa (@kia_luetaanko_tama) arvon kaksi lippuja messuille (Liput saatu yhteistyössä Messukeksen kanssa).



Lapsikävijöiden Kirjamessut

Helsingin Kirjamessut järjestetään Messukeskuksessa 27.10. - 30.10. Itseäni kiinnostaa aina, millaisilla tavoilla lapsikävijöitä houkutellaan messuilla kirjallisuuden, sanojen ja satujen maailmaan. Messutiedotetta lukiessa ainakin minulle tuli tunne, että tänä vuonna lapsivieraille on luvassa mukavan monipuolista tekemistä. 

Viime vuosien tavoin lasten alueella on tänäkin vuonna kaksi lavaa, joista Kumpulassa on toiminnallista ohjelmaa ja Toukolassa vinkataan lukemista. Aikaisempina vuosina olen poiminut ohjelmalehtisestä erilaisia messutärppejä, mutta nyt huomasin, että ympyröin lähes jokaisen ohjelmanumeron lasten messuohjelmasta. Tyydyn siis vaan vinkkaamaan, että lasten ohjelmaan sisäktyy tietysti monia mielenkiintoisia kirjaesittelyjä, kirjailijahaastatteluja, työpajoja, esityksiä ja sanataidetta. 



Erityisvinkiksi kuitenkin seuraavat: 

Tahtoisin itse nähdä torstaina Lonna-lavalla klo 19.00 - 19.30 ohjelmassa olevan, aikusille suunnatun Vanhempainilta-nimisen ohjelman, jossa äidinkielenopettaja Elsi Sainio kertoo parhaat vinkkinsä lasten lukuharrastuksen lisäämiseksi. Perjantaina klo 12.00 - 12.30 Kumpula lavalla nähdään ja kuullaan Koululaisten kirjaraati. Siinä alakoulun oppilaat kertovat suosikkikirjoistaan. Erittäin mielenkiintoiselta vaikuttaa myös sunnuntai-iltapäivällä klo 16.30 - 17.00 Kumpula-lavalla kuultava paneelikeskustelu "Miksi sillä on väliä, millaisia ihmisiä ja hahmoja lastenkirjoissa tuodaan esille?" Keskustelijoina ovat Ursula Mursu, Apila Pepita ja Juli-Anna Aerila.



Lisäksi messuilla ovat mukana HS Lasten uutiset ja YLE Mix. HS:n pisteellä lapset saavat harjoitella sanomalehden tekemistä. Yle Mix esiintyy ja vastaa katsojien kysymyksiin Toukola-lavalla torstaina ja perjantaina ennen keskipäivää. Lasten osastolla myös vierailee suosittuja hahmoja, kuten muun muassa Maltti ja Valtti, Supermarsu sekä tubettajat Elina ja Sofia



Hauskalta puuhalta kuulostaa myös Retkireitillä samoilu. Reitin varrella kävijä saa vierailla Tarinametsässä, jossa voi muun muassa kuunnella satuja tarinapuusta. Pieni Satupiha -osastolla on esillä lasten kuvakirjoja ja niiden tekijöitä kustantamosta riippumatta. Hankkeessa on mukana kolmekymmentä kotimaista eturivin kuvittajaa. Satumaisen osaston yhteyteen tulee kuvitusnäyttely sekä kuvituksiin liittyvää ohjelmaa. Myös Kustannus-Mäkelän osastollakin on lapsikävijöille ohjelmaa.




Lasten alueella on jättimäinen lautapeli, jossa lapset saavat seikkailla pelinappulana Helsingin kaduille. Matkan varrella he pääsevät kurkistamaan lisättyyn todellisuuteen ja voivat samalla ratkoa hauskoja tehtäviä kuvien, viestien, äänten ja runojen äärellä. Alueelta löytyy lisäksi Stoori-lastenkirjastoauto, Retki-teemainen tarinastudio, jossa lapset saavat osallistua kollektiivisen tarinateoksen tekemiseen, Kirjakioski ja kahvila.

Voit tutustua lasten messuohjelmaan tästä linkistä.

Onko tämä tottakaan? - Lastenkirjabloggari Helsingin Kirjamessuilla

Minä tuskin olin ainoa kirjaystävä, joka tämän viikon loppuviikon ja viikonlopun aikana ihmetteli tai ihmettelee, voiko olla tottakaan, että Kirjamessut avasivat taas fyysisesti ovensa koronatauon jälkeen. Tuntui juhlavalta astella perjantaina Messukeskuksen portaita alas kirjojen ja kirjallisten keskustelujen keskelle. 

"Onko tämä tottakaan?" Taustallani 
lastenkirjakioski ja Kumpula-lava

Olin ympyröinyt messulehdestä etukäteen vaikka mitä ohjelmaa, mutta tänä vuonna kävikin niin, että kirjojen keskellä luuhailu ja kirjaystävien tapaaminen veivät enimmän osan aikataulultaan aika tiukasta messuajastani. Kuinka mahtavaa olikaan kävellä kirjakojujen keskellä, keskustella sekä lanu- että aikuisten kirjoista ja antaa sekä saada uusia kirjavinkkejä.

Toki kävin heti torstaina tutustumassa Lasten alueeseen, mutta totesin, että edelliseen kirjamessuvuoteen verrattuna alue oli melko tyhjä ja harmillisen kolkko. Kahtena edellisenä vuotena esimerkiksi Kuvittajien koju, Pikkukakkosen piste ja Muumiteltta ovat tuoneet sinne ihania soppea ja hauskaa ilmettä. Olisiko koronasyistä päädytty nyt siihen, että tila oli avara, eli tarjosi mahdollisuuden liikkua turvavälit huomioiden? Tästä toisaalta seurasi se, että lapsikävijät ja lapsiperheet eivät niin todennäköisesti jääneet pyörimään alueella ja siten myös spontaanisti kuuntelemaan lastenkirjaesittelyjä sekä osallistumaan työpajoihin. Minua oikein harmitti, kun torstai-iltana kävin alueella, alkamassa oli kirjaesittely, eikä paikalla ollut yhtään yleisöä. Lastenkirjakioski oli kuitenkin laaja, vaikka sekin oli viimeksi muistaakseni koristeltu kutsuvammaksi.


Torstaina iltapäivällä/ alkuillasta lasten alueella oli aika hiljaista.

Perjantaina seurasin Lasten alueella mielenkiintoisen kirjaesittelyn, josta sain mukaani tapetteihin liittyvän sanataidevinkin kouluun viemisiksi. WSOY:n Paula Halkola nimittäin haastatteli Tuutikki Tolosta, jonka Agnes-kirjasarjan toinen osa Agnes ja huvilan salaisuus on juuri ilmestynyt. Kirja vaikutti oikein mielenkiintoiselta, ja ovathan hänen edellisen, Mörkö-sarjan, kirjatkin olleet lapsilukijoista koulussamme varsin kiehtovia. Agnesin perhe on asettunut vanhaan huvilaan, jota he nyt remontoivat. Seinistä löytyy kerroksittain vanhoja tapetteja, ja voi vain kuvitella, mitä salaisuuksia ne ovat nähneet. Sanataidevikki liittyikin siihen, sillä kirjasta luettiin tähän sopiva pätkä, ja me kuulijat saimme valita itsellemme palat tapettia. Sitten Tolonen pyysi meitä kuvittelemaan, millaisen salaisuuden tapetti olisi joskus nähnyt ja kirjoittamaan sen tapetin toiselle puolelle. Tämä olisi hauska harjoitus toteuttaa myös oppilaiden kanssa.



Kävin perjantaina kuuntelemassa Kirja Kallion lavan äärellä, kuinka lukiolaiset haastattelivat Filigraanityttö-kirjan (Karisto 2021) kirjoittanutta Anu Holopaista. Haastattelun yhteydessä saimme kuulla myös katkelman kirjasta lukiolaisen esittämänä (olen todella pahoillani, että näiden taitavien nuorten nimet menivät minulta ohi!). Luin kyseisen kirjan kesällä, ja pidin siitä kovasti, vaikka en koskaan ehtinyt kirjoittaa siitä. Sen päähenkilö kärsii pakko-oireisesta ahdistushäiriöstä ja Varoittaja kuiskii ikäviä asioita hänen korvaansa. Niinpä tytön on pakko kiertää sormusta sormessaan välttääkseen pahat tapahtumat. Mietin jo lukiessani, kuinka upeasti ja uskottavasti Holopainen kuvaa tätä ahdistusta ja pakko oireita, mutta nyt haastattelussa sain kuulla, että hän on itsekin kärsinyt ahdistushäiriöstä. Hienosti hän on hyödyntänyt omia kokemuksiaan tämän nuortenkirjan kirjoittamiseen. Kuten Holopainen ja haastattelijat, myös minä uskon, että on tärkeää, että nuortenkirjoissa käsitellään mielenterveyteen liittyviä aiheita, sillä moni voi saada niistä lohtua ja samastumiskohteita. Holopainen kertoi, että kirjaa kirjoittaessaan hän oli ajatellut päähenkilön toipuvan, mikä sekin on lukijoille tärkeä viesti.



Lauantaina halusin ehdottoamsti ehtiä kuuntelemaan Suomen Kirjailijaliiton ohjelman: Monen yleisön lastenkirjallisuus, jossa Inka Nousiainen haastatteli Jari Mäkipäätä ja Veera Salmea. Haastattelija ja haastateltavat pohtivat ohjelmassa muun muassa sitä, pitääkö kirjoittaessa ajatella kohderyhmän ikää ja mahdollisia aikuislukijoita tai kirjan ostajia. Myös kirjojen opettavuudesta ja teemoista keskusteltiin. Mäkipää osui mielestäni naulan kantaan sanoessaan, että vaikka hän kirjoittaa lapsille ja nuorille, täytyy aikuisia ajatella ainakin sen verran, että kustantajat ja kirjojen ostajat ovat yleensä aikuisia. Salmi kertoi, että ensimmäistä Puluboita lukuunottamatta hän ei juurikaan ajattele lukijoiden ikää, sillä hän kirjoittaa kaikille, ja kustantaja tekee kohderyhmäpohdinnan. Salmi yhdistelee kirjoissaan yhteiskunnalisia aiheita ja huumoria, mikä on hänen mukaansa mahdollistaa erityisesti lastenkirjoissa raskaidenkin aiheiden käsittelemisen. Mäkipää puolestaan kertoi kirjoittavansa paljon seikkailuista ja esimerkiksi peleistä, mutta hänen kirjoistaan on usein löydettävissä sanoma: "Ole sellainen kuin haluat ja elä omaa elämääsi."



Minun oli tarkoitus mennä kuuntelemaan myös Kirja Kallion ohjelmaa: Taltuta klassikko goes länsimäinen kirjallisuus (Maria Laakso), mutta ohjelma oli harmikseni peruttu. Tässä kohden pienin messuseuralaiseni oli jo aivan uupunut, joten suuntasimme tyytyväisinä, käsivarret kirjakassien painosta kivistäen kotiin päin.


Kotiintuomisia: kuvasta puuttuvat joululahjoiksi hankitut kirjat....Tuon päällimmäisen, Vorosen perheen ensimmäisen osan esikoiseni luki jo heti eilen illalla. Nakki lautasella -kirjaa hyödynnän opetuksessa, Herra Oscar opettaa lapsilleni englantia ja Onnellisen pennun kasvatus pitäisi kuulua mielestäni kaikkien omasta koirasta haaveilevien peruslukemistoon. Mikko Murina ja kenttien kuningas -kuvakirjan toin perheemme futisfanille. Radio Popov on viime vuoden Finlandia Junior -voittaja, joten pitihän se hankkia itsellekin. Rakastan kakkujen tekemistä ja seuraan Annin Uunissa -blogia, joten siksi nappasin mukaani tuon leivontakirjan. Muumilaakson kertomuksia hankin, koska olimme juuri syyslomalla lasten kanssa Muumimuseossa ja mietin, että pitäisi taas lukea lapsille muumeja.


Karin Erlandssonin kirjasarjan ostimme sekä koulumme kirjastoon
että ystäväni lapselle hänen pyynnöstään.




Ohjelmaa Helsingin Kirjamessujen lapsikävijöille

Kuinka ihanaa onkaan taas päästä livenä Kirjamessuille. Itse menen paikalle ainakin torstaina ja perjantaina, mahdollisesti myös lauantaina. Toki minua kiinnostaa aikuisillekin suunnattu ohjelma, mutta selaan aina kirjamessuohjelmaa sillä silmällä, että mitä kiinnostavaa tarjontaa siellä onkaan lapsivieraille. Odotan aina myös, millaiseksi lasten alue on tehty, ja kutsuuko se lapsia nauttimaan tarinoista ja kirjoista. Muistan messuja, joissa lapsille suunnattu alue oli lähinnä läpikulkupaikka, mutta myös messuja, joiden lasten alueella oli mukavaa ja viihtyisää.


Tänä vuonna minua kiinnostavat erityisesti erilaiset kirjojen ympärille rakennetut työpajat, joita tuntuu olevan ilahduttavan paljon.  Tässä muutamia poimintoja lapsille suunnatusta messuohjelmasta:

Torstai

  • 10.00-11.30 (Toukola): Suuri Soturikissat -seikkailu (sanataidetehtävä, oman kissahahmon luomista, messubingo yms. Vetäjinä Marjo ja Helena Tikkurilan kirjastosta)
  • 11.30-12.30 (Toukola): Tatu ja Patu Helsingissä -työpaja (suunnattu 6 - 10-vuotialle, osallistuja pääsee seikkailemaan Suomen pääkaupunkiin)
  • 11.30-12.00 (Kumpula): Helsingin Sanomat: Lasten uutiset (Panu Jansson kertoo koululaisille uutisten seuraamisesta, tekemisestä ja medialukutaidosta)
  • 13.30-14.30 (Toukola): Työpaja: Löydä oma pikku noitasi, Workshop: Vem är din lilla häxa? (Sanna Manderin vetämä työpaja)
  • 14.30-15.30 (Toukola): Roiston jäljillä (Tee oma etsintäkuulutuksesi -työpajaa ohjaavat Etsivätoimisto Muro -sarjan kirjoittaja Veera Vähämaa ja kuvittaja Keanne van de Kreeke)
  • 15.30-16.30 (Toukola): Puluboin tähtimietteellinen kirja (Puluboimaista ajattelua piirtämisen lomassa Veera Salmen kanssa)
  • 17.30-18.30 (Kumpula): Työpaja: Keksi oma ämminkäinen (Työpajassa kuvitellaan uusia ämminkäislajeja ja toteutetaan niistä kuvia kollaasitekniikalla)




Perjantai
  • 11.00-11.30 (Kumpula): Iik! Kauhupiirustuspaja alakouluikäisille (Kirjailija lukee kirjastaan kuvauksia hirviöistä, joista piirretään yksi, jokainen osallistuja saa muistoksi kauhistuttavan yllätyksen)
  • 11.00-11.30 (Kumpula): Haluatko salapoliisiksi? (Selvitä vihjeiden avulla, mihin on kadonnut arvokas miekka)
  • 11.30-12.30 (Toukola): Roskan matka -työpaja (Tehtävien avulla lapsi oppii maailmasta ja sen muutoksista)
  • 13.30-14.30 (Toukola): Unissamatkaajan sanataidepaja (10 - 13-vuotialle suunnattu paja, jossa erilaisin tavoin ammennetaan unista omaan tarinaan)
  • 14.30-15.30 (Toukola): Olafin pentupäiväkirjat (Olafin pentupäiväkirjat -kirjojen kirjailija ja itse Olaf tavattavissa)
  • 15.30-16.00 (Kumpula): Ameriikan lapset: Suomalaislasten elämää Ameriikassa (Tiina Aalto haastattelee Karoliina Suoniemeä)

Lauantai: 
  • 12.30-13.00 (Töölö, tämä ei siis lastenohjelmaa): Suomen kirjailijaliitto esittää: Monen yleisön lastenkirjallisuus (Jari Mäkipäätä ja Veera Salmea haastattelee Inka Nousiainen)
  • 12.30-13.30 (Toukola): Jos kohtaat karhun (Kirja muun muassa kannustaa miettimään eläimen ja ihmisen suhdetta, ja tässä pajassa pääsee tekemään oman "Jos kohtaat..." -kirjan)
  • 14.00-14.30 (Kumpula): Bex ja luovuuden lähde (Elastinen, Jaakko Manninen ja Timo Pieni Huijaus riimittelevät lasten kanssa)
  • 14.30-15.30 (Toukola): Etsivätoimisto Mysteeri ja pronssinen samurai -salapoliisityöpaja (Täällä ratkotaan kirjaan pohjautuvaa mysteeriä)
  • 14.30-15.00 (Kumpula): Salasaaren salaisuudet (Silja Sillanpää)
  • 17.00-17.30 (Kumpula): Ihanat koiramme (Sari Kanala ja Daga Ulv, haastattelijana Vilja Perttola)
  • 17.30-18.30 (Kumpula): Fredrika! Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha (Leena Virtanen, haastattelijana Päivi Koivisto)

Sunnuntai:
  • 10.30-11.00 (Töölönlahti+verkossa): Prinsessa Rämäpää ja riitataika (Elina Hirvonen ja Mervi Lindman)
  • 10.30-11.00 (Kumpula): Hattaratuuli. Piirretään satuja iholle (rauhoittumista satuja iholel piirtämällä, Nora Lehtinen ja Jenni Skyttä-Forssell)
  • 12.00-12.30 (Senaatintori+verkossa): Kuka kaappasi auringon? (Mauri Kunnas, haastattelijana Minna Castrén)
  • 12.30-13.30 (Toukola): Leikki leikkinä (vinkkejä lasten ja aikuisten yhteiseen, luovaan leikkiin, Iisa Juva ja Emma Rapala)
  • 13.00-13.30 (Esplanadi): Kummat ja kammot (Mariska)
  • 13.30-14.00 (Esplanadi): Mielipuuhia ja tuttuja tunteita - Lasten tunnetaitojen tukeminen (Katri Kirkkopelto, Tiina Semitchev)
  • 15.00-15.30 (Kumpula): Tervetuloa! (monikielinen satuhetki, Katri Tapola, Sanna Pelliccioni, Rahim Alizada)
  • 15.30-16.30 (Toukola): Koira nimeltä kissa ja joulun ihme (Kuvita oma joulun ihmeesi. Tomi Kontio, Elina Warsta, haastattelijana Matias Kuokkanen)
  • 16.30-17.30 (Toukola): Leo Leijona voittaa pelon ja Tuikku uskaltaa (Toiminnallista ohjelmaa teikijöiden eli Nina Pirhosen ja Johanna Lestelän kanssa)




Myös lasten ja nuorten suosikkitubettajia on messuilla paikalla, mutta täytyy myöntää, että itse taidan skipata nämä ohjelmat, vaikka varmasti monelle lapselle ja nuorelle ne ovat messujen parasta antia. Lisäksi lasten alueella vierailee kirjoista tuttuja hahmoja kuten Muumit, Supermarsu, Pikkuli, Herra Hakkarainen, Maltti ja Valtti sekä Tatu ja Patu. Kannattaa katsoa heidän vierailuaikansa sekä muu lapsille ja nuorille tarkoitettu ohjelma messuohjelmasta. Lasten alueella on Muumien ABC -näyttely ja julistenäyttely, ja sieltä löytyy myös vaunuparkki ja kirjakioski, josta voi ostaa lasten kirjoja. Helsingin Stoori-lastenkirjastoauto on myös messuilla ensimmäistä kertaa. Kirjastoautosta voi lainata lastenkirjoja.


  

Lippuarvonta! (päättynyt) - Kirjamessut 2020 verkossa

*Postaus sisältää arvonnan, johon liput on saatu messuorganisaatiolta*

Harmillisesti yksi vuoden kirjallisista kohokohdista, eli Helsingin Kirjamessut jouduttiin siirtämään koronan takia verkkoon. Sanon harmillisesti, sillä pidän messujen tunnelmasta, mahdollisuudesta vaeltaa ympäri messuhallia, tavata tuttuja, selailla kiinnostavia kirjoja ja pysähtyä kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä. Odotan aina myös innolla, miltä lapsille tarkoitettu messuosasto minäkin vuonna näyttää. Vuoden 2017 lasten alue tuotti pettymyksen, mutta jo seuraavana vuonna siihen oli panostettu ilahduttavan paljon. Lapsikävijät viihtyivät siellä erinomaisesti. 

Viime vuonna Kirjamessuilla tavattiin ja halattiin ihania tyyppejä.


Nyt verkkoon siirretyt messut eivät ainakaan ohjelmalehtisen perusteella palvele lapsilukijoita kovin hyvin, sillä lapsille on vain vähän ohjelmaa. Toki verkkomessut on haastava konsepti lapsivieraita ajatellen, mutta toisaalta lapset seuraavat muutenkin paljon erilaisia verkkosisältöjä, joten olisiko heille voinut miettiä räätälöidympää ohjelmaa? Tämä lienee lyhyen suunnitteluajan puitteissa ollut vaikeaa, mutta mikäli koronatilanne jatkuu ensi vuonna, ehkä lapsiakävijöiden houkuttelemista mietitään tarkemmin. Ongelma tietysti on myös se, etteivät lapset taida olla potentiaalisia lipunostajia, eli ehkä heille ei sitten ole kovin mielekästä suunnitella kovin paljon verkko-ohjelmaa?

Hauskalta tuntuvat nämä ohjelmat (Peppi, Mur ja Pikkuli), joissa lapsia osallistetaan.


Olen kuitenkin yllättynyt siitä, miten nopealla aikataululla messut onnistuttiin siirtämään verkkoon, ja on kiinnostava päästä seuraamaan ohjelmaa omalta kotisohvalta. Onneksi messuja ei peruttu kokonaan!

Minua kiinnostaa tämä: HS Lasten Uutiset: Näin syntyy uutinen.


Kokoaikalipulla messuja voi seurata 22. - 25.10. Tallenteet ovat katsottavissa vielä 8.11. asti, mikä on ilahduttava uudistus, sillä nyt jokainen voi seurata vaikka koko ohjelman. Messukeskuksesta kuvataan suorana lähetyksenä kahden lavan ohjelmat ja yhden lavan ohjelma on kuvattu etukäteen. Tarjolla on 200 ohjelmaa ja esiintyjiä on 400. Mukana olevien kustantajien ja kirjakauppojen tarjoukset julkaistaan tapahtuman sivuilla 19.10. 

Voit voittaa itsellesi lipun Helsingin verkkokirjamessuille kirjoittamalla tämän postauksen kommenttikenttään, millaisia ajatuksia verkkomessut sinussa herättävät. Arvon viisi lippua, ja osallistua voit täällä blogissa, blogin Facebook-sivulla tai instagramissa. Jos osallistut jokaisessa paikassa, voit saada kolme arpaa, mutta yksi osallistuja voi saada vain yhden lipun. Arvonta suoritetaan maanantaina 19.10., ja ilmoitan voittajille henkilökohtaisesti. Jätä siis kommentin yhteyteen yhteystietosi. Mikäli voittaja ei vastaan tiistaihin 20.10. klo 20.00 mennessä, arvon uuden voittajan. Kaikki oikeudet muutoksiin kirjoittajalla.


EDIT!!! 18.10. Henkilökohtaisista syistä johtuen arvonnan päättymistä on aikaistettava. Arvonta suoritetaan jo 18.10.

Katsaus Helsingin Kirjamessuihin 2019

Vierailin tänä vuonna Helsingin Kirjamessuilla perjantaina 25.10. ja lauantaina 26.10. Perjantai oli täynnä hienoja kirjakeskusteluja ja upeita kohtaamisia kirjaystävien kanssa. Lauantaina olin messuilla lasteni kanssa, ja silloin vietimme aikaa lähinnä lasten alueella.



Ensimmäiseksi kävin kuuntelemassa, miten Eppu Nuotio ja Pirkko Soininen sekä Pauliina Laitinen-Littorin ja Antti Marttinen keskustelivat kirjoistaan Punainen vaate (Bazar) ja Kolme punaista rubiinia (Aula & Co) haastattelija Juha Hietasen kanssa. Molemmat kirjat ovat taidedekkareita. Olen lukenut Nuotion ja Soinisen kolme Salome Virta -dekkaria, joista Punainen vaate on uusin. Taidemaailma ja niihin sijoittuvat rikokset (esim. taideväärentäminen) ovat kiinnostavia aiheita kirjoille, ja aiheeseen paljon perehtynyt Laitinen-Littorin kertoikin, että taideväärentäminen on niin suuri bisnes maailmalla, että hän itse vaihtoi väitöskirjansa aiheenkin, sillä koki liian vaaralliseksi tutkia sitä. Hurjaa! Oli mielenkiintoista kuunnella, millainen kirjoitusprosessi on ollut, kun kaksi kirjailijaa on kirjoittanut romaaninsa yhteistyössä.



Tämän jälkeen seurasin Minna Maijalan ja Suvi Ahon keskustelua Minna Canthista (haastattelijan nimi meni valitettavasti ohi), jonka ajatusten ajankohtaisuutta tänäkin päivänä kumpikin haastateltavista korosti. Minna tarttui eläessään näkemiinsä epäkohtiin kirjoittamalla niistä. Näitä Minnaa koskettaneita aiheita olivat muun muassa naisten oikeudet, yhteiskunnallinen eriarvoisuus, mielenterveyskysymykset ja tyttöjen koulutus. Minna oli tuottoisa kirjailija, joka kirjoitti muun muassa näytelmiä, kirjeitä, lehtikirjoituksia ja novelleja. Sekä Maijala että Aho kehoittivat kuulijoita lukemaan Minnan novelleja ja kirjeitä, joista Minnan äänen voi ikäänkuin kuulla. Emme voi tietää, mitä Minna olisi nyky-yhteiskunnasta ajatellut, mutta eläessään hän ei epäröinyt tarttua tärkeiksi katsomiinsa aiheisiin, vakkeivat kaikki sitä arvostaneetkaan.



Minua kiehtovat naistaiteilijoista kertovat kirjat, joten kuuntelin, kuinka Vilja Perttola haastatteli Meri Genetz - Levoton sielu -kirjan kirjattanutta Sanna Ryynästä. Kuten varmasti monelle suomalaiselle, myös minulle Genetz on tuntematon suomalainen naistaiteilija, mutta joka ehdottomasti ansaitsisi tulla tunnetummaksi. Tämä on ongelma suomalaisessa taidehistoriassa: moni upea naistaiteilija on jäänyt historian hämäriin ja vaille sitä kiitosta, joka hänelle olisi kuulunut. Miehisessä maailmassa naistaiteilijoita on pidetty lähinnä harrastelijoina, ja kahden maalarin liitossa miehen on automaattisesti ajateltu olevan vaimonsa "opettaja", ja taiteilijavaimon tehtävä on ollut ensisijaisesti hoitaa kotia ja vain toissijaisesti harrastella kuvataidetta.



Toki kävin tutkimassa myös lasten aluetta, ja ilahduin siitä, että se oli tänäkin vuonna kauniisti somistettu, ja lapsille oli tarjolla kaksi lavaa (isompi Kumpula ja pienempi Toukola), lukunurkkaus, kirjastoauto, Kuvittajien CaféKuvitus, Muumiteltta, Kirjakioski ja muun muassa Galaxin ja Pikkukakkosen maja. Varsinkin lauantaina alueella oli valtavasti väkeä, ja ilahduttavasti moni lapsista oli vanhempiensa kanssa käpertynyt säkkituoleille lukemaan ja myös tutkimaan myynnissä olevia lastenkirjoja.

Inspiroiva CaféKuvitus.

Heli Rantala esittelee Kumpula-lavalla kirjoittamaansa lastenromaania
Suurenmoinen sitruunaseikkailu. (WSOY2019)
Se on meillä esikoisen kanssa kesken, joten tulen palaamaan tähän romaanin myöhemmin.
Toukola-lavalla pyöri messujen aikana monta ohjelmaa, jossa kirjailija paitsi esitteli kirjaansa myös veti erilaisia työpajoja askarteluista ja värityksistä vauhdikkaampiin riehumisleikkihetkiin. Kumpula-lavalla oli myös paljon kirjaesittelyjä, ohjattuja tuokioita ja suosikkihahmojen esiintymisiä.



Me kävimme lasten kanssa katsomassa Muumien "Nipsun rohkeusjuhlan" lauantaina. Täytyy sanoa, että olin aika pettynyt tähän Muumi-showhun, jonka juoni kummastutti minua. Lavalla esitetyssä tarinassa Pikku Myy haluaa Mumipeikon, Muumimamman ja Muumipapan kanssa tehdä Nipsusta rohkeamman, koska Nipsu on heistä liian arka. Tämä sinällään on mielestäni jo aika vanhentunut tapa ajatella - nykylapsien soisi olla rohkeita, arkoja, ujoja, ihan mitä vain, ilman, että tulisi paineita olla muunlainen...

Noh, he muumiväki päättää tehdä Nipsulle jekun, eli uskottella, että kummitus hyökkää Papan, Mamman ja Myyn kimppuun. Arka Nipsu onnistuu lopulta voittamaan pelkonsa ja ystäviensä vuoksi hyökkää kummituksen kimppuun! Mitä tekee Myy sitten? Nauraa ja pilkkaa Nipsua: "Etkö huomannut, että tämä on vaina pöytäliinä. Sinä uskoit!" Aika kurja tapa Myyllä kommentoida kavereille lapsille suunnatussa esityksessä. Esityksen lopuksi pistetään pystyyn juhlat, koska Nipsusta tuli rohkea. Siis rohkeus on se kaikkein tärkein, juhlittava asia, ei se, että Nipsu oli valmis pelastamaan ystävänsä heitä uhanneen kummituksen hampaista! En tykännyt.


Toki lapseni halusivat monien muiden lasten tavoin halia muumeja sekä lauantaina alueella pyörineitä Tatua ja Patua sekä Herra Hakkaraista. Ekaluokkalainen ja viskarini osallistuivat lauantaina myös LasseMaija Etsivätoimisto -työpajaan, ja kaikki lapset rauhoittuvat kesken messuhulinan Muumi-telttaan kuuntelemaan Muumi-satua.


Taianomainen Muumi-maja

Minä kävin seuraamassa perjantai-iltana Kumpula-lavalla esiintyneitä Runomatkaopas - Harjoituksia ja työpajoja lapsille -kirjan (Aviador Kustannus) kirjoittaneita Pirkko Ilmasta, Riika Kotkaa, Elina Pullia ja Johanna Venhoa. Tämä kirja vaikutti erittäin mielenkiintoiselta näin ammattikasvattajan näkökulmasta, ja sainkin kirjasta arvostelukappaleen. Tulen siis palaamaan siihen täällä blogissa myöhemmin.



Lauantaina osallistuin Into Kustannuksen järjestämään bloggaritilaisuuteen, jossa esiteltiin Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun tekemä, ensimmäinen lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta. Ihme ilmat! - Miksi ilmasto muuttuu on tarpeellinen teos, jota kirjailija Ruohosen mukaan oli kuitenkin haastava tehdä. Lasten on hyvä tietää aiheesta, heiltä ei tule pimittää tietoa (he kyllä kuulevat ilmasto-aiheisia keskusteluja jatkuvasti), mutta tieto pitää tarjota lapsille ymmärrettävässä muodossa, eikä lastenkirja saa aiheuttaa lapsissa pelkoa. Kuvittaja Ahokoivun mukaan kuvitus ei saa olla ahdistavaa, se on paikoin jopa humoristista, mutta silti se ei saa vesittää tekstin tärkeää sanomaa.



Ertimo kertoo kirjoittaneensa kirjan erityisesti kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmasta, sillä hän haluaa ihmisten ymmärtävän, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa heidän elämälleen. Loppu kirjassa on toiveikas, sillä kuten Ertimo perustelee: "Aikuisten tehtävä on toimia, kaikkien tehtävä on haaveilla." Hän myös muistuttaa, että tätä kirjaa lapsen ja aikuisen on hyvä lukea yhdessä, eikä sujuvastikaan lukevaa lasta saa jättää yksin kirjan teemojen äärelle. Tämän kirjan oikeudet on jo myyty Ruotsiin, Norjaan, Viroon ja Serbiaan.

Teimme muutamia messuhankintoja, joiden joukossa on muun muassa Mimmi Lehmä ja Wallu -kirjoja.

Kalkaros pitää Puuskupuh-oppilaalle taikaliemituntia Aviador Kustannuksen pisteellä.

Tässä olivat minun Kirjamessuni pähkinänkuoressa. Olin etukäteen ruksinut ohjelmasta vaikka mitä keskusteluja, joita aioin käydä kuuntelemassa, mutta kuten kohdallani aina, messusuunnitelmat elivät valtavasti. Tapasin ystäviä, tutkin kustantajien myyntipöytiä, jäin niin sanotusti suustani kiinni vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa, enkä ehtinyt seuraamaan kaikkia aikomiani keskusteluja. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä messukokemus oli tänäkin vuonna mahtava. Kiitos bloggaripassista Messukeskukselle.