Näytetään tekstit, joissa on tunniste pyyheliinapeitteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pyyheliinapeitteet. Näytä kaikki tekstit

lauantai 23. tammikuuta 2021

Keittiöasioita ja ylläri

 Meillä on keittiössä tällainen perinteinen pyyheliinateline. Se oli alun alkaen tumman ruskea, mutta maalasin sen jossain vaiheessa kalkkimaalilla valkoiseksi. 

Yritin hakea hakukoneella tällaisen naulakon historiaa, mutta en löytänyt oikein mitään.  Olisi mielenkiintoista tietää, milloin näitä on alettu tehdä. 

Vaihtelen aina silloin tällöin pyyheliinapeitettä, koska minulla on niitä useampia. 


Itse asiassa löysin niin monta pyyheliinapeitettä kaappeja kaivellessa, että päätin oikein tehdä niistä kuvakavalkadin (piti tuokin hieno sana googlettaa, että varmistin tuleeko 1 vai 2 a-kirjainta 😀).
Silitin kaikki liinat mielestäni näteiksi, mutta kuvissa ei olekaan niin sileitä liinoja 😟.Eihän ne tietysti tuossa telineessäkään koskaan suorassa ole, mutta, mutta...

Minulla on monta äidin tekemää ristipisteltyä tai kirjottua peitettä.  Äiti on oikein haka noissa käsitöissä. Minulla homma ei kulje, ei sitten millään. 
Iso työ näissä on. Paljon laskemista ja värisävyjen vaihtelua.  Tässä hempeä ruusuinen malli. Käytän tätä enempi keväällä tai kesällä. 


Tämäkin on äidin tekemä. Se on mielestäni syksyyn sopiva, kun on noita omenoita ja muutakin satoa.  Onkohan kannussa mehua? Mitä mahtaa olla kulhossa?? Riisipuuroa? 


Tämä on tehty erilaisilla pistoilla. Ääriviivat on pistelty eri värein. Ylhäällä ja alhaalla olevaan liehukkeeseen on ommeltu pitsiä. 
Tyttö on ehkä hollantilainen, hatusta päätellen?  Mitä lie nyt kanniskelee ämpäreissään. Tämäkin on enemmän tällainen kesäinen malli. 


Seuraava peite on miehen äidin tekemä. Se on maalattu kangasväreillä.  Vaikka tässä on runsaasti kukkia, olen mieltänyt sen kuitenkin enemmän jouluiseksi, kuten viime joulunakin,  jolloin se oli esillä. 
Minulle  tulee tästä aina mieleen  Maria ja Jeesus -lapsi. En tiedä mikä oli alkuperäinen malli tekijän mielestä. Tässä kangas on tuollaista nk. puuvillasilkkimäistä, ohutta. 


Seuraavana minun kömpelö yritykseni. Olen tehnyt jouluisen peitteen neliskanttisesta pöytäliinasta. Yläosaan olen ommellut kujan tankoa varten.  Tämä on värinsä puolesta kaunis.  En muista yhtään, mistä tämä pöytäliina on alunperin meille tullut. 


Seuraavassa on eniten taustatarinaa.  Kyseessä on alun perin ollut parvekkeen oveen virkattu verho. Siksi siinä on nuo reunatkin vähän kimurantit, kun se oli vaijereilla viritettynä ikkunan pieliin. 
 Tein sen mummolleni, joka on jo vuosia sitten nukkunut pois. 
Verhoa virkkasin, ja varmaan siksi tuon mallinkin valitsin aikana, jolloin kolmas lapsemme oli nukkunut pois.  Tätä katsellessa nuo  molemmat asiat tulevat aina mieleen. 
Meillä ei ole tälle sopivaa ikkunaa, mutta halusin jatkaa verhon elämää ompelemalla sen lyhyemmäksi ylä- ja alaosastaan, samalla syntyi ylälaitaan taas tuo kuja tangolle. 



Tällä kertaa valitsin talviajaksi tämän pyyheliinapeitteen, joka on, yllätys, yllätys, jälleen äitini tekemä. Tässä nyt on tällaisia ruoka-aineksia ja soppakattilaa, joita voi kuvitella talvellakin käyttävänsä. 
Nämä ovat kyllä niin upeita, että pysähdyn edelleen ajoittain ihmettelemään, miten joku on tällaisenkin osannut tehdä! Nämä 3 ovat kaikki sellaisia, että paperilla olevasta ohjekaaviosta siirretään pistelemällä kuvio aida -kankaaseen, lankoja ja ruutuja laskien.  Minulla menee silmät ristiin joka kerta, kun kaivan oman, yli 10 vuotta vanhan pistelyni esiin. Siksipä en kai ole sitä loppuun saanutkaan...


Keittiössä kun ollaan, laitetaan tähän väliin kuva taas näistä täytetyistä kesäkurpitsoista, joita muistin pienen tauon jälkeen tehdä. Voi että nämä oli hyviä! 
Täytteenä oli jauhelihaa, sipulia, Koskenlaskijaa, kesäkurpitsoiden täytteet silppuina, riisiä, mausteita, sekä päällä juustoraastetta. 


Ruuanlaittokuvasta on hyvä siirtyä Stanstaan, nokkelaan keittiöemäntään, joka pääsi yllättämään minut ihan tyystin.  Menin postilaatikolle, kun näin postiauton pysähtyneen meidän kohdalla aiemmin.  Laatikossa oli niitä perinteisiä mainoksia, ja pari kirjettä.  Luulin, että mies on taas tilannut jotain autoon liittyvää... mutta, minulle tuli postia! 
Kirjepaketista löytyi servettejä, joihin ei voi ainakaan suuta pyyhkiä, kun pitää seurata nuotteja ja laulaa mukana. Kissaheijastin on kissaihmiselle täydellinen 💖. 
Heijastinpötkylöistä sovittelin jo pimeässä välkkyviä tähtiä, mutta ne jäävät ehkä odottamaan lähemmin tulevaa talvea ja joulunaikaa.  Pussillinen papukaijalukkoja (?).  Näillekin löytyy varmasti käyttöä. 
Kortissa ystävätoivotukset. Tämä oli kyllä varsinainen yllätys! Kiitos Stansta 💗


Läikkyvää ja liehuvaa lauantaita kaikille!