Farkku & virkkaus

Nekku -täti on enempi sellaisia virkkausihmisiä, ja koko ajan syntyy erilaisia kokeiluja, varsin kehittyneitäkin.  Välillä hän on kokeillut erilaisia tekniikoita virkkaamalla lappuja.  Kokeiluilla ei oikein ole ollut tarkoitusta muuten, kuin lappuina.  Minä pyörittelin paria lappua käsissäni ja ehdottelin kaikenlaista.  Lopputulos oli, että laput päätyivät minun ideariiheni käyttöön.  

Farkkua kehiin taas!   Leikkasin farkusta tuon kirjavan lapun kokoisia palasia ja ompelin ne kassiksi.   Farkkujen irrotettuja taskuja minulla löytyy myös vaikka kuinka paljon aiempien projektien jäljiltä.   

Kassiin ompelin "silkkisen" vuorin.  

Toiselle puolelle ompelin toisestakin virkkauskokeilusta taskun.  Se jäi hieman löysäksi yläosastaan. Mietin, millaisen napin tms. laittaisin  kiinnikkeeksi.  Lokeroita pengatessa löytyi Stanstalta saatu papukaijalukko. Tein sille oman kiinnikkeensä. Lukon saa nyt kiinnitettyä helposti virkattuun pintaan. 

Vanhoista repuista ja kasseista raksittuja lenkkejä ja muita osia voi myös hyödyntää.   Olkahihna on koknaisuudessaan vanhasta laukusta.  Ainoa, minkä muuttaisin, ovat nuo lenkkien kiinnikenauhat, jotka ovat ihan väärän väriset.  

Sellainen kassi siitä sitten syntyi ja virkatut laput päätyivät hyötykäyttöön, kuin myös jätefarkkuakin. 

Nyt alkaa uusi viikko, Euroviisuviikko!   Ensimmäinen viisukatsomo meillä avautuu tänään, jolloin Suomikin on mukana semifinaalissa.  Kannustan tietysti Peteä ja Lindaa, mutta katson viisuja silti kokonaisuutena.  Minulla on paljon viisuja menneiltä viisuvuosilta soittolistallani.  Viime vuoden voittokappalekin oli vaan niin upea! 

Viisuilla on varmasti kannattajansa, kuin myös se osa porukasta, joka ei missään tapauksessa katso niitä.  Sääntömuutokset eivät edelleenkään olleet kovin kattavia, joten outojakin yllätyksiä voi olla tiedossa.  Muutama maa (aivan liian harva mielestäni) on jättäytynyt kokonaan pois tänä vuonna  poliittisista syistä, jotka eivät näyttäneet siitä huolimatta ratkenneen mihinkään suuntaan. 

Odotan silti mielenkiinnolla tulevia esityksiä ja valintoja. 

Mukavaa iltaa kaikille, viisuilla tai ilman. 

Pienet hupparit

 Kaikenlaisia käpäliä on nyt talo täynnä. Tässä muutama pari, vai pitäisikö sanoa nelikko.  Mitkä mahtavat olla minkäkin kissan tassut 🤔

Syksyllä annoin itseni ostaa YHDEN kankaan käsityömessuilta Tampereelta.  Kangas alkoi ainutlaatuisuudessaan muodostua niin erityiseksi, että en millään keksinyt, miten olisin sitä käsitellyt arvoisellaan tavalla.  Lopulta siitä ei syntynyt pitkään aikana yhtään mitään.  Päätin jättää sen tauolle.  Jonkin ajan päästä keksin tilata Jujunalta pienen hupparikaavan.  Vieläkään ei tapahtunut mitään. Lopulta rahan käyttö kankaaseen ja kaavaan saivat minut ryhtymään toimeen. Päätin tehdä homman niin rauhallisesti ja ajatuksen kanssa, että en voisi epäonnistua. 

Onnistuin käyttämään hupun sisäkankaaksi ja upotettujen taskujen näkyviin osiin eri kangasta väripilkuiksi.  Ne onnistuivat ihan  hyvin ja olin tyytyväinen. 

Tuli hetki kiinnittää huppu paitaosaan...   siinähän se on, mutta ei enää suorassa, kuten aluksi mittaillessani 🫣  

Ompelu on niin hankalaa, että hermo menee väkisinkin!  Juuri, kun alkaa sujumaan, niin ei sujukaan.  En tiedä pystyykö tätä käyttämään, vai ei.  

Jonkin aikaa kierin epätoivossa  ompelukykyjeni takia.  Lopulta tartuin härkää sarvista ja päätin kokeilla vielä yhtä hupparikaavaa noista ostamistani.  Kankaana käytin nyt pehmeää ja joustavaa nk. ... no en minä nyt edes tiedä mitä kangasta tämä on.   Kotoa löytyi sopiva vetoketju. 

 Vetoketjun väri valikoitui taakse ompelemani My little pony ompelukuvasta.   Älkää kysykö, miksi ompelin sen tuonne taakse... en enää itsekään tiedä. Aluksi se oli ihan hyvä idea.  

Sanonpahan vaan, että tulihan tehtyä!  Tämän jälkeen oli pitkä ompeluväli. Eilen yritin tehdä yhtä farkkujuttua, mutta se meni kerrassaan pieleen.   Ompelukone ei ole ystäväni tällä hetkellä, sen voin vakuuttaa. 

Annoin hupparit tytölle.  Sovitelkoon nyt niitä, tai laittakoon kiertoon/ pois kokonaan. 

Maia ja Sam ovat kotiutuneet meille hyvin. Kissat eivät tappele keskenään. Vähän painihetkiä saattaa satunnaisesti olla.  Frodolle se, että joku menee leikkiputkeen, on aina ollut jännittävää.  Maia tykkkää olla putkessa ja se saa Frodon käymään kierroksilla. Maia ei kuitenkaan tule pois ja rähinä kuulostaa puolin ja toisin aika kovalta.  Hetken päästä ollaan sitten jo taas ihan kavereita. 

Maia pitää pojat ojennuksessa! 

Kissoille kaikki on yksinkertaista. Ei tarvitse osata ommella tai tehdä muutakaan outoa.   Pitäisi opetella ottamaan tuo sama elämänasenne käyttöön. 

Reipasta ja raikasta arkea teille kaikille täältä "kissalan pojilta ja tytöiltä". 

Farkkukeinu

 Viikon suurprojekti farkuista valmistui! Ilman Merriä se ei tietenkään olisi vielä yhtään valmis. 

Pihakeinun pehmusteet olivat menossa jäteasemalle, kun linnut ehtivät nokkia niihin reikiä syksyllä.  Jostain syystä kuljetus kaatopaikalle ei sujunut pitkästä odotusajasta huolimatta. 

Minun alkoi mieli tehdä taas jotain pientä vanhoista farkuista.   Entisestään on  jo osittain leikattuja farkkuja laatikossa odottelemassa inspiraatioita.   Pieni 

muuttui yllättävän isoksi, kun päähän pälähti, että kiikun pehmusteet ovat vielä terassilla odottelemassa kuljetusta.  Kannoin ne reippaasti sisälle lämmittelemään. 

Mittailin pehmusteita leveydestä ja pituudesta.  Siitä laskeskelin, montako 20cm x 20cm neliötä tarvitsisin pehmusteiden peitoksi. 

Aika pitkälle pääsin omilla farkkujämillä, mutta lopulta piti ostaa kirpputorilta kympillä se kasa (5 farkut) , jonka näytin aiemmin.    Neliöitä tarvitsin lopulta 108kpl. 

Ompelin 3 neliötä yhteen leveydeksi. Pituuteen meni 9 rivistöä.  Vahvistin kaikki saumat vielä toisella tikkauksella. 

Materiaali alkoi loppua kohti taas hiipumaan. En halunnut taskuja päälyksiin.  Lopulta ratkoin monta taskua, koska niiden alla oli taas sitä tarvitsemaani kangasta. 

Aikamoinen projekti!  Hankalinta oli ommella päädyt kiinni, kun pehmusteet olivat jo sisällä pusseissa.  Isoa möhkälettä oli vaikea ohjailla koneen paininjalan alle ja lanka katkesi vähän väliä. 2 neulaakin onnistuin katkaisemaan paksujen kohtien takia. 

Pakkohan näitä oli käydä testaamassa pihakeinuun, vaikka ulkona ei vielä tarkenekaan istuskella.  Itse olen oikein tyytyväinen lopputulokseen!  Eihän tämä mikään pikkuprojekti ollut, vaikka aluksi oli ajatuksena tehdä sellainen.  Aloitin tämän jo ennen sitä purkkia, mutta materiaali loppui kesken. 

Merriä ei nyt hirveästi kiinnostanut esitellä lopputulosta. Se värjötteli jonkin aikaa terassilla, kävi astelemassa pakkaslumessa ja tahtoi sitten sisään lämpimään. 

Kesällä sitten näkee, miten tämä päällyste toimii käytännössä.  Minä ainakin toivon voivani ottaa päiväunia keinussa, kuten ennenkin.   

Tällä projektilla toteutan uudelleen sitä Repolaisen tammikuun haastetta: TOUHU. 

Kiitos teille useista kommenteista aiempiin juttuihin!  💖 Blogissa oli jokin vika, enkä pystynyt vastaamaan mihinkään  kommenttiin. Nyt se näkyy taas toimivan, joten lähden tästä nyt uudelleen kommenttienne pariin.

Muksaa päivää! 

Farkkupurkki

 Vapailla on aikaa viihtyä Merrin kanssa askarteluhuoneessa.  Merri nauttii siitä, että touhutaan yhdessä. Sen touhu on useimmiten nukkumista pöydällä vieressäni.  Lopputulosta voi silti aina käydä vilkaisemassa, kun pyydetään. 

Vielä löytyi yksi iso kurkkupurkki, vaikka tein kesällä jo aika monesta niitä aurinkokennolyhtyjä mökille.  Minulla on ollut jo pitkään ajatus tehdä taas jotain vanhoista farkuista.  Kaikenlaisia ideoita on, mutta mikä niistä on oikeasti toteutettavissa, onkin sitten jo ihan eri juttu. 

Leikkasin yhdestä jämäkangaspalasta pohjan kokoisen ympyrän ja siihen ompelukoneella ompelin purkin reunojen levyisen palan. 

Sitten leikkasin farkkumateriaalilootastani punttien saumoja. Liimasin niitä kuumaliimalla alenevasti purkin kupeeseen. Jätin aina sauman alapuolelle ohuen suikaleen kangasta, jotta purkin pinta ei vilkkuisi kaitaleiden välistä. 

Lopputulos oli vähän pettymys.  Purkista tuli vähän kummallisen näköinen.  Sovittelin sen pintaan farkuntaskujakin, mutta ne eivät olleet kivan näköisiä. Olivat liian suuriakin. 

Merkkien liimaaminen sinne sun tänne toi heti uutta näköä.  Lopputulokseen olen nyt ihan tyytyväinen.  Ainakin olen saanut purettua tämän idean pois päästäni 😊

Farkkujutut ovat kiinnostaneet  nyt vähän enemmänkin, jopa isommassa mittakaavassa.  Nämä suunnitelmat johtivat siihen, että farkut loppuivat kesken, tai niistä oli jo leikattu kaikki isommat osat.  Päädyin eilen kiertämään kirpputoria farkunkiilto silmissäni.  Sain koriini 5 kpl farkkuhousuja hintaan 10.90 euroa. Ei paha!   Mitä näistä on tulossa? En kerro, kun ei ole vielä mitään valmista.  Etukäteen kertomisella on vähän huonoja vaikutuksia lopputulokseen 😉

Näytän hankinnan kuitenkin tässä, koska osallistun sillä Kristiina K:n haasteeseen: tammikuun hankinta.

Asiasta aivan muuhun. Merri on taas pakkasten laskettua halunnut pieniksi hetkiksi ihan ulos asti.  Ulkoiluhäkkihän meillä on käytössä monta kertaa päivässä. Kumpikin kissa käy siellä kurkistelemassa, mutta Merri on ainoa, joka haluaa välillä ihan tassuttelemaan pihalle.  Pitää käydä haistelemassa reviiriä.  Naapurin kissa kulkee pihalla silloin tällöin.   Jänisten jälkiäkin  näkyy lumella. 

Muutaman talon päässä  käynyt tapahtuma pistää katselemaan pihalla olevia jälkiä ihan uudessa valossa.  3 kaurista on käynyt pihoilla pyörimässä (ei meidän, enkä ole nähnyt).  Seuraava näkymä olikin sitten se, että jokin oli tappanut yhden ja vienyt pään mennessään!  Oliko se ilves, vai mikä voi viedä pään mukanaan??  Heti perään ilmestyi apajille kettu.  Vaikea uskoa, että kettu olisi pureskellut pään ja raahannut sen jonnekin. 

Etenkin kissojen takia pistää vähän hirvittämään, josko meidänkin pihaan eksyisi noita kauriintappajia. 

Alla olevia jälkiä katsoin tarkkaan.  Taitavat olla kuitenkin naapurin uuden koiran, jonka näin ainakin kertaalleen toisella puolella pihaamme haistelemassa.  Näytti pennulta. 

Pitäisikö pihaan nyt varustautua rummuin ja torvin, että saa murhanhimoiset kulkijat säikäytettyä muualle??  Saattaisihan siinä päästä ainakin uutisten loppukevennykseen 😂

Siinäpä taas tämän hetken mietteitä.  Iloista päivää juuri Sinulle! 

Joulun jälkeen

Syksyllä jouluasioista puhellessa tuli idea, että ei sukkia tänä vuonna. Ehdotettiin kämmekkäitä.  Tein sitten niitä. Mitään kuningasideaa en näistä saanut, joten ovat ihan perusmallia kaikki.   Alkusyksystä jo sain nämä valmiiksi. 

Lanka on Novitan Isoveljeä (kiva, että sain sitäkin kulutettua). Sitä kului  yhteensä 552g.  Puikot kokoa 4.  Pientä kokoeroa noissa on, mutta  muuten samanlaisia keskenään. 

Alakuva on muistona siitä, että kävin syksyllä yhdessä neuletapaamisessa Ruukinportilla.   Tapaamiset jatkuvat kuulemma kevätpuolellakin. Minä ehdin niihin vaan niin harvakseltaan, kun työvuorot eivät osu kohdilleen, vai pitäisikö sanoa vapaat. 

Jatkoin projektiani ommella vähän erilaisia tyynyliinoja ja vähän isommassa koossa, kuin ne peruskokoiset tyynyliinat. 

Päätinkin sitten ommella kaikille pukinkonttiin tyynyliinat.  Tyttönen sai vielä aluslakanankin, kun kangaspala oli niin suuri. 

Aikuiset saivat kämmekkäät, mutta tytölle neuloin pienet sukat ja lapaset.  Ei ollut mitään ohjetta. Tein valepalmikkoa ensin sukanvarsiin. Näytti niin kivalta, että käytin sitä sitten muuallakin.  

Alakuvan joulupukki on nyt  ikuistettu kuvaan. Vähän tämän jälkeen se putosi naulastaan ja meni rikki.  Harmi, sillä siitä oli jo kehkeytynyt sellainen perinteinen joulukoristeemme. 

Lapaset 27g, sukat 35g. Nyt en meinaakaan muistaa, mitä lankaa tämä oli... luultavasti Venlaa tai Violaa. Puikot kokoa 2½. 

Merri oli tietysti hommassa mukana!  Se kiittää kaikkia onnitteluista ❤️

Vielä  haluaisin yhden sukkaparin mahduttaa tämän vuoden langankulutukseen.  Muut aloitetut jutut siirrän suosiolla ensi vuoden piikkiin. 

Jouluvilit

 Lomalla olen taas sortunut nukkumaan päiväunia. Ihan vain, koska voin 😅 Kuka voisi sitä paitsi vastustaa näin söpöä unikaveria??  Merri tulee melkein aina tuohon jalkojen päälle makaamaan. Alakuva naurattaa minua erityisesti. Tunsin, että joku kosketti jalkateriäni.  Eräs tietty kissa oli oikaissut itsensä ihan suoraksi. Meillä on nyt jalat/tassut ihan samalla tasolla 😂

Frodo tietysti alkoi kiinnostua Merrin liian hyvästä olosta ja makuupaikasta.  Sekin halusi osansa.  Kuten aina, Merri väisti.  Ilmeestä näkee kuitenkin, miten sitä vimpaisee. 

Mitä? Menikö jokin pieleen? En minä huomannut!  Tämähän onkin hyvä makuupaikka. 

Tein eräänlaiset joulusukat...    Viime vuonna tein tyttärelle vaaleanpunaisella pohjalla nämä Tiina Vesterlundin Hulivilit. Ohje löytyy Novitan Kaikkien aikojen sukkalehdestä , julkaistu 2024.   Kallosukat ovat nyt jouluversiot.  Itse en kyllä näin kovakalloisia sukkia käyttäisi 😅 Oli kuitenkin kiva neuloa pitkästä aikaa kirjoneuletta.  Lanka on Novitan Nallea ja sitä kului 137 grammaa. Käytin numero 3 puikkoja. Olen ollut huomaavinani, että käsialani on muuttunut ja paras valinta olisi nykyään vähän ohuempi puikkokoko. Tästä tuleekin mieleen yksi vuosien takainen asiakas, joka neuloi paljon sukkia. Hän käytti kaikkiin lankoihin 2,5 kokoisia puikkoja. 

Kuvasin näitä sukkia monen monta kertaa sisällä ja aina oli tulos aivan surkea. Lopulta kokeilin vielä ulkona, vaikka ilma on sielläkin harmaa.  Yläkuva on silti ihan eri näköinen, kuin alakuva, joka näyttää lähinnä Halloween -versiolta kyseisistä sukista varjostumineen. 

Ompelu on vähän hidastunut. Päätin silti ottaa haasteen tästä mieheni takista, josta oli vetoketju mennyt rikki.  Vaihdoin uuden ketjun.  Vetskarit ovat tosi kalliita ja tämäkin takki muuttui kertaheitolla 7 euroa arvokkaammaksi.  Hämmästykseni oli suuri, kun vanhaa ketjua ratkoessani näin, miten paljon kissankarvoja löytyi tuon sauman SISÄLTÄ.  Miten ne sinne ovat voineet ujuttautua??

Loma on mennyt rauhallisissa merkeissä. Eilen olin asennoitunut menemään tyhypäivä -ruokailuun työkavereiden kanssa.  Ihmettelin, kun ei kukaan viestitellyt mitään. Lopulta ajattelin kysyä muilta, mikä aikataulu. Satuin katsomaan vielä vanhaa aiheeseen liittyvää viestiä, jossa tosiaan mainittiin päivämääräksi 4.12.  Onneksi en ehtinyt paikan päälle...  

Harmaat keskiviikko -toivotukset täältä meiltä! 

Ompelukärpänen

 Ompelukone on ollut viime aikoina enemmän käytössä, kuin pitkään aikaan.  Pieniä  juttuja on syntynyt.  

Aloitin tämän jutun jo kesällä, joten parin ensimmäisen kuvan jutut on ommeltu tuolloin.  Ajatukseni ommella uusia, reilumman kokoisia tyynyliinoja, on edelleen voimassa. Haluaisin vaihtaa vanhat, jotkut jo kulahtaneetkin, kivoihin uusiin kuoseihin.  Flamingot ja hirvet tyynyliinoissa ovat erittäin persoonallisia.  Minun "jättityynynikin" mahtuu näihin. 

Ikiaikainen, kirpputorilta ostettu kesähamoseni oli innoittajana, kun ompelin tämän vaihtoehtohameen.  Se ei oikein korvannut tuntumaltaan sitä alkuperäistä, mutta toimii sijaistajana tarpeen tullen. 

Merri toimii usein kuvausasistenttina, mutta nyt sillä on ihan toisenlaiset huolet:  keittiöstä kuuluu rapinaa, eikä se ole huomannut, että kukaan olisi laittanut vielä naksuja kuppiin.  Ei kai voi olla mahdollista, että Frodo olisi löytänyt raksuja jostain? Korvat suurina ja kysyvä katse kertovat sen ajatukset 😅

Taustalla uusia tyynyjä, joita  olen ommellut kankaasta, jota jäi keittiön tuolien päälystämisestä aikoinaan.  Vetoketjut ovat jäänteitä kirpputorilta, tai raksittu muista tekstiileistä.  Sisätyynyjä olen ostanut valmiina.   

Nämä vanhat Ottobre -lehdet ovat olleet kovassa käytössä eri aikakausina.  Niistä löytyy kivoja perusohjeita ja vähän erilaisempiakin.  

Työkaverilta saaduista kankaista ompelin Tytölle pöksyjä.  Kaavan piirtäminen on hitain homma.  Sen jälkeen voi leikata useammat housut. Yhdet ommeltuaan on helppo ommella useammat rutiinilla. 

Jatkan tuota aiempaa kermapullatestailua.  Tämä Kymen Wienerin kermapulla on hyvin kermainen ja pääsee top -kakkoseen. Kerma näyttää vähän vaaleanpunaiselta, eli jollain maustettua.  Galette valahtaa nyt siis kolmannelle sijalle Riitan Herkun pitäessä kärkisijaa. 

Merrillä on ollut jo jonkin aikaa tunne, että joku katselee..... 

Kaikesta huolimatta tästä jutusta jäi puuttumaan tuo kärpänen.  Kaikenlaista muuta höpinää kyllä oli. Jos kärpänen kuitenkin oli, niin Frodo on sen varmasti päästänyt päiviltä. 

Ajankääntö.  Se vaan jaksaa puhuttaa.  En ole huomannut sen vaikuttaneen heräämisiin tai nukkumaanmenoaikoihin. Päivät tuntuvat silti jotenkin pidentyneen ylipitkiksi.  Onko se tuo pidempi hämärän ja pimeän aika?  Eilinen iltavuorokin tuntui ihan maratonilta, kuin loppupäätä ei olisi ollut olemassakaan.  Tänä aamuna Merri herätteli minua 6 lähtien ainakin 7 kertaa. Se yritti vaikka mitä päällä makaamisesta, leuan tassuttelusta (lievällä kynsivivahduksella), tarpomista peiton päällä (joka on juuri ja juuri käden ihorajalla), kaivamista kynsien kanssa peiton alta ympäriinsä, sekä lopulta asettumalla makaamaan takapuoli leukaani vasten.  Olisiko kissan sisäinen kello häiriintynyt kellon kääntelystä?  Se on ihan mahdollista.  Merrin ruokakellokin on erittäin tarkka. 

Mitä sinun kellosi sanoo? Onko hiljakseen, vai tikittääkö pään sisällä kesäaika?