VIHDOINKIN ratkesi Jaala -aiheinen neulekilpailu! Osallistujat roikkuivat kuin löysässä hirressä puoli vuotta. Osallistumisaikaa pidennettiin reilusti ja julkaisupäivä siirtyi viime lauantaihin, jolloin Verlassa oli villapäivä.
Osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni neulesuunnittelukilpailuun. Paljon neulon kaikenlaista omin nuotein, mutta ohjetta en olekaan joutunut tekemään. Siihen meni paljon kauemmin aikaa, kuin neulomiseen. Tein tietokoneelle exel -ruudukkoja, joihin mallailin eri kuviot. Lopulta sain homman valmiiksi ja toimitin sukat ohjeineen perille, vain kuullakseni, että aikaa oli pidennetty.... ohhoh. Kilpailuun oli siis tarkoitus neuloa joko villapaita, tai sukat. Koko-ohjeet oli annettu, eli ei lastenkokoja. Jokunen osallistuja oli ehtinyt tehdä jopa kaksi työtä kisaan.
Kilpailu oli kaikille avoin. Ei siis tarvinnut asua Jaalassa. Minäkään en asu, mutta mökki on Verlassa, joka kuuluu Jaalaan, joka kuuluu Kouvolaan, jossa minäkin kuntien yhdistymisen myötä asun. Kaikki liittyy siis kaikkeen 😅
Työlle piti keksiä nimi. Minun sukkani ovat nimeltään Jaalasta jalkaan.
Pidän kirjoneuleista, kuten on ehkä jo vuosien myötä käynyt ilmi. Villapaitaa en halunnut tehdä, koska sillä ei olisi käyttäjää. Sukat olivat tässä suhteessa järkevämmät. Aloin nähdä mielessäni kuvia, joita sukkiin voisi laittaa.
Verlassa on pahvitehtaan patruunan pytinki, jonka pihan kukkaloisto toi väriä sukkien resoriosuuden jälkeen. Osa väreistä on jälkipistelty.
Pahvitehtaan siluetti kiehtoi ruudutettuna. Ikkunoiden lukumäärä ei täsmää, mutta rakennuksen tunnistaa samaksi. Ainakin minä 😉
Lapsesta asti kiehtoneet kalliomaalaukset piti ehdottomasti saada mukaan sukkiin.
Siinähän niitä!
Entäs Jaalan kalaisat vedet? Pitihän sukissa kaloja olla, vaikka "meidän" järvessä niitä on aika vähän.
Jaalan vaakuna on selkeä kuva, jonka sain ruudutettua neulokseksi. Tynnyrin poikkipuut on jälkipistelty.
Vaakunoiden taakse piti saada jotain samalla värillä. Sinne syntyi pari kesämökkiä. Tässä kohtaa minulle kävi joku aivopieru, jonka huomasin vasta valmiita sukkia päätellessä... Ohje on kyllä oikein, mutta toisesta mökistä tuli isompi. En lähtenyt enää korjaamaan mokaani, joka kävi jo ennen kantapäitä. Onhan niitä eri kokoisia mökkejä olemassa 😃 Näissäkin pientä jälkipistelyä.
Vaakunan ja alla olevan leikkimökin kuvat nappasin netistä.
Sain sukat palkintotilaisuuden jälkeen kotiin ja otin vielä pari kuvaa mökin pihassa. Sukat olivat olleet pitkään toisin päin taitteella, eivätkä oikein oienneet. Ihmettelin koko esilläolon ajan sitä, että sukat oli ylipäitensä taitettu sivuttain, jolloin kaikki isommat kuviot olivat vain puolikkaina näkyvissä. Kaikista ei varmaan saanut edes mielikuvaa, mitä ne esittivät. Kuvat osoittavat kuitenkin eteen ja taakse.
Lanka on Nallea, jota kului 178 grammaa. Puikot olivat kokoa 3. Muutenkin lähdin mukaan vähän kokeilumielellä ja langat ovat niitä, joita kotoa sattui löytymään.
Alla sukat roikkuvat telineessä, joka on aika hassu. Ostin sen yhdestä sisustuskaupasta, jossa käytiin äidin kanssa tutustumassa. Siinä on kapea koivuhalko, johon on kiinnitetty koukkuja. Toivottavasti tätä ei kukaan heitä grillituliin 😅
Taustalla taas tuo iänikuinen tervaleppä. Taustalla, hieman oikealla näkyy myös tuollainen saareke, joka oli kasvanut täyteen pajukkoa ja lepikkoa. Tein siinä melkoisen homman, kun raivasin pois nuo kaikki. Näkymä on nyt paljon selkeämpi.
Kilpailun päätöstilaisuus oli Verlassa. Partiolaiset olivat pukeutuneet osallistuneisiin villapaitoihin ja pitelivät käsissään villasukkia. Paitoja oli 9 ja sukkia 8. Tuomaristo valitsi villapaitojen voittajaksi Hyvikäs -nimisen paidan, joka on viides oikeasta reunasta. Sen kuviot on otettu Jaalan kansallispuvun esiliinasta. Voittajasukiksi oli valittu Konut tossukat, joita pitelee tuo voittajavillapaidasta oikealla seisova tyttö.
Alla nuo äsken mainitut näkyvät paremmin. Minun Jaalasta jalkaan sukkani tulivat toisiksi yleisöäänestyksessä. KIITOS KAIKILLE ÄÄNESTÄNEILLE! 💖
Kaikki neuleet näkyvät parhaiten Jaalan Kädentaitajien sivustolla
TÄÄLLÄ.
Olen tosi tyytyväinen sijoitukseeni ja siihen, että ylipäänsä sain tehtyä aiheenmukaiset sukat ja niihin vielä ohjeetkin. Nyt vaan kohti uusia seikkailuja!