Käsityöt 2025

Viime vuoden käsitöihin teen sellaisen katsauksen, että nostan esille erilaisia juttuja, mitä tuli tehtyä. Mitään määriä en viitsi alkaa laskeskelemaan, kun se ei ole mitenkään oleellista.  Tärkeintä on se, että olen saanut neuloa ja toteuttaa itseäni. Enemmänkin haluaisin tehdä kokeiluja etenkin kankaiden kanssa, mutta ne ovat minulle aina vähän hankalampaa materiaalia.  Olisi tosi mukavaa, jos osaisi ihan suvereenisti ommella mitä huvittaisi, mutta ompelu on minulle aina sellaista kokeilujen selviytymistarinaa. Lopputuloksesta ei voi koskaan olla täysin varma.  Mitään käsityökoulutustahan minulla ei ole. Mietin, että viimeisin oppitunti on ollut 7 luokalla  koulussa, mutta sitten muistin, että ammattikoulussa oli pieni kurssi käsitöitä.  Minun ongelmani oli aina se, että olin kova kokeilemaan ompelujutuissa, mutta opettaja näytti usein jotenkin tuskastuneelta lopputulokseen 😂 

Peruskoulussa  minulta lopulta kiellettiin virkkaaminen, että lankaa jäisi muillekin.  

Tuolloin en vielä osannut tehdä sukkia ilman opettajan neuvovaa kättä. Homma oli hankalaa.  Äiti ja mummo neuloivat sukkia, eikä niiden neulomiseen ollut minulla tarvetta/ halua.

 Sen sijaan tein villapaitoja ties kenelle, joka sitä vaan keksi pyytää.   Mitään ohjetta niihin minulla ei ollut. Ihan peruspaitoja lähinnä venekauluksella. 

Alle kouluikäisenä muistan äidin opettaneen minulle patalapun virkkaamista. Mummolla oli tulossa syntymäpäivät. Äiti lähti töihin, mummolle oli tarkoitus mennä illalla. Patalappu oli kesken. Keksin, että teenkin sellaisen ohuen suikaleen, jonka päähän ompelen kulkusen! Erittäin hyvä idea, jota äiti hämmästeli jälkeen päin. Mummo asui ihan lähellä, joten minä olin kipaissut jo viemään lahjani sinne, ennen kuin äiti ehti hätiin.   

Tuleepahan mieleen vielä toinen muisto neulomisen opettelusta.  Sekin taisi olla ennen kouluikää, tai ihan niillä näppylöillä.  Neuloin pitkillä puikoilla jotain aina-oikein -neuletta.  Olin neulonut jo pitkän pätkän, kun satuin äidille sanomaan, että hyvin menee, mutta  takaisin päin neulominen on aina vaikeampaa. Äiti katsoi ja hämmästyi, kun neuloin vasemmalla kädellä kerrosta takaisin päin. En siis kääntänyt työtä ollenkaan. 

Koska olen aina yrittänyt omin päin kaikenlaista, on minulle edelleen mieluisaa kokeilla ja miettiä, miten homman voisi tehdä.  Jonkun pyytämä juttu, mahdollisimman outo, johon ei ole selvää ohjetta, tai toteutusmallia, on minusta ihan mainio.  Jutun hauduttelu pääkopassa ennen aloittamista on puolet hupia.  Aina ei ihan mene kuin toivoisi, mutta jotain kuitenkin syntyy joka kerta. 

Olen innokas laskemaan mitä ihmeellisempiä asioita.  Langankulutuksen seuranta on yksi hupi. Viime vuonna lankaa kului 7681grammaa.   Suurin osa töistäni on pienikokoisia, eikä niille keräänny painoa juurikaan. Tämä on silti viimeisen 3 vuoden suurin lankamäärä (koska tietenkin haluan vertailla tulosta lähivuosiin 😂).  Hämmästyttävää oli, että kesäkuussa lankaa kului 0g!  Tämä oli aika lamaannuttavaa aikaa kaikin puolin. Yksi iso virkkaustyö (joka ei ole vieläkään valmis) ei onnistunut, kuten olisin halunnut.  Ehkä tänä vuonna korjailen sen jonkinlaiseksi, että ei roikkuisi keskeneräisenä. 

Jämälankojen kulutus on ihan omanlaistaan hupia.  Siitä saa ison ilon, vaikka lopputulos olisi minkälainen.  Hauskuus on varmaan siinä, että ne pienetkin nöttöset pääsevät vielä tuomaan itseään esille, eivätkä päädy lankojen hautausmaalle. 

Sitten ovat vielä muut materiaalit. Farkku on minusta tosi kiehtova materiaali, kun sitä kasautuu jätteeksi asti kaikkialla.  Kyselin kerran työkavereiltakin, josko olisi jäänyt farkkuja nurkkiin pyörimään.   Vaikka tuottoisin farkkukausi meni minulta jo muutama vuosi sitten, pyörii usein mielessä ajatuksia, mitä voisi kokeilla tehdä.  Jostain syystä se aloittaminen on ollut vähän olematonta ideoihin nähden. Jotain kuitenkin.  

Mökillä siivosimme rojupuita rakennusten alta.  Sitä kasaa katsellessa syntyi kaikenlaista. 

Muitakin aivoituksia sain toteutettua vuoden mittaan. 

Enempää en viitsi laittaa kuluneesta vuodesta. Kaikki kuitenkin löytyy viime vuoden postauksista ja sivupalkin "valmistuneet 2025" -sivusta.   Vuoden mittaan pääsin neulomaan monta uutta ihanaa mallia. Samaan tapaan aion jatkaa alkaneenkin vuoden.  Toivoisin vuoden tuovan jotain ihan outoa, erikoista ja mullistavaa päänsisäistäni ideaa 😂 Niitä odotellessa.....   

Idearikasta päivää, talvea ja koko vuotta toivotan myös juuri Sinulle! 

LIIKUNTA 2025 ja uudet tavoitteet

Tykkään tehdä kaikenlaisia listoja. Vuoden alussa on hyvä vähän purkaa asioita edelliseltä vuodelta.    Aloitan heti hankalimmasta, eli liikuntatavoitteista ja niiden täyttymisestä/ täyttymättömyydestä. 

2025 ajatuksia: 

1. kävely/ lenkkeily 50 kilometriä ja aina sen saavutettuani, nostan tavoitetta samalla määrällä. 

2. hankin kuntosalille 10 -kortin, niin en kituuta enää rahojen kanssa samaan malliin, jos en jaksakaan käydä.  Otan vuositavoitteekseni alkuun 30 ja sen saavutettuani nostan aina 10 kerralla. 

3. kierrän ainakin 5 luontopolkua vuoden aikana. 

4. kaivan sukset esiin edes yhden kerran (ei lasketa, jos vain katselen niitä)

5. kaivan vielä jostain yhden bonuslajin, jota kokeilen (joku vanhakin käy, jos en ole pitkään aikaan kokeillut). 

(luontopolku toukokuussa)

Olen laskeskellut puolitosissani noita kävelykilometrejäni tuonne blogin sivupalkkiin.  Tuo 50 kilometriä ja siitä aina nosto samalla määrä, jos aiempi määrä toteutuu, oli hyvin aseteltu tavoite.  Laskin juuri nuo vuoden kilometrit ja pääsin kuin pääsinkin yli 150 kilometriä!  Matkaa kertyi vuoden mittaan 152,5 kilometriä. Se on vuotta kohden naurettavan vähän, mutta se on kuitenkin se matka, johon pystyin.   Pelkäsin, että en pääse edes sataan.  Pari kuukautta olivat ihan nollilla ja muutama muukin tosi vähäisiä. Syyskuussa oli suurimmat lukemat, johtuen siitä, että Arttu kuljetti minua pitkin maita ja  mantuja, ollessani äidin sijaisena kävelyttäjänä. 

Haaveilin hankkivani kuntosalille kymppikortteja vuoden mittaan.  Kuvittelin jopa käyväni minimissään 30 kertaa ja siitä vielä nostavani aina kymmenellä....    Nyt meni aika pahasti vinoon tämä tavoite.  Viimeisestä kuntosalikäynnistä on niin kauan, että luulin sen olleen aiempana vuonna.  Hämmmästyksekseni huomaan kuitenkin käyneeni 8 kertaa alkuvuodesta. Sitten käynnit loppuivat kokonaan.  Tuli pitkä pätkä, että olin vähän väliä kipeä.  Nilkat alkoivat myös kenkkuilla, kesä painoi päälle jne.  En enää saanut mentyä takaisin.   Nyt tuosta tuntuu olevan jo valovuosia ja kynnys mennä uudelleen on todella korkea. 

(Luontopolkuja syyskuussa)

Yhdessä asiassa voin sanoa onnistuneeni. Tavoite oli realistinen: kierrän ainakin 5 luontopolkua.  Jotkut polut kiersin useita kertoja mm. Artun kanssa.  Hienoin ja pisin reissu oli Pyhä Nattasella käyminen loppukesästä. 

(syyskuu)

Neljäs tavoite oli kaivaa sukset esiin ainakin kerran.   Alkuvuodesta se jäi tekemättä ja jäin odottelemaan lopputalven lumia. Niitä ei tullut.  

(lokakuu)

Viimeinen tavoitteeni oli kaivaa jostain esiin vielä joku bonusliikuntamuoto, jota vuoden aikana ainakin kokeilisin.  Se saattoi olla myös joku vanha, jota en ollut aikoihin tehnyt.    Vähän kuivaksi meinasi jäädä tämäkin tavoite. Onneksi olen koko vuoden ylläpitänyt tätä postausta ja laittanut muistiin kaikkea, mikä liittyy olemattomaan liikkumiseeni. Tuoltahan löytyi maininta lumitöistä ja yhtenä päivänä potkukelkkailusta! Kyllä nämä hyväksytään? Totta kai hyväksytään, koska minä olen laatinut säännöt 😂 Noista lumitöistä tulee kyllä mielleyhtymä siihen, että lunta oli alkuvuodesta, mutta en kaivanut niitä suksia esiin... 

Alla oleva kuva on otettu ihan nostalgiasyistä. Lenkkeilin tuon kallion ohi ja  muistin ne lapsuuteni vuodet, kun kiipeilimme kallioilla. Tämä ei ollut se korkein kallio. Tätä jatkuu aika pitkälle molempiin suuntiin, eli kiipeilypaikkoja oli paljon. Näin jälkikäteen ajatellen heitän kiitokset yläilmoihin, että meille ei sattunut mitään!  Kivaa kuitenkin oli 😊

(lenkkeilyä marraskuussa)

Muistutan vielä muitakin you tubesta löytyvästä neuloosijumpasta, josta muistaakseni Puikoillanikin vinkkasi.  Minä kokeilin sitäkin. 

 (joulukuussa)

Hääppöiset eivät olleet vuoden liikuntasaavutukset, kuten eivät tavoitteetkaan.  Tarkemmin katsoen ne kuitenkin olivat ihan realistisia ?   Kuntosalikin, vaikka se jäi vähäiseksi. Edellisenä vuonna olin  käynyt melko säännöllisesti salilla, joten mahdollisuuksia olisi ollut... ellei... mutkun... 

Liikunta on tärkeä juttu ja yritän korostaa sitä töissäkin asiakkaille. Miksi sitten en itse yrittäisi edes vähäsen?  

Laitan alkaneelle vuodelle uudet tavoitteet: 

1.Luontopolkutavoite oli hyvä, joten jatkan sitä. Kävelen vähintään 5 luontopolkua vuoden aikana.

2.Kävelytavoite toimii myös:  Kävelytavoite 50km ja kun se on tavoitettu, nostan 50 kilometrillä.

3.Kaivan ne sukset esiin... taas 😂

4. Kaivoin vanhan kahvakuulani esille (kaikenlaista rekvisiittaa pitää olla, vaikka ei käyttäisikään). Yritän heilutella sitä vuoden mittaan edes silloin tällöin. 

5.Pyöräilyä  (en ole pyöräillyt ainakaan pariin vuoteen...). En laita mitään matkamääriä. Riittää, kun kaivan pyörän taas esille. Ehkä se siitä sitten taas lähtee. 

                                           (lenkkeilyä joulukuussa ohuilla lumilla)

Huh! Tulipa sormilihakset kipeiksi tästä näpyttelystä!  Pitää varmaan verrytellä niitä neuloen.  Saukkiksen vinkkaamaa kissajoogaakaan ei pidä unohtaa. 

Hyvää liikuntavuotta toivotan teille kaikille! Liikutellaan edes pikkusormia ja silmäluomia, jos ei muuta! Liike on lääke! 

KÄSITYÖT 2024

Ajattelin kokeilla, miten viime vuoden käsityösaldo taittuisi aakkosteluksi (otin malllia Rouva Kepposen vuosikoosteesta).  Ei se niin yksinkertaista ollutkaan!  Muutama kirjain oli aika haasteellinen, muttta hyvällä mielikuvituksella sain nekin kohdat täyttymään 😉 

Monet  käsityöt löysivät tiensä tälle listalle, osa ei.  Kaikki ovat kuitenkin sivupalkin Valmistuneet 2024 -sivulla.  Jouduin selaamaan muutenkin vuosipostauksiani, koska en laita ylös esim. askarteluja yms. kokeilujani.

Linkki johdattaa kyseisen käsityön alkuperäiseen postaukseen. 

A

Autosukat Honda tai Onda, miten nyt vaan 😅 

B

Beatles -sukat    Näitä pidän viime vuoden parhaana saavutuksenani. Lotta Lundinin malli on kerrassaan selkeä ja pikkutarkka. Silhuetit sukkien molemmin puolin kaikki erilaisia. 

C

Chantal Miyagishiman kaapelihuivi  Nyt mietin jo, että tuliko arvioitua se paras saavutus väärin, mutta olkoon se paras ja tämä toiseksi paras.  Sain kuvan ja haasteen tehdä tällaisen. Ohje oli ostettavissa Ravelryssä. Valitsemani lanka ja malli kohtasivat neuleessa hyvin. Selätin myös englanninkielisen ohjeistuksen. 

D

Dramaattinen alkuasetelma jämäilylle.  Mökillä olen keskittynyt pääasiassa jämälankailuun ja muihin kesäkäsitöihin langoista, jotka löytyvät mökiltä marinoitumasta.  Paras haaste on tällainen läjä. 

E

Ensihapsuliivi.     Mökin langoista syntyi tämäkin pikkuinen hapsukkaliivi.  Jokaisella on kai joskus ollut ensihapsuliivi?  Onhan? 

F

Fin -Suomisukat

G

Glitterittömät säärystimet jämälangoista. Mökkikäsitöiden parasta hupia oli kierrellä pihalla eri paikoissa kokeilemassa, missä saa käsityöstä parhaan kuvan.    Oi miten tästä kuvasta huokuukaan kesän lämpö ja valoisuus! 

H

Hirvi -sukat Hanne Piiraisen mallilla. 

I

Ilo irti hintalapuista  Kuten huomaatte, tämä kirjain oli erittäin hankala, mutta löytyi siihenkin jotain. 

J

Jaalasta jalkaan -sukat  Nämä sukat  suunnittelin Jaalan Kädentaitajien neulekilpailuun. Ensimmäinen itse suunnittelemani  ja ohjeistamani neuletyö.   Oli hienoa toteuttaa koko homma alusta loppuun omien mielikuvien mukaan.  Mitään kilpailuintohimoa ei tästä tullut. Toisaalta, jos tarpeeksi mielikuvituksekas aihe löytyy, saatan joskus kokeilla uudelleen.  

K

Kärpät -sukat  Minä en ymmärrä jääkiekosta mitään, mutta sen tiedän, että tämä ei ole meidän kaupungin jääkiekkoseuran logo 😅  Toisaalta en ole ihan varma, millainen se sitten olisi... 

Jälkipistely ei todellakaan ole minun juttuni ja välttelen sitä viimeiseen asti.  Mikäli neuloisin tällaiset uudelleen, yrittäisin kaikin keinoin saada kärppäparat neulottua, eikä pisteltyä. 

L

Lorupussi syntyi mummon murulle alkuvuoden syntymäpäivälahjaksi. Se on ilmeisesti ollut kovasti käytössä. Ilahduttaa nähdä, miten neiti on ottanut musiikin omakseen, vai pitäisikö sanoa, että hänessä elää musiikki 💖

M

My little pony -sukat olivat varsinainen haaste!   Puolet neulomisen ilosta (tai minkä tahansa käsityön tekemisestä)  syntyy suunnittelusta ja ideoinnista.  Pallottelen asiaa päässäni puolelta toiselle, kunnes se varsinainen idea lähtee käyntiin. Usein käy niinkin, että homma kehittyy vielä neulomisen aikanakin. 

N

Niina Laitisen Soiva metsä -sukat  Kaksi soittajaystävääni sai syntymäpäivälahjaksi Niina Laitisen Soiva metsä -sukat. 

O

Oksankäkkyrämobile oli kesän suuri mökkiprojekti!   Tätä oli kiva tehdä. Isän keräilemät oksankäkkyrät saivat uuden käyttötarkoituksen ja välttyivät saunanuunilta. 

P

päälliset keittiön tuoleihin   onnistuivat hyvin.  Jakkarat ovat vielä muita tuoleja hienommat, koska maalasin näiden jalat kalkkimaalilla valkoisiksi.  

Q

Queen & Kings -pipo   Ensimmäinen jämälankapipo oli aika pieni, joten tein toisen vähän isomman, majesteettisemmissa väreissä.  Tällä idealla voisi tehdä pannankin. 

R

Ranneke jämälangoista

S

Skräppikirja oli erittäin hauska kokonaisuus. Repolainen houkutteli minut mukaan facen Skräppiryhmään ja tähän haasteeseen.  Minä toteutin homman omaan tyyliini.  Jokaisesta kirjaimesta tein jonkin laulun -aiheisen askartelusivun. Tästä voi nyt sitten päätellä, mikä laulu kyseessä...  

T

Teide -reissulla tehdyt sukat Nyt kyllä vähän liioittelin.  Eihän näitä siellä Teide -reissulla ole tehty, mutta Kanarialla kuitenkin. Teide oli hienoin nähtävyys, joten nimesin sukat sen mukaan. 

U

Upeat Cheerleader -sukat olivat vuoden viimeiset valmistuneet.  Näissä oli todellakin  kuviointia joka lähtöön! Tykkäsin neuloa! Pia Karttunen on todella pistänyt parastaan ohjetta suunnitellessa. Ilman lajin harrastajan toivetta en olisi koskaan näitä sukkia lähtenyt neulomaan. 

V

Verhokapat Näistä todella tykkään! Tein kapan kahteen ikkunaan ilmaiseksi saamistani kahvisäkeistä. Säkit olivat niin hienot, että niistä oli suorastaan pakko tehdä jotain. Sitä mieluisaa aivoriihtä oli taas tarjolla monta päivää, ennen kuin homma lähti käyntiin. 

W

Wookie -sukat pääsivät pojalleni joululahjaksi. Tähtien sota -elokuvat ovat fantasiasta tykkäävien perusleffoja.  Sain tässä myös saatettua omistamani neulekirjan yhden mallin ihan puikoille asti. Ei tunnu enää ihan turhalta ostokselta. 

X

X=10, eli vuoden kymmenennet neulotut sukat! Pikku ponisukat. Jorid Linvikin kirjasta neuloin viime vuonna useammat sukat. Kaikki mallit ovat tosi kivoja. 

Y

Yllättävän toimivat kissojen matot     Mattoja pidettiin meillä sisällä eri paikoissa ja aina niihin eksyi joku kissa koisimaan. Syksyn kylmetessä nostin matot ulkoiluhäkin ylätasanteelle, jossa kissat enimmäkseen aikaa viettävät.  Matot virkkasin jämälangoista kaksinkertaisiksi, eli ovat aika painavat. Tämä onkin osoittautunut todella hyväksi ideaksi, sillä nämä matot eivät lentele tuulen mukana häkin lattialle, kuten aiemmat kevyemmät versiot. 

Z

Zupersöpö sydän. syntyi kirjasta Sydämellisiä lahjoja neuloen ja se roikkuu nyt anopin rollan sarvessa. 

Å

Årets fågel!      Lumi Karmitsan upeita malleja neuloin vuoden aikana useammat. Nämä taitavat olla sieltä näyttävimmästä päästä. Herrasmieskotkat!  Näyttävät tuumivan, että eipä aleta meille ryppyilemään! 

Ä

Ällistyttävän hämmästyttävä kuvaustausta ja jämälankasukat  Muistan elävästi tämän hetken. Olin mökillä yksin. Sain sukat valmiiksi ja mietin jälleen, missä ne voisi kuvata.  Istuskelin rantarapulla (laituri ei ole ollut pariin vuoteen paikoillaan) ja  katselin aurinkoiselle järvelle.  Keksin laittaa sukat jalkaan ja kuvata ne veden päällä. Järven pohja oli jotenkin hyvä tausta sukkien väritykselle.  

Ikimuistoisin hetki oli kuitenkin se, että kaikesta varovaisuudestani huolimatta näin yht´äkkiä, että puhelimeni solahti siihen jalkojeni juureen....    Melkoisin refleksein varustettuna sain luurin äkkiä taas käsiini ja hätäisesti puhaltelemaan ja kuivailemaan sitä. Selvisin tuosta episodista onneksi säikähdyksellä, vaikka vähäisemmästäkin kosteudesta on ihmisillä puhelimia hajonnut.  Lokerossa oli seteli, eli harrastin samalla myös rahanpesua ja kuivattelua. 

Ö

Överi lahjasumma. Muutamana syntymäpäivänä innostuin tekemään näitä suuria rahalahjoituksia. Rahalahja oli kiva antaa tässä muodossa 😂

Vuoden 2024 aikana tein monta sukkaparia, pientä ja isoa. Syntyi yksi huivi, mutta lapasia ei yhtään.  Säärystimiä, pipoja, mattoja yms.  Sain toteuttaa ihastuttavia kirjoneulesukkamalleja, kiitos siitä suunnittelijoille!   Jämälankaprojektini oli vahvassa nousussa mökkiolosuhteissa.  Osallistuin neulekilpailuun.   

Lankaa kulutin vuoden aikana 6 kiloa 290 grammaa. Tarkat lukemat mahdollistuivat uudella vaa´allani, joka antaa lukeman gramman tarkkuudella. Eihän tässä niin tarkkoja tarvitsisi olla. Punnitus on kuitenkin vain omaksi ilokseni.  Pienet työt, kuten sukkaparit eivät paljon lankaa kuluta. Muutama isompi työ, kuten pitkä huivi ja kissojen kaksinkertaiset matot ovat olleet painavimpia.  Eniten iloitsen niiden kaikkein marinointuneimpien lankojen päädyttyä käyttöön. 

Alkaneelle vuodelle ei ole mitään tavoitteita. Teen mitä huvittaa. Toivon törmääväni yhtä kiinnostaviin kirjoneulemalleihin, kuin menneenäkin vuonna.  Ne ovat minulle mieleisintä työtä. 

Toivotan luovaa ja inspiraatiomaista käsityövuotta juuri Sinulle!   Annetaan luovuuden kukkia ja löytää uusia uomia, tavalla tai toisella.