Kenellekään ei-neulojalle on varmaankin ihan turha selittää, miten tyytyväinen olo tulee, kun saa jonkin langanjämän käytettyä ihan viimeistä metriä myöten pois nurkista pyörimästä. Minäpä pääsin juuri eroon viidestätoista tuollaisesta nyssäkästä ja ainoastaan muutaman metrin jouduin varastamaan vähän isommasta kerästä. Näiden lisäksi mukaan pääsi yhdistäväksi tekijäksi luottolankaani harmaata Fabelia.

Olen useammassakin blogissa käynyt ihailemassa yllätyskeristä neulottuja sukkia, mutta en ole saanut aikaiseksi keriä omista jämistä vastaavaa. Matkalta palattuani näin nämä
Neulistin sukat ja pari iltaa sitten huomasin istuvani lattialla jämieni keskellä kerimässä kahta suunnilleen samankokoista kerää. Koska halusin käyttää näihin sukkiin ainoastaan ne epämääräisimmät jämät, en saanut kasaan polvisukkiin riittävää määrää, mutta aika pitkälle sääreen nämäkin ylettyvät. Mullahan on yleensä tapana tehdä sukat kahdelta eri kerältä niin, että jäljelle jää purkkiin pistettäviksi kaksi valmiiksi samankokoista kerää; näitä isompia palleroita en huolinut sukkiin mukaan lainkaan, vaan teen niistä jossain vaiheessa jotain suunnitellumpaa raitaa.


Sukat on tehty varpaista varteen, kahdelta kerältä vuorotellen kahden kerroksen raitoja. En siinä keriessä tajunnutkaan kuinka paljon mulla on punaisia lankoja. Niinpä hämmästys oli suuri, kun sukkien jalkateristä tuntui tulevan kovin punaiset, kun taas varsiin ilmestyi vihreää, keltaista ja lilaa. Pariin kohtaan olin onnistunut kerimään täsmälleen samanlaisia väriyhdistelmiä, minkä takia jouduin toisen sukan kärjessä vähän huijaamaan ja ottamaan mukaan sinisen Väinämöisen. Näissä sukissa on erityistä myös se, että opettelin viimein tekemään ranskalaisen kantapään väärinpäin ihan täsmälleen päinvastoin kuin se tehtäisiin toiseen suuntaan, ja kas, sehän istuu juuri yhtä hyvin!
Malli: omasta päästä & muutamaa ohjetta yhdistellen
Lanka: sekalaisia jämiä mm. Fabelia, Wollmeisea, Zauberballia, Noroa ja Väinämöistä
Puikot: 2,0 mm KnitPro-pyöröt