Jatkoa lasten lattialle siirtämiseen..

Löysin kuin löysinkin vanhoja tyynyjä, ja vanhan vauvan pussilakanan, joista ompelin tyynyt olohuoneen lattialle. Suunnitelmani onkin valmis.

Kuvauksen ajaksi rusinan syöjäni viihtyivät lattialla. Ja vielä seuraavanakin iltana... Mutta miksi eilen Voicea katsottaessa löysin itseni köllöttelemästä lattialta, lasten maatessa sohvalla???

Meidän sohva on liian pieni!

Meillä on liian pieni sohva. Tai liian isot lapset.

Olen hätistellyt lapsia lattialle, mutta seuraus tästä on 1/2 tuntia kestävä petivaatteiden raahaaminen yläkerrasta olkkarin lattialle. Aloitin nyt olkkari "pehmusteiden" ompelut. Ensimmäisenä tuunaukseen pääsi vanha lasten päiväpeitto, ja minun pikkutyttönä käyttämä rikkirispaantunut suosikki pussilakana.

Kaikkea sitä ihminen kaapeistaan löytääkin! Pari lattia tyynyä on myös suunnitteilla, mutta näiden toteutusta täytyy vielä suunnitella... Jos vaikka saisi kaappeihin lisää tilaa käyttämällä vanhoja "aarteita".

Eli palataan asiaan!

Joululahjoja

Tein minä jotain pukinkonttiinkin, juuri ennen ompelukoneen temppuilua.

Kuopus sai paidan ja housut. (olivat kyllä puhtaat kun tein ne...) Parempaa kuvaa näistä ei tule, koska kone aloitti temppunsa juuri paidan kohdalla. Niskassa on reikä kun kangas repesi koneesta irroituksen keskellä. Lisäksi apinamme näytti toiselle hihalle saksia (kunnolla), niin että tämä luomus joutaa suoraan tiskiräteiksi. :(
Oikea epäonnen vaate.



Ompelin myös lapsille pussilakanat ja tyynyliinat. Kankaat ovat kangastukusta, ja pitsit käsin virkattuja.
Mutta eivät minun virkkaamiani! Pitsit nimitäin löytyivät tästä aarrelaatikosta!

Lupasinko jotain... en kai...

...ja Helkkari!

Taisin uhota että edelliset olivat vuoden viimeiset pehmot. Eivät sitten olletkaan. Lupaus oli kaikesta huolimatta tehty vilpittömin mielin.

Lupailin jokin aika sitten kertoa myös mikä on Helkkari. Senkin olen autuaasti unohtanut.
Esikoisemme keksi Hello Kittylle lempinimen Helkkari ollessaan eskarissa. Nimeä olen saanut olla selittelemässä useassa käänteessä. "Ei lapseni kiroile, se on vain lempinimi...." x)

Lupaamistani Helkkari lakanoista olen kuitenkin jo luopunut. Pussilakanat ja tyynyliinat ovat kyllä työn alla, mutta Hello Kitty kankaan hinta pelästytti minut kauas tästä "muoti tuotteesta". Palataan tähän... joskus... tulevaisuudessa....

Tähän väliin tuleekin sitten yhdet 7v synttärit.
Googlen kuvahaku auttoi synttäri kutsujen teossa. Koska meillä on vain mustavalko tulostin (mustesuihku tulostin oli aina tukossa.)värittelin kuvia hieman puukynillä.



Ompelin kaikille vieraille pienet kassit joissa oli namia. Olen huomannut että lapsista hitaammat (eli arimmat) jäävät aina lähes ilman karkkia, ja nopeimmat (luetaan rohkeimmat) ovat aivan sokeri humalassa. Tämän takia testasinkin tänävuonna omia karkkeja. Toisin sanoen tarjolla oli kyllä muuta herkkua, mutta karkkeja vain omissa pussukoissa. Kasseihin tein myös jokaiseen pienen yksityiskohdan josta uusi omistaja tunnisti laukkunsa.



Tytär sai lahjaksi uuden puhelimen. Neuloin säilytys pussin puhelimelle siinä toivossa että se pehmentäisi hieman repussa tulevia iskuja. Nähtäväksi jää kuinka kestävä luuri tuli hommattua.



Ja sitten niitä Hello Kittyjä. Pitihän sellainenkin virkata!

Kirpputorilöydön pienennys ja hattu.

Ostin jo lähes pari vuotta sitten kirppikseltä tunikan/mekon koossa 50/52. Kangas oli ihana, eikä 1,50€ hintakaan päätä huimannut. Tämä löytö onkin sitten odottanut vuoroaan... Mutta hyvää kannatti odottaa. Lopputulokseen olen tyytyväinen.



Lämmittely työksi tein itselleni mustasta fleecestä hatun.

Sauna tuliaisia.

Kesää kun jo tunnustin odottavani niin tässäpä lisää ompeluksia. Tein lehden muotoisia peflettejä ja saunahatun. Kankaana toimi vanha pöytäliina joka tietenkin kirppis löytö. 52% pellavaa ja 48% puuvillaa. Ohjeet ovat parivuotta vanhasta käsityökerholehdestä. Hattu on muuten ihan huippu hauska, ainakin minun päässäni ; )

Läksyjä.

Sain päiväkodilta kotitehtävän. Lohikäärme asu olisi siis ommeltava. Ompelun aloitin jo päiväkodilla järjestetyssä ompeluillassa, mutta koska en työtäni ehtinyt loppuun tekemään sainkin sen kotiin "rästitehtäväksi". Mallina toimiva typy on kovin pieni, koska puku ei mahtunut meidän eskarilaiselle. Pikkuneiti taas meinaa hävitä puvun sisälle! Malli oli vuoden kivi ja kirves- käsityö lehdestä.

Bolerot valmistuivat vihdoinkin.

Tulihan niistä valmista! Ehtivät roikkua pöydällä lähes viikon odottelemassa viimeistelyä. Pitäisi tehdä hommat aina kerralla loppuun asti, kesken jätettyyn kun on niin ikävä palata. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen.



Iltapäivällä oli upea kuu taivaalla. Kuva on otettu kello 15! Tunnustaudunkin nyt kuuhulluksi....


Sunnutaisilta markkinoilta mukaani tarttui koivunrisu-kranssi. Laitoin kranssiin vielä koristeeksi sisareni antamat vanhat avaimet. Lopputulos on mielestäni söpö.

Tummia mekkoja.

Surullisten sattumien kautta eteeni tuli yllättäen hautajaisvaatteiden ompelu.





Viime viikonloppuna kävimme tutkimassa eurokankaan valikoimat. Tarkoituksena oli ostaa perinteistä mustaa trikoo samettia. Nähdessäni sametti rullat muistin kuinka epäkäytännöllinen musta sametti on. Olivat jo myymälässä aivan täynnä nukkaa ja pölyä. Tämän vuoksi päädyinkin valmiiksi leikattuun verhokankaan palaan. Salama korostaa kiiltoa, luonnossa kangas ei ole noin kiiltävä.
Tarkoituksena on ommella vielä mustasta fleecestä bolerot. Hihat lämmittävät tyttöjä ja vievät pois liikaa juhlavuutta.



Taas kerran löysin suuren ksityökerho-lehden kaavoista valitettavaa. Pienempi mekko on ommeltu koossa 98cm ja on lähes nilkkapituinen. Isompi mekko on kokoa 128cm, ja olisi polvipituinen jos en olisi jatkanut helmaa. Lisäsin helmaan 15cm, mutta jälkikäteen ajatellen 20cm olisi ollut parempi.
Kaavan mekkoon olisi tullut piilovetoketju. Muokkasin hieman yläosaa koska vetoketjut (varsinkaan piilo-) eivät tule kanssani toimeen. Mekkoihin tuli piiloon ommeltavat mustat painonapit.